Nokia sijoituskohteena (Osa 2)

Kertoisitko Aqua tarkemmin mihin perustat näkemyksesi Nokian komponenttipulan pahenemisesta?

1 tykkäys

Oma analyysini komponenttipulan tilanteesta on se, että tällä hetkellä orgaaninen kysyntä ja tarjonta ovat jo hyvin tasapainossa, mutta viime aikoina toimitusaikoja on edelleen pidentänyt tai pitänyt pitkinä toimijoiden harjoittama varastojen kasvatus, kun toimituksiin liittyy epävarmuutta. Joidenkin kvartaalien kuluessa (Q4/2021-Q1/2022) uskoisin varastojen olevan “täynnä” ja on mahdollista, että nähdään voimakaskin whiplash-efekti toiseen suuntaan, kun toimitusajat normalisoituvat ensin, jonka jälkeen toimijat lähtevät purkamaan varastojaan. Voipi olla, että tilanne, toimitusajat ja komponenttien hinnat normalisoituvat täysin Q1/2022 aikana, en yhtään kummastelisi.

Toisaalta on myös mahdollista, ettei varastoja aivan heti lähdetä sulattamaan, vaan jonkin aikaa organisaatioiden muistissa päälimmäisenä on “huoltovarmuuden turvaaminen”.

EDIT: Vastaus piti luonnollisesti mennä @AquaVitux

9 tykkäystä

Muistaakseni Aquaman on talon sisältä eli ehkä enemmän kartalla, kuin keskivertojantteri varsinkin kun vielä seuraa sijoitusnäkökulmasta (kiitos kommentista) mutta onko Pekan varoitukset vieläkin varovaisempia kuin pitäisi olla… sehän se mihin moni ei osaa ottaa kantaa… jääkö kuitenkin varaa siihen posariin, ja onko varastotasot ollut riittävällä tasolla Q4n yli…

Edit: kommentista kyllä paistaa jonkinlainen ei-ylpeys mahdollista työnantajaa kohtaan, en tiedä onko tilanne vielä se että olet Nokialla ? kiva olisi tietää miten suhtautua kommenttiin, varsinkin vrt vanhoihin keskusteluihin radioista ja muista joissa erittäin asiantuntevaa kommenttia…

10 tykkäystä

Ei haittaa, että vastaus tuli minulle, sillä osasit purkaa myös omat ajatukseni samalla kertaa – ehkä paremmin kuin minä itse. Toki tuohon liittyy vielä epävarmuutta, mutta esim. Daimlerin viesti viittaa nimenomaaan kuvaamasi kaltaiseen tilanteeseen.

Autovalmistajat olivat koko kriisin etujoukoissa ja pääsevät mahdollisesti ensimmäisinä kriisistä myös ulos. Tilanne voi toki vielä huonontua muissa sektoreissa, mutta todennäköisesti kriisin kehityskaari on sama kuin autovalmistajilla. Kyse on nyt enemmänkin ajoituksesta, kuin mistään muusta. Ei ole todennäköistä, että puolijohdekysyntä olisi noussut yhtäkkiä kolmanneksella. Markkinat ovat alttiita tällaisille häiriöille, kun SCM-järjestelmät ovat optimoineet kaikkien isojen toimijoiden toimitusketjut äärimmilleen. Pohjimmiltaan tämä on siis talousihmisten syytä, jälleen kerran. :wink:

Edit. Okei, annetaan talousihmisten lisäksi peukkua alaspäin myös Toyotalle, joka kehitti “Just in time” -toimintamallin, joka levisi aikoinaan kuin koronavirus konsanaan.

13 tykkäystä

En ole talon sisuksista. Kai jotain olen oikein arvannut, kun syväkurkun titteliä asetellaan. Toki, tausta on Nokialta, mutta maailma on vienyt toiseen suuntaan. Vanhat optiot pitävät mielenkiintoa yllä ja kontakteista on apua.

Vastaus mersumiehelle. Autoteollisuudella menee vielä heikommin. Villeimmät huhut hevosmiesten tietotoimistolta kertovat, että nyt toimitetaan riisuttujen featurejen malleja kauppiaille, kun ei ole osia. Kiinnostaakohan karvalakkimallit muita kuin auton vuokraajia?

Edit. Eivät puolijohteet ole ainoa pullonkaula. Nyt on pulaa kaikesta.

9 tykkäystä

Tässä WSJ:n tuoreessa artikkelissa analysoidaan sirujen ja niistä tehtävien komponenttien valmistusta ja pulaa.

Lyhyesti, suurin puute on vanhemman teknologian (legacy) siruista, joiden valmistuksen kapasiteetin lisäykseen ei juurikaan ole valmistajilla halua. Autoteollisuus muun muassa on näiden sirujen suuri tarvitsija.

Nokia, Apple ja muut vastaavat firmat käyttävät tuotannossaan paljon kaikkein uusinta [cut­ting-edge tech­nol­ogy, the type that have largely re-mained plen­ti­ful] siruja, joita Nokian kaltaiset ostajat saavat tilaustensa mukaan, pääasiassa.

Three firms—Tai­wan Semi­con­duc­tor Man­u­fac-tur­ing Co., Sam­sung Elec­tron­ics Co. and In­tel Corp.—ac­count for about three-fifths of all 2021 spend­ing, Gart­ner says. Nearly all of that is go­ing to­ward new ca­pac­ity for chips built on cut­ting-edge tech­nol­ogy, the type that have largely re-mained plen­ti­ful.

Updated November 09, 2021 09:08 a.m. EST By Jiyoung Sohn.

SEOUL—The semi­con­duc-tor in­dus­try’s bets for to­mor­row aren’t ad­dress-ing the prob­lems of to­day.

Global chip man­u­fac­tur-ers are pro­jected to pour about $146 bil­lion into cap­i­tal ex­pen­di­tures this year, a roughly one-third rise from the pre­vi­ous year and 50% higher than pre-pan­demic 2019, ac­cord­ing to Gart­ner Inc., a tech-mar­ket re­searcher. That in­vest­ment is more than dou­ble the in­dus­try spend­ing of five years ago.

But less than $1 of every $6 is ear­marked for the so-called legacy chips fac­ing the long­est back-logs right now, Gart­ner es­ti­mates.

The small in­vest­ment re­flects how the scarcest chips—many sold for just a few dol­lars apiece—get made with older tech­nol-ogy and equip­ment that re­quires less money to pro­cure. But it also shows that many semi­con­duc­tor mak­ers are cau­tious about mak­ing multi­bil­lion-dol­lar bets on the needed chips given the slim prof­its and risk of falloff in de­mand.

The spend­ing di­rec­tion likely means a con­tin­u­ally tight sup­ply of run-of-the-mill chips used in cars, home ap­pli­ances and gad­gets, ac­cord­ing to in­dus­try an­a­lysts. It also sug­gests the wait for or­ders may re­main long, they say.

13 tykkäystä

Eriävät ja perustellut mielipiteet ovat kaikkien eduksi, vaikka logiikan ja tunteiden sekamelskassa siitä hyvästä voi saada nopeasti uuden tittelin. :slight_smile:

Riisutut automallit eivät ole vain hevosmiesten uutistoimiston tarinaa, sillä uutinen kosketusnäyttöjen karsimisesta joistakin automalleista komponenttipulan takia oli globaalin median jakelussa hiljattain. Hieman ympäripyöreä uutinen pienestä hinnanalennuksesta asiakkaille puuttuvan kosketusnäytön takia ei tarjonnut tärkeitä lukuja voluumeista eli uutisen arvo oli hyvin kyseenalainen.

Huhujen ja sensaatiohakuisten juttujen erottaminen faktoista on tärkeää, jotta sijoittaminen olisi logiikan ohjaamaa tunteiden sijaan. Eilen julkaistun, tuoreisiin syyskuun tilastoihin perustuvan, uutisen mukaan Euroopan teollisuustuotanto oli odotuksia korkeammalla. EU:n tilastojen mukaan teollisuustuotanto laski kuukausitasolla 0,2% ja nousi vuositasolla 5,2%. Käytännössä “pula kaikesta” ei siis näy juuri mitenkään. Voi tietenkin spekuloida, että tuotanto olisi kasvanut huomattavasti, jos pulaa ei olisi, mutta esim. Nokian kaltaisen yhtiön kohdalla kysyntä ei katoa minnekään. Pahimmassa tapauksessa se ainoastaan viivästyy. Lisää EU:n tuotantotilastoja löytyy yo. linkin takaa.

Tarkoitukseni ei ole vähätellä toimitusketjuongelmia vaan asettaa ne oikeaan mittakaavaan. Keskustelu asian ympärillä tavallaan ruokkii ongelmaa eikä sitä ainakaan kauppiaat yritä juurikaan laimentaa. En ryntäisi kauppaan ostamaan sitä kolmanneksi parasta televisiota sen takia, että parempaa mallia joutuu odottamaan viikon tai siksi, että media väittää kaikesta olevan pulaa. Oikeastaan pieni odottelu ei oman kokemuksen mukaan eroa “normaalitilanteesta” millään tavalla.

Puolijohdeteollisuuden massiivisesta kysynnästä ja sen kirvoittamasta komponenttipulasta on kirjoiteltu tällekin palstalle jo paljon, joten en lähde kertaamaan kaikkea sitä. Merkit tilanteen vähittäisestä parantumisesta ovat kuitenkin jo selviä ainakin, jos teollisuuden johtotähtien niukkasanaisia kommentteja on uskominen. Ja ketä tässä sitten kannattaisi kuunnella, jos ei heitä? Tilanne on varmasti haastava telecom-sektorissakin, mutta toistaiseksi sen kanssa on pärjäity varsin hyvin. Kannattaa kysyä itseltään, mikä pahin skenaario olisi ja mitä sen toteutuminen tarkoittaisi vaikkapa Nokialle. Lundmark sanoi “tilanteen mahdollisesti huononevan ennen parantumistaan”. Oma käsitys on, että vaikutukset voivat näkyä, kuten Q3:llakin, mutta yksittäisen sijoittajan kannattaa edelleen keskittyä lyhytaikaisten häiriöiden sijaan isoon kuvaan. Omalla listalla komponenttipula ei ole edes viiden suurimman Nokiaa koskevan riskin joukossa kohkaamisesta huolimatta.

26 tykkäystä

Hyvaa pohdintaa siruista!

Olisiko tassa osittain (taas kerran) viestinta ongelma jossa yrityksen johto ei saa selkeasti puettua sanoiksi kovasta kysynnasta johtuvaa shortagea? Onko lasi puoliksi taynna vai puoliksi tyhja?

Oli miten oli, karsivallisyytta on vaadittu ja vaaditaan varmaan tulevaisuudessakin mutta mielestani Nokia on yksi Helsingin ainoita ostohinnoissa olevia osakkeita. Naen kaksi mahdollisuutta jos nyt sijoittaa: Joko sijoitukselle saa hyvan tuoton arvonnousun ja mahdollisten osinkojen kautta tai Nokia ostetaan pois, osissa tai kokonaan.

5 tykkäystä

Mielestäni kyseessä ei ole viestintäongelma. Esimerkiksi Nokian johto on kertonut liikevaihdon ja tuloksen paranamisen kärsineen sirujen saatavuusongelmista. Varovaisuus sirujen saatavuuden paranemisesta kertomisessa johtuu epävarmuudesta. Vaikka olisi selkeitä merkkejä, mutta ei riittävää varmuutta, niin olisi aika höperöhommaa lähteä kertomaan muuten kuin varsin pyöreästi tilanteen muuttumisesta.

2 tykkäystä

Totta. Mutta ei myoskaan tarvitse maksimoida kurjuutta. Kylla esim Q3 CC:ssa korostettiin epavarmuutta liian paljon eika keskitytty vahvuuksiin eli hankintaketjun hallinnoimiseen jossa Nokia on aina ollut hyva.

6 tykkäystä

Totta tuokin, mutta nähdäkseni nuo epävarmuustekijät korostuivat CC’ssä nimenomaisesti kysymyksistä johtuen. Kun johdolta kysytään niistä useita kertoja vähän eri lähestymiskulmalla, niin tottakai ne korostuvat. Mikäli kuuntelee tai lukee CC’n, niin voi päätyä samaan näkemykseen kuin minä siitä, mistä tuo asian korostuminen johtuu.

4 tykkäystä

Tämä Telian diili on jo postattu, mutts arvio Nokiasta on kiinnostava ja positiivinen!

Nokia is a leader in the 5G SA Core market, with more than 80 communication service providers and enterprise customers globally.

Nokia has reached 4,000 patent families, declared as essential to 5G standards. The milestone reflects its leadership in cellular technology R&D and standardization. Its industry-leading patent portfolio is built on more than €130 billion invested in R&D since 2000.

As the deployment of 5G accelerates, Nokia’s 5G technology is likely to enable a wide range of use cases, including immersive experiences, connected vehicles, and cloud robotics.

Nokia is well-poised to benefit from the growing demand for next-generation connectivity. It has made meaningful progress in its three-phased journey of value creation. Its focus on capital allocation and technology leadership is likely to help it grow profitably.

14 tykkäystä

Hieman offtopiccia mutta hupaisaa että Elisa alkanut ulista tästä vaikkei verkkoon myydä pääsyä.

”Yhtiöiden kommenttien perusteella vaikuttaa siltä, että Elisan verkko on vielä rajatussa käytössä. Elisan verkkoon ei ole yleisesti saatavilla liittymiä, kun taas Telia kertoo, että sen verkkoon on saatavilla liittymiä ja päätelaitteita”.

5 tykkäystä

Ilmoittuduin tähän presentaatioon
(tavalliset sijoittajat tervetulleita)
Company -kohtaan ilmoittautumisessa merkitsin Freelancer investor.
Sähköpostiin tuli kutsu, vaikka ilmoittautumisessa palaute oli:
Event closed.

Global Analyst Forum Keynote Session

Nov 15, 2021 at 1:00 PM GMT

Presentations from Pekka Lundmark, President & CEO, and Nishant Batra, Chief Strategy & Technology Officer

Add to Outlook

Add to Google Calendar

Nokia Global Analyst Forum Keynote Session on November 15, 2021

Nokia will host its Global Analyst Forum, our annual event for industry analysts to learn in more depth about our products and push towards technology leadership in all areas of our business.

This year we are opening up the introduction session to the forum to a wider audience and we would be delighted if you could join us.

The session will include presentations from our President and CEO Pekka Lundmark and our Chief Strategy and Technology Officer Nishant Batra, as well as a Q&A session for industry analysts.

Please note that this session will be listen-only and will be focused on strategy and technology discussions rather than financial performance.

The session will begin on Monday, November 15th at 3pm Helsinki / 1pm London / 8am New York.

You can register to attend the event here: https://onlinexperiences.com/Launch/QReg/ShowUUID=147DF0F0-C4DA-4719-865E-ED5AB666A876

8 tykkäystä

TelecomTV kirjoittaa British Telecomin pääarkkitehdin Open RAN -kommenteista. Neil McRae toteaa, että Open RANin hyödyt ovat toiminnallisia sen sijaan, että ne johtaisivat suoraan pienempiin verkkoinvestointeihin. BT on testannut Open RANia pitkään. Sen on aiemmin kuvailtu pitäneen jalat tiukasti maan pinnalla Open RANin suhteen. Nokia on yhtenä BT:n pääkumppanina tiiviisti mukana.

Companies such as Nokia, Mavenir and Accelleran are involved

Lukemattomia Open RANia koskevia juttuja lukeneena voi helposti päätellä, että faktojen sijaan aihetta hypetetään telecom-sektorin sisällä ja erityisesti alan julkaisuissa. Tällä kertaa Open RAN -hypettäjien kärkikastissa yleensä hyvin viihtyvä Lightreading on myös noteerannut McRae:n kommentit.

“One of the biggest myths is that open RAN is going to save us money,” he said during a press event this week.

Iain Morris on kirjoittanut hyvän jutun McRaen kommenteista koskien Open RAN -kehitystä. Jutussa McRae toteaa, että Open RAN ei myöskään johda automaattisesti toimittajakentän muuttumiseen (laajentumiseen). McRae sanoo, että Open RANilla on varmuudella rooli tulevaisuuden verkoissa, mutta miehen jalat pysyvät edelleen maan pinnalla asiasta puhuttaessa.

“I don’t think we’d increase dramatically the number of suppliers we work with purely because it is hard to manage that integration and manage them all together,” he says.

Nokia on neljästä isosta telecom-laitevalmistajasta selvästi pisimmällä Open RAN -valmiudessa.

Kilpailijoiden tilanne (kärjistettynä) >

  • Huawei viittaa avoimuudelle kintaalla. Tätä ei tarvitse edes kärjistää.
  • Ericsson heräsi Open RANiin myöhässä. Se voi jossain vaiheessa olla ongelma yhtiölle, kuten 5G-myöhäisherännäisyys oli Nokialle. Nyt ollaan hereillä, mutta vaikuttaa siltä, että silmät raoittuvat juuri sen verran, kuin on pakko.
  • Samsung haluaa jalkansa oven väliin kaikessa mahdollisessa, mutta todelliset valmiudet vielä heikot. Yhtiön fokus on vain verkkojen isoissa voluumeissa (rahakkaimmissa osissa) ja toistaiseksi ilman merkittävää kontribuutiota itse avoimen verkon kehitykselle.
  • Haastajista moni (mm. NEC) on pitkälti Samsungin tavoin nenä pitkällä – rahan perässä. Open RAN on ennen kaikkea mahdollisuus rikkoa suurten valmistajien verkkovaltiutta.
  • Pienet toimijat vievät aidosti softaa ja Open RANia eteenpäin, mutta isojen haastamiseen mahdollisuudet ovat vähissä, mutta yhteistyö isojen kanssa on myös mahdollisuus.

Vieläkin on vaikea sanoa, mitä tästä lopulta tulee ja kauan siihen kuluu aikaa. Open RAN on varmasti tullut jäädäkseen ja Nokian kaltaisten tukijoiden avulla siitä tulee oma verkkoekosysteeminsä. Toistaiseksi ollaan kokeiluasteella. Jos taloudellista insentiiviä ei löydykään voi olla, että operaattoreiden haaveet laajasta Open RAN -verkosta, johon voi nakata minkä tahansa valmistajan laitteita satunnaisessa järjestyksessä voi haudata hiljaisin äänin.

Jopa Nokian kohdalla vaikutelma on vielä valju. Yhtiö tekee Open RAN -yhteensopivia laitteita, mikä luultavimmin tarkoittaa sitä, että laitteissa on avoimet rajapinnat yhdistämiseen osaksi Open RAN -verkkoa, mutta samalla menetetään iso osa laitteiden kilpailueduista, oli kyse sitten tehokkuudesta tai operaattorien kaipaamista ominaisuuksista.

20 tykkäystä

Uskoisin Nokian keskittyvän nyt ensisijaisesti puhtaasti omien tuotteidensa kilpailukyvyn parantamiseen. Huolimatta tuotekehitysresurssien parantamisesta Nokian on kohdistettava kehityksensä tarkasti, tämä johtaa väkisinkin siihen, että Open RAN markkina-asemaltaan heikompana tulee perässä.

13 tykkäystä

Priorisointi toimii varmasti juuri tuolla tavalla. Toisaalta, laitevalmistajille Open RAN ei sinänsä ole välttämättä iso haaste. Kaikki halutut toiminnallisuudet ovat olemassa suljetuissa ekosysteemeissä. Kyse on (yksinkertaistettuna) yhteisten rajapintojen/liittymien luomisesta aiemmin suljettuihin toiminnallisuuksiin. Teknisesti se ei yleensä ole isoimpien haasteiden joukossa. Mutta kysymys oman busineksen kannibalisoinnista tulee varmasti vastaan joka käänteessä omien laitteiden rajapintoja avattaessa tai Open RAN -kehityksessä ylipäänsä.

10 tykkäystä

[tämän postauksen aihe on jäänyt tosi vähälle huomiolle - rahallinen vaikutus Nokian tulokseen on ollut myönteisesti merkittävä ja jatkunee sellaisena vielä muutaman vuoden]

Kysymys Nokian taseen verotilin plussaldon merkityksestä kassavirtoihin, tulokseen ja osinkojen maksukykyyn lähivuosina, 2022-2024?
Siis, Deferred tax assets?

  • Strong free cash flow in Q4 and full year 2020 benefited from an early customer payment of approximately EUR 0.5 billion, which was expected in Q1 2021

  • Derecognized EUR 2.9 billion of Finnish deferred tax assets, which are not lost

  • Reiterated outlook for 2021 comparable operating margin of 7-10% and provided new outlook for net sales and free cash flow

  • Board does not propose a dividend or dividend authorization for the financial year 2020

This is a summary of the Nokia Corporation financial report for Q4 and full year 2020 published today. The complete financial report for Q4 and full year 2020 with tables is available at www.nokia.com/financials.

Onko tästä asiasta jollain tällä foorumilla tietoa - onko tuo Nokian verotili verrattavissa tavallisen ihmisen verotilin saldoon?

[Derecognized EUR 2.9 billion of Finnish deferred tax assets, which are not lost]*

Vastaus lienee tässä?:

Nokian Q3/21 tulostiedoissa oli merkintä:

  • Cash outflows related to income taxes are expected to be approximately EUR 350 million in full year 2021 and over the longer-term until our US or Finnish deferred tax assets are fully utilized,* subject to regional profit mix, net sales subject to withholding taxes and the timing of patent licensing cash flow. Over the longer-term, there is some uncertainty in forecasting cash taxes, as they are also subject to changes in tax legislation, including potential tax reform in the U.S. and the OECD Pillar initiatives (update);
10 tykkäystä

Scott käsittelee Nokian veroetua suunnilleen videon kohdasta 5.20 eteenpäin. En osaa sanoa onko kaverin jutut tosissaan otettavissa, mutta ehkä sinne päin. :thinking:

10 tykkäystä

Ymmärtääkseni nuo ovat edellisten vuosien tappioista kertyneitä laskennallisia verosaamisia. Verosaamiset saa vähentää tuloveroista tulevina vuosina, suomessa 10 v aikana. Aikaisemmin nuo laskennalliset verosaamiset olivat taseessa saatavina, mutta ne poistettiin vuonna 2020, mikä lisäsi kirjanpidon tappiota vastaavalla määrällä.Alla kopioitu tilinpäätöksestä sivulta 35. Itse ymmärrän asian niin, että IFRS:ssä on tietty ohjeistus, miten johdon pitää arvioida onko aikaisempien vuosien tappiot vähennettävissä. Ohjeistuksessa painotetaan viimeisimpien vuosien tuloksen merkitystä ja koska se Nokialla oli tappiollinen, niin laskennallinen verosaaminen oli kirjattava pois. Tämä siis siitäkin huolimatta, että johto ilmeisesti piti todennäköisenä, että tappiot päästään hyödyntämään ainakin osittain.

At December 31, 2020, Nokia has concluded based on its assessment that it is not probable that it will be able to utilize the unused tax losses, unused tax credits and deductible temporary differences in Finland in the foreseeable future. Consequently, in the fourth quarter of 2020, Nokia derecognized EUR 2.9 billion deferred tax assets related to Finland. The recent years’ cumulative profitability in Finland, excluding certain integration costs in Finland related to the acquisition of Alcatel Lucent, is changing from a cumulative profit position to a cumulative loss position. When an entity has a history of recent losses in a certain jurisdiction, the entity recognizes a deferred tax asset arising from unused losses or tax credits only to the extent the entity has sufficient taxable temporary differences or there is convincing other evidence that sufficient tax profit will be available against which the unused tax losses or unused tax credits can be utilized in the future. Positive evidence of future taxable profits may be assigned lesser weight in assessing the appropriateness of recording a deferred tax asset when there is other unfavorable evidence such as cumulative losses, which are considered strong evidence that future taxable profits may not be available. Nokia continues to assess the realizability of deferred tax assets including in particular its actual profit record in upcoming periods and may re-recognize deferred tax assets related to Finland if pattern of tax profitability is re-established.

17 tykkäystä