Nokia is providing advanced Long-Term Evolution (LTE) hardware solutions.
8 tykkäystä
Positiivista asiaa myös artikkelissa, mutta tähän koottu Lightreadingin epäilyt Ericssonin hankinnasta:
EXPANSIONIST ERICSSON MAY REPEAT ITS MISTAKES UNDER HANS VESTBERG
Ericsson plans to run Cradlepoint as an entirely standalone entity of about 675 employees. That will make it harder to align the two cultures, and realize what businesses like to call “synergies” in areas such as research and development. It also raises questions about the joint marketing approach the companies will take. And how many service providers that are serious about the enterprise market will happily follow Ericsson’s lead and build their strategies around Cradlepoint’s technology?
Financially, the deal also comes with a few negatives. With net cash of about 38 billion Swedish kronor ($4.3 billion), thrifty Ericsson can easily fund the takeover. But it will lower Ericsson’s operating margins for 2021 and 2022 by one percentage point, said Carl Mellander, Ericsson’s chief financial officer, due to planned investment activity and the amortization of intangible assets. Cradlepoint will not make a positive contribution to operating cash flow until 2022.
Despite all this, Ericsson is sticking by its previously issued profit guidance. From a revenue perspective, Cradlepoint will hardly make a difference to Ericsson’s headline figures. Last year, it made just $140 million in sales, according to Ericsson’s statement, and about $85 million in gross profit. Ericsson’s revenues in 2019 were roughly $25.9 billion, using today’s exchange rate. What’s more, $1.1 billion seems a lot to pay for such a relatively small firm, equaling about 13 times Cradlepoint’s gross profit last year, even if sales are rocketing.
Still, there is some concern that a more expansionist Ericsson may repeat its mistakes under Hans Vestberg, Ekholm’s predecessor, who spent much of his tenure buying firms and moving into adjacent markets.
5 tykkäystä
Ericsson maksoi Cradlepointista suurin piirtein kahden vuosiosinkonsa verran:
Osinko osaketta kohti SEK 1,50 on noin 0,17 dollaria. Kerrotaan tämä osakkeiden lukumäärällä 3322 miljoonaa ja saadaan vuosiosingoksi 565 miljoonaa dollaria. Kaksi vuosiosinkoa olisi 1130 milj. dollaria.
Hankinnan yritysarvo suhteessa myyntiin on 8 ja suhteessa bruttovoittoon 13:
Cradlepointin myynti oli 137 miljoonaa dollaria (1,2 miljardia kruunua). Jaetaan yritysarvo 1100 miljoonaa dollaria myynnillä ja bruttotuloksella ja saadaan kertoimet 8 (yritysarvo : myynti) tai 13 (yritysarvo : bruttotulos viime vuonna Lightreadingin mukaan).
Ei vaikuta halvalta hankinnalta…
6 tykkäystä
Noh, kertoimien katsominen täysin ulkopuolisena on vähän turhaa ja varsinkin historiallisten finojen perusteella. Katsotaan uudestaan 2021E luvuilla DD-adjustmentteineen ja synergioiden kanssa…
Totta, mutta lafkan kokoluokka silti on nakkikiska ja rahaa paloi siis kahden vuosiosingon verran. En silti väitä. että hankinta oli vikatikki koskapa se vaatisi kaikkien yksityiskohtien ja olosuhteiden tuntemista.
2 tykkäystä
Taitaa olla riski, että syntyy kallis käenpoika ruokittavaksi - voi olla toki aluksi perusteltua erillinen firmakin.
Onhan Nokiakin näitä yrittänyt…
Epäilen että hankinta sopii Ericssonille erittäin hyvin. Mutta ei tuon kokoinen yritys kullaksi muutu suoraan ostamisen jälkeen, ja ne synergiat on siten tuossa kokoluokassa aikalailla merkityksettömiä.
Omistajataho teki yrityksessä ihan hävyttömän hyvän tilin eilen. En voi käsittää tuollaista tuhlaamista Ericssonilta - liike vaikuttaa jopa epätoivoiselta, joka on itsessään yllättävää. Painoin myyntinappia päivällä, kun järki sanoi välittömästä osakereaktiosta aivan muuta.
3 tykkäystä
Osaisiko joku selittää mikä tappiopesäke raportointisegmentti “Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut” on? Tähän kuuluvat ainakin Alcatel Submarine Network ja Radio Frequency Systems, joista jälkimmäisestä minulla ei ole juuri tietoa. Vai ovatko ne yhteiset toiminnot (kuten pääkonttori) pääroolissa, joita ei pysytytä jyvittämään muille raportointisegmenteille?
Liikevoittoprosentti oli vuonna 2018 -24%, vuonna 2019 -51,5% ja H1 2020 -87%.
Eikä edes puhuta pienistä summista vaan liiketappiota kertyi vuonna 2018 246 miljoonaa euroa, vuonna 2019 490 miljoonaa euroa ja tämän vuoden alkupuoliskolla (H1 2020) 361 miljoonaa euroa.
Niin karmeita lukuja, että mielelläni kuulisin asiaa paremmin tuntevalta selityksen tappiotehtailulle ja sille, että asiasta on puhuttu hyvin vähän Nokian osalta. Vaihteluhan on melkoista ja itse epäilen, että pääosassa ainakin vaihtelun osalta on Radio Frequency Systems, joka siinä tapauksessa olisi aikamoinen murheenkryyni. Jos kyseessä on pääosin vain jyvittämättömiä yleiskuluja, niin asia ei ole niinkään huolestuttava, mutta tarkempi selkeys asiassa olisi joka tapauksessa tarpeen saada.
3 tykkäystä
Täsmälleen saman asian kanssa painin eilen itsekin. Päädyin kuitenkin siihen, että selvällä ylihinnalla ostettu Cradlepoint antoi enemmänkin signaalin siitä, että Ericssonilla on positiiviset näkymät pitkälle tulevaisuuteen. Ericssonin strategiassa ostos oli mielestäni jonkinlainen syrjähyppy, vaikka sitä muuksi yritettiin maalailla. Ericssonin tilanteen kehittyminen viittaisi kuitenkin siihen, että se on onnistunut hyvin operaattorimarkkinoiden “strategisessa valtaamisessa” ja kohentanut asemaansa. Ei ole epäselvää, etteikö Ericsson olisi mobiiliverkkojen vahvin toimija nykytilanteessa. Oma tuomio omille lapuille oli siis: Pidä.
2 tykkäystä
Vestbergillä jäänyt Ericsson-aikainen strategia päälle?
1 tykkäys
Tuossa lueskelin Nordean analyysin vielä kertaalleen, minkä Sarkamies tehnyt elokuun alussa.
Heillä tavoitehinta 5.00e ja buy…
Itse asiassa tässä Nokiassa odottavat samanlaisia lukuja kuin oli 2018 liikevaihdon ja katteiden osalta toteumat.
Tuolloin kaksi vuotta sitten kurssi oli vitosessa.
Toki 2019 syksyllä tuli kylmää vettä niskaan, mutta jos nyt 2020 Nordean ennuste toteutuu, niin kurssi voisi olla tammi-helmikuussa 2021 sen 4,50-5.00.
Nythän ollaan ihan kuitenkin 5G erassa pidemmällä ja kun Apple julkistaa 5G-kamat joulumyyntiin, niin operaattoreiden halukkuus investoida verkkoihin kasva (on pakko kasvaa). Asiakaat nimittäin alka paeta sille operaattorillekenellä verkot potkivat.
5 tykkäystä
Euroopan tasolla kannustetaan investoimaan 5G:hen ja kehittämään yhteisiä käytäntöjä.
“Puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan alkanut vuosikymmen on digitaalinen vuosikymmen. Tähän liittyen komissio on julkaissut tänään suosituksen, jossa EU-maita kehotetaan lisäämään investointeja erittäin suuren kapasiteetin laajakaista- ja 5G-yhteyksien infrastruktuuriin. 5G-verkkojen oikein ajoitettu käyttöönotto tarjoaa merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia tulevina vuosina. Se on myös ratkaisevan tärkeää Euroopan kilpailukyvylle ja kestävyydelle sekä tulevaisuuden digitaalisille palveluille.”
“Tänään antamassaan suosituksessa komissio kehottaa EU-maita kehittämään yhdessä 30. maaliskuuta 2021 mennessä yhteiset käytännöt erittäin suuren kapasiteetin kiinteiden ja mobiiliverkkojen, myös 5G-verkkojen, nopeaa käyttöönottoa varten.”
9 tykkäystä
Samaa mieltä. Itse olen Ericssonin kanssa jostain syystä pelannut aika lyhyttä peliä. Kyllä tämä myös takaisin palaa salkkuun. 
1 tykkäys
Täysin realistinen, ja itse asiassa ohjauksen ollessa 9,5 %± 1,5 % -yksikköä, olisi siis jopa hieman alle keskimääräisen ohjauksen. Onhan tässä vahvan H1 jälkeen jopa toiveita hieman paremmasta.
Vaikka Nokia on sanallisesti hieman varoitellut ettei mix olisi ihan yhtä suotuisa H2 aikana. Ennusmerkkejä että liikevaihto voisi nyt puolestaan yllättää myönteisesti (ainakin USAssa T-Mobile ja Espanjassa Telefonica) kovan 5G rakentamisen myötä (vähemmän 4G rakentamista), ja näin marginaali olisi hieman alakanttiin. Toisaalta software luultavasti pääsee loppuvuonna tulouttamaan jopa yllättävänkin kivasti.
H1 2020 osalta EI IFRS liikevoitto-% oli 5,4 vrs. H1 2019 3,6. Lopulta 2019 koko vuoden EI IFRS liikevoitto-% oli 8,6. Edelleen tuo q4 on kvartaali jossa ratkaistaan paljolti.
4 tykkäystä
Jankkaanpa vielä yllä olevasta postauksestani: onkohan se Radio Frequency Systems, joka tärvelee luvut “Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut”-segmentissä? Kuten kirjoitin, varmaan osa on yhteisiä kuluja (esim. pääkonttori), joille ei löydy “omaa kotia” mutta segmentissä on ollut paljon vaihtelua, joka ei selity suht. tasaisilla yhteisillä toiminnoilla, ja suunta on ollut huononemaan päin vuosina 2018-2020.
Luvuthan ovat todella pahoja siellä. Jos se “mörkö” on Radio Frequency Systems, tunteeko kukaan sen sisäistä olemusta ja sitä, miten tervehdyttäminen tai mahdollinen lopettaminen sujuu?
3 tykkäystä
Eli ei nuo Alcatel Submarine ja Radio Frequency Systems -yksiköt kultakaivoksia ole, mutta tämän sarakkeen suuri miinusmerkki tulee käsitykseni mukaan muualta, eli Bell Labsin toimintakuluista sekä keskitetyistä hallintokuluista. Eli tämä on Nokian nykyisessä raportointirakenteessa ikäänkuin pakollinen paha.
6 tykkäystä
Kiitos, Lexus kun kaivoit esille selityksen kera! Digitalisoinnin ymmärrän ja se toivottavasti jatkossa parantaa prosesseja ja tuo säästöä.
Bruttokatteestahan todellakin huomaa, etteivät Submarines ja Radio Frequency Systems ole mitenkään vahvoja (tai ainakaan toinen niistä ei ole) ja on jopa niin, että bruttokate valui negatiiviseksi (-42 miljoonaa) tänä vuonna H1:llä.
Radio Frequency Systemsistä Wikipediassa: In 2012, RFS creates a RFS Holding Gmbh incorporated in Hannover and moves ownership under Alcatel-Lucent Shanghai Bell. Headquarters are located in the Villarceaux Center, in Nozay. Radio Frequency Systems - Wikipedia
Ja näyttäisi siltä, että (onneksi!) kovat henkilöstövähennykset ovat juuri kohdistumassa Nozayhin ja siksi siellä osoitetaan mieltä Nokian leikkauksia vastaan: “831 postes supprimés sur les 2 895 postes actuels à Nozay, notamment en recherche et développement” eli 831 paikkaa yhteensä 2 895 työpaikasta ennen kaikkea liittyen t&k-toimintaan on leikkauslistalla. Nämä ovat siis niitä Alu-hankinnan “pakkopullapaikkoja” joista Nokia vasta viime kesästä lähtien saa päästä eroon. Kallista on ollut, en tiedä mitä tuloksia siellä on saatu aikaan.
Tässä vielä linkki kesäkuiseen väenvähennysuutiseen: PARIS (Reuters) - Finnish telecoms equipment maker Nokia Oyjplans to cut 1,233 jobs at its French subsidiary Alcatel-Lucent International, equivalent to a third of the unit’s workforce, the group said on Monday, confirming an earlier Reuters report. Reuters | Breaking International News & Views
6 tykkäystä
Kuinka paljon työntekijöitä Bell labsissa on ja miten se oikein toimii? Tekee kehitystä puhelinverkkoihin vai keksivät keksintöjä liittyen mihin tahansa?
Jännä juttu muuten että Bloomberg näkee Suomen sallivan Huawein, toisin kuin lähes koko muu Eurooppa on “rajoilla”.
Sitten jutun sisältöön:
The crackdown on China’s largest technology company has given startups such as Altiostar Networks Inc. and new entrants including Qualcomm Inc. a rare opportunity to grab a slice of the $35 billion the telecom industry spends each year on this crucial part of mobile phone networks.
Open standard base stations will generate sales of about $5 billion in the next five years, more than originally predicted, according to Dell’Oro.
The list of companies vying to fill the gap left by Huawei is a mixture of some of the oldest names in technology and newcomers. Qualcomm, Intel Corp., Hewlett Packard Enterprise, Dell Technologies Inc., Cisco Systems Inc., Fujitsu Ltd. and NEC Corp. are offering various parts of the new base station technology. Startups such as Altiostar, Airspan Networks and Mavenir Systems are trying to carve out niches, too.O-RAN proponents point to the success of Rakuten Inc., a Japanese e-commerce provider that has used the technology to break into mobile phone services. The company began 4G wireless service in April and is upgrading to 5G now, using O-RAN suppliers including NEC, Qualcomm, Intel, Altiostar and Airspan. Rakuten said using this more open approach has cut capital expenditure by 40% and reduced operating costs 30%.
O-RAN is part of a broader push to make all kinds of computer networks more flexible and easy to control. By standardizing hardware and using more software in centralized data centers, companies can run networks more cheaply, while fixing and upgrading them more easily. 5G will need this flexibility to work well.For AT&T, the new approach has already started to help. The company has introduced Samsung equipment based on O-RAN in areas where it had previously been limited to Ericsson gear, AT&T’s Fuetsch said. Nokia expects to have a full range of O-RAN offerings available in 2021. Some of the final standards aren’t yet set and they need to be completed and tested which will take time, according to Sandro Tavares, global head of marketing.“O-RAN is supported by more than 20 major operators around the world, so it is pretty clear that there is a strong push for it to happen,” he said. “This is a big move for our industry, and it is clear for the main players that we should not be cutting corners in this process.”
Rakutenin osalta aika näyttää miten hyvin heidän verkkonsa toimii? Tekemällä ORAN mixin on saatu kustannuksia laskettua, mutta onko lopputulos yhtä vahva?
Aika vahvasti liputetaan ORANin puolesta, ymmärrettävästi. Mielenkiintoista että tuodaan esille että AT&T lla Ericsson olisi menettänyt liiketoimintaa Samsungille ORANin vuoksi/takia (tulee mieleen myös Verizon tapaus, jossa jotakuinkin yleisesti Nokia on tuomittu ainoaksi kärsijäksi…). Kun tämä on tulevaisuutta miksi pyristellä vastaan, onneksi Nokia on tässä täysillä mukana.
9 tykkäystä
Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa ei aio päästää yhtiötä enää milloinkaan romahtamaan. “Kaikki vaihtoehdot olisivat olleet huonompia.” Siilasmaa antoi Kauppalehdelle haastattelun Barcelonan mobiilimessuilla. … ”Kun suuret yrityskaupat oli tehty, istuttiin alas porukan kanssa. Sanoin ’never again!’ Nyt muistetaan nämä vaikeudet. Erityisesti silloin, jos meillä joskus menee todella hyvin. Koskaan emme saa unohtaa tätä oppia, josta olemme maksaneet kovan hinnan.”
/KL 4.3.2015/
Aikaa kului viitisen vuotta ja sitten …
“Nokian romahdus johtuu korskeasti nimetystä superprosessorista, joka myöhästyi pahasti”./Talouselämä 27.12.2019/
Toivottavasti joku kirjoittaa kirjan “Myrkyllinen optimismi, Näin Nokia johdettiin uudestaan romahdukseen”. 
Viime syksyisen romahduksen taustalla on muutakin kuin superprosessorin myöhästyminen. Olisi kiintoisaa lukea johtamiskulttuurista ja tehdyistä päätöksistä, joiden lopputulemana oli markkina-arvon puoliintuminen, 5G:ssä myöhästyminen, harhaanjohtavat ohjeistukset ja ylimmän johdon yhtäaikainen eroaminen.
10 tykkäystä