Tnx 
Varovaisesti lisäilen. Ohessa jälleen uusi näkökulma Nokiaan sijoituksena. Itse kyllä uskon, että Nokiasta on vielä muuksikin kuin osinkolapuksi, vaikka kvartaalin huti tulikin.
1 tykkäys
Markkinat on lähes aina oikeassa, hyvä muistaa. Nythän Nokian hintaa painaa lyhyen tähtäimen utuisuus. 2Q on edelleen huono heidän oman arvionsa mukaan. Tätä hinnoitellaan edelleen. Odottelen ostopaikkaa rauhassa.
3 tykkäystä
5G oikeat edut (ainakin) IoT:ssa on lyhyempi viive ja jossain määrin kait myös virrankulutus. Ensimmäinen parantaa oikeiden reaaliaikasovellusten suorituskykyä (autot, teollisuusautomaatio ym joissa 5ms viive on suuri) ja jälkimmäinen akuilla toimivien, harvaan kommunikoivien laitteiden toiminta-aikaa (esim pttereilla varustetut sensorit). Lisäksi taajuuksia on laajemmalla kaistalla (niin pitkän kantaman matalia taajuuksia kuin nopean siirtokaista korkeita taajuuksia) kuin 4G:ssä.
Mutta moni IoT toteutus toimii kyllä 4G:ssäkin, eli ei 5G tuota kenttää nyt sekunneissa muokkaa.
Juu olen samaa mieltä, kun oikein on analyytikkojen tavoitehinta pusikossa niin kumpiko on väärässä, markkina vai analyytikko.
Tässä on kyse ihan klassisesta asiasta miksi tappioita syntyy tai tavoitehinta on metsikössä. Tilanne on muuttunut ajan kuluessa.
Niin Nordeassa kuin Nokiassakin on ihan perustellusti tehty aikanaan hyviä sijoituksia, mutta nykyisten fundamenttien vallitessa muutaman vuoden takainen sijoitus vaikuttaa hölmöltä. Tämä on jälkiviisasteluun.
Tappiot pitää hyväksyä jos löytää ja oppia syistä mitkä johtivat tähän.
Outokummun tippumiselta ky,pistä kolmoseen en ole vielä löytänyt järkiperusteita, no ehkä kymppi oli kummulle liikaa.
2 tykkäystä
Missä 5ms on merkittävä IOT:ssa?
Riippuu toki siitä, mitä IoT- kategoriaan lasketaan. Mutta monissa sovelluksissa matala latenssi on tärkeää, on se sitten 1, 5 tai 10ms.
Esimerkiksi tehdas ja teollisessa automaatiossa (ja esim logistiikkakeskuksissa) automaatiojärjestelmät ovat aidosti reaaliaikajärjestelmiä, joissa viiveen pitää olla pieni ja tiedossa (ei mikään best effort). Nyt ei siis puhuta mistään sähkömittarin etäluennasta vaan liukuhihnoista ja koneen osista joiden pyörimisnopeudet on huimia (10ms viive on senttejä pielessä oleva fyysinen positio). Näissä ympäristöissä ei edes ajeta mitään perinteisiä käyttöjärjestelmiä sillä ne on liian hitaita.
Jossain tässä ketjussa on linkki Ericssonin demoon, missä havainnollistetaan 4G vs 5G vaikutusta ihmisen toimintaan (Augmented Reality, AR caset). Tällä voi olla sovellutuksia esim terveydenhuollossa ja ties missä.
Vehicle-to-Vehicle sektori on myös klassinen esimerkki, mutta tiedä sitten mitä näistä myöhemmin tulee. Matalalle latensille on kuitenkin hyvin todennäköisesti hyötykäyttäjiä, mutta en usko että se yksinään kantaa 5G-junaa.
NB-IoT on muuten se termi sitten täysin päinvastaiseen, eli hitaahkoon (sekä kaista että viive) mutta energiatehokkaaseen ja pitkän kantavuuden tiedonsiirtoon (jota en muistanut lisätä edelliseen postaukseen).
Menee vähän offtopiciksi, mutta oma pointtini oli, että 5Glle on oikeita (ja validoituja) käyttökohteita, mutta millä ajalla ne saadaan realisoitua kannattavuudeksi vain aika näyttää.
5 tykkäystä
Tänks. Itsellä hyvä ymmärrys IoT:sta. Noi sun esimerkit on tulevaisuutta, joten ei suoraan liity IoT:hen. Sitä yritin kommentoida. Olen tosi kiinnostunut noista, koska omaan henkkoht kokemusta toteutuksista softapuolella. Noi nopeat latenssit tarvitaan enemmän älyä vaativissa jutuissa. Alle 5ms vastausajat on muuten jo ihan tajuttomia. Oletko testaillut näitä käytännössä? Itse olen ollut mukana yhdessä pilotissa ja se oli kyllä aika hieno kokemus.
Supertietokoneiden kanssa 2ms tapahtumavastausajat on jo jotain, koska jo pelkästään 1 byten haku tietokannasta vie 1ms ilman bufferhakua.
2 tykkäystä
Tässä näyttävä esimerkki 4G vs. 5G…
2 tykkäystä
Eikös se tavoitehinta ole sinne vuoden päähän?
1 tykkäys
Ainakin Inderesin on. Inderesin Nokian tavoitehinnat ovat osuneet ERITTÄIN hyvin kohdalleen jo pidemmän aikaa. Katsotaan miten käy tällä kerralla.
2 tykkäystä
Kauppalehdessä on juttua Nokian todella rumista Ifrs-luvuista vs Nokian omat ei-Ifrs muokatut tulostiedot.
Nokian on tehnyt kyllä rumaa tulosta, paljon rumempaa kuin olemme Nokian antaneet meille uskotella.
2 tykkäystä
Jotkut ovat tosin lukeneet ne IFRS-luvutkin, jotka Nokia ihan samalla tavalla raportoi kaikissa tulosjulkaisuissaan. Jos on tullut uskotelluksi jostain muusta, ei ole itse vaivautunut avaamaan raportteja, ja silloin voi kyllä syyttää vain itseään.
Juu onhan ne olleet aina esillä eikä Nokia pysty jenkkeihin samaa skeidaa julkaista kuin tällä meilläpäin.
Noihin Nokian keksimiin lukuihin kyllä nojautuvat analyytikotkin ja talousmedia. Toki oikeatkin ifrs-luvut vilahtaa mutta pahalta halutaan silmät ummistaa.
Nytkin Pullola oli vastaillut osingon viivästymiseen ihan täyttä soopaa, siis ihan asian vierestä.
1 tykkäys
IFRS-oikaistut luvut ovat olleet ainakin allekirjoittaneelle oikein hyvin tiedossa, mutta en ole löytänyt ketään, joka osaisi oikeasti selittää, mitä ne tarkoittavat käytännössä Nokian tapauksessa. En myöskään usko, että tältä foorumilta löytyy joku, joka haluaa edes yrittää selittää, miten Nokian kymmenet ellei sadat lokaalit yritykset maailmalla tekevät kirjansa ja tuloutuksensa huomioiden lokaalin lainsäädännön ja vaikkapa sen, miten liisausta, goodwilliä, tuloveroa, inventaariota, palvelusopimuksia jne. käsitellään kussakin maassa.
Nokiahan ottaa käyttöön IFRS-standardeja jatkuvasti, mutta Nokialla, kuten monilla muillakin saman kokoluokan valmistavilla yrityksillä on syynsä siihen, miksi esim. IFRS16 käyttöönotto on huomattavasti monimutkaisempaa kuin vaikkapa muutaman kymmenen tai sadan miljoonan liikevaihdolla Helsingin pörssissä toimivalla pohjoismaisella yrityksellä.
Non-IFRS -tulos huonontaa vertailtavuutta moniin muihin yrityksiin, mutta väite, että kyse olisi omistajien tai muiden tahojen sumuttamisesta tai vaikka tappioiden peittelystä on yksiselitteisesti väärä.
Siirtyminen kvartaaliosinkoihin oli fiksu veto Nokialta. Omistajana tuo tosiaan tarkoittaa lähinnä viime vuoden osinkojen viivästystä, mutta Nokia saa kaiken maailman PoC/trial/free of charge -projekteihin helpotusta silloin, kun sitä tarvitaan. Hyvä Nokialle, mutta ei niin hyvä seuraavan vuoden aikana omistajille. Jatkossa taas kvartaaliosingot ovat mielestäni tosi hyvä juttu (jos jaettavaa on) 
2 tykkäystä
Tällainen pätkä löytyy Pullolan sanomana 2018 tulosjulkistuksen transkriptistä:
"First, under IFRS 15, we will begin reporting order backlog on a quarterly basis. You will find this a first time in our 2018 annual report when it’s in – when it’s published in March. Secondly, under IFRS 16, they will be a balance sheet adjustment, mainly related Nokia’s real estate-related operating leases.
While we are still assessing the full impact of IFRS 16, we expect an impact of approximately €1 billion increasing our fixed assets and increasing our liabilities."
Eli kyllä ne sieltä tipahtelee haluttiin tai ei.
1 tykkäys
Eihän tuo IFRS 16 ole loppujen lopuksi kuin kirjanpitokikka. Jos leasingvastuut esim. kiinteistöistä ovat olleet aikaisemmin taseen ulkopuolisia menoja niin nyt ne aktivoidaan ja näkyvät ns. velkana taseessa. Mikään ei muutu muuten kuin ehkä jotkut tunnusluvut
Mikäli tuloslaskelma askarruttaa niin unohtakaa se ja tarkastelkaa sitä kassavirtaa niin näette oikeasti mistä se raha tulee ja minne se menee. Ensimmäisellä kvartaalilla vapaa kassavirta oli 800 miljoonaa euroa miinukselle, mutta koko vuodelta sen odotetaan olevan hitusen plussalla ja 2020 selvästi positiivinen
Tervetuloa 3.xx kerhoon! Eläkesäästöjä ei kannata hankkia: hoivakodit ja tehostetut palveluasumiset vievät sinulta kaiken, paitsi n. 200e käyttörahaa per kk. Sen muuten saa (hoivan lisäksi) kaikki jotka eivät saa mitään työeläkettä eikä muitakaan tuloja. Eläköön tasa-arvon Suomi, eläkesäästäjän unelma!
Masse, FA, koska perilliset alkavat ehdotella hoivakotia?
1 tykkäys
“First, under IFRS 15, we will begin reporting order backlog on a quarterly basis. You will find this a first time in our 2018 annual report when it’s in – when it’s published in March.”
Tuota order backlogia ei tainnut kuitenkaan olla siinä vuosikertomuksessa, vai huomasiko joku sen? Ja tuliko Nokialta mitään kommenttia, miksi sitä ei sitten julkaistukaan? Mikä on palstalaisten valistunut arvaus, miksi Nokia ei julkaissutkaan tilaustietojaan?
Lähdin tarkastamaan sitä jo aiemmin ja kyllä se sieltä löytyy. Ei kuitenkaan siinä muodossa, kuin oletin vaan hyvin epämääräisenä kommenttina.
Vuosikertomuksen sivu 158.
1 tykkäys
Jahas, tuotako se sitten meinasi… joo huomasin tuon itsekin silloin, mutta odotin jotain ihan muuta. Koska tässä oli tarkoituksena vertailtavuuden helpottaminen, onko tietoa, miten Eric ilmoittaa order backlogin?