@Cobalt 500 M liittyi täysin kassavirran ajoitukseen, tällä erällä ei ole siis tulosvaikutusta.
Vahva vapaa kassavirta viimeisellä neljänneksellä ja koko vuonna 2020, mihin vaikutti suotuisasti noin 0,5 miljardin euron asiakkaalta etukäteen saamamme maksu, jonka oli odotettu ajoittuvan vuoden 2021 ensimmäiselle neljännekselle.
@OldFeki puolestaan selvensi hienosti tulosvaikutuksia. Kertaeriä tulee silloin tällöin, en muista miten oli vuosi takaperin ja kuka tietää miten on q1/2021 - nämä ovat haastavia.
Jos tämä olisi tilanne, se olisi Nokialle valtaisa juttu. Mutta perustuiko AT&T poiminta johonkin tietoon vai oliko heitto?
Cash from operating activities was $10.1 billion, and capital expenditures were $2.4 billion. Gross capital investment – which consists of capital expenditures, cash payments for vendor payments and excludes FirstNet reimbursements – totaled $4.3 billion. Capital investment – which consists of capital expenditures plus cash payments for vendor financing – totaled $3.4 billion, which includes $1.0 billion of cash payments for vendor financing and $920 million of FirstNet reimbursements.
Hallitus on tyytyväinen Nokian viimeaikaiseen operatiiviseen suoritukseen ja sen aloittamaan kestävän kassavirran kerryttämiseen. Hallitus on tyytyväinen siihen, että Nokia on vahvistanut kassaansa. Hallitus keskittyy kuitenkin jatkossakin varmistamaan Nokian kyvyn lisätä investointeja 5G:hen ja strategisille alueille ja jatkaa samalla kestävän kassavirran tuottamista. Tämän vuoksi hallitus ei ehdota osinkoa tai osingonjakovaltuutusta tilikaudelta 2020. Vuoden 2021 viimeisen neljänneksen jälkeen hallitus arvioi mahdollisuutta ehdottaa osingonjakoa tilikaudelta 2021 ottaen huomioon nettokassan ja vuoden 2022 näkymät.
Onko kvartaalikohtaisesta osingosta luovuttu? Kun kerrotaan että asiaa harkitaan tilikauden 2021 jälkeen.
Vuoden 2020 viimeisen neljänneksen laimennettu raportoitu osakekohtainen tulos oli -0,46 euroa, kun se oli 0,10 euroa vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä. Muutos liittyi ensisijaisesti tuloverojen nettovaikutukseltaan negatiiviseen vaihteluun laskennallisten verosaamisten 2,9 miljardin Suomeen liittyvän taseesta poiskirjauksen takia ja vähäisemmässä määrin matalampaan liikevoittoon, mitä rahoitustuottojen ja ‑kulujen nettovaikutukseltaan positiivinen vaihtelu osin tasoitti. Koko vuoden 2020 laimennettu raportoitu osakekohtainen tulos oli -0,43 euroa, kun se oli 0,00 euroa koko vuonna 2019. Poiskirjaus taseesta tehtiin perustuen säännölliseen arviointiin, jossa tarkastellaan Suomen laskennallisten verosaamisten hyödyntämismahdollisuuksia lähitulevaisuudessa pääosin aiempien tulosten perusteella. Laskennallisia verosaamisia ei menetetä, ja taseesta poiskirjaus on mahdollista perua. Näitä laskennallisia verosaamisia voidaan edelleen hyödyntää verotuksessa ja niiden taseesta poiskirjauksen ei odoteta vaikuttavan Nokian verotukseen kokonaisuutena tai sen tuloveroihin liittyviin ulosmeneviin rahavirtoihin. Lisätietoja Suomeen liittyvien laskennallisten verosaamisten taseesta poiskirjauksesta on Nokia Oyj:n vuoden 2020 viimeisen neljänneksen ja koko vuoden taloudellisen katsauksen ”Tilinpäätöstiedot”-osion liitetiedossa 6, ”Laskennalliset verot”.
vai olikohan tuo 150m se Q4 tulosvaikutus tästä maksusta, osa sitten Q1
" Ensimmäinen oli asiakkaalta aivan viimeisen
neljänneksen lopussa tehty tuloutus, jonka vaikutus oli noin 150 miljoonaa
euroa ja jota odotimme alun perin vuodelle 2021."
Hyvä havainto ja meni itseltä ohi englanninkielisestä tiedotteesta ensilukemalla. Eli osinkoa luvassa aikaisintaan 2022. Se on kyllä iso pettymys, vaikka toki päätökselle löytyy varmasti laajalti ymmärrystä.
Voihan toki olla, että (toivottavasti) tuleva osinko jaetaan edelleen kvartaaleittain. En tiedä, miksi sitä pitäisi eestaas veivata.
Mutta samaan aikaan täytyy muistaa että osinkoa voidaan jakaa jo esimerkiksi q3 ja q4 kvartaaleista. Päätöksentekoa on vaan siirretty, joka kyllä itsessään hieman epämiellyttävää, vaikkakin tosiaan kenties saavuttaa ymmärrystä.
Veroteknistä kikkailua kirjoissa. Olisiko pohjalla myös verottajan vaatimus arvioida verosaamisten hyödyntämistä. Menee talousihmisten reviirille tämä kysymys…
Mutta pihvi on siis siinä, että toimenpiteellä ei ole käytännön vaikutusta. Verosaamiset voidaan edelleen hyödyntää, eikä mitään menetetä.
Edit. Toistaiseksi uutisointi on keskittynyt siihen, että tulos ylitti odotukset ja että vuodesta 2021 on tulossa “haastava”.
@Mikael_Rautanen tästä markkinaosuuden vuodosta. Liittyisikö tämä edelleen vain siihen Verizon tapaukseen? Toki kun asia joudutaan tuomaan julki aina uudelleen, sama tarina sitten toistuu.
Ilmeisesti muita vuotokohtia ei ole tullut julki? 2021 on mielenkiintoinen siinäkin mielessä kun/jos Huawein odotettu kilpailukyvyn rapautuminen alkaa. Nyt Nokian ohjauksessa ei luonnollisesti oteta tätä huomioon, mutta väitän että on jopa todennäköistä että tämä aiheuttaa myös liikettä toiseen suuntaan.
Osakkeiden määrää ollaan ilmeisesti myös kasvattamassa. Eikös tällaisella ole yleensä negatiivinen vaikutus osakkeiden pörssihintaan? Vai onko niin, että tässä tilanteessa sillä ei niinkään ole väliä, kun osakkeet menevät suoraan yhtiölle?
Nokia’s Board of Directors has resolved to issue 21 575 000 new shares in a directed share issuance without consideration to Nokia Corporation to be later used to fulfil the company’s obligations primarily under its equity plans that vest in 2021 and in the first quarter of 2022.
Diluutiovaikutus on 0,38 %, eli aikalailla pieni. Jos itse asian oikein käsitän.
Olenko kuinka kujalla tuosta vero"kikkailusta"… Eli jos Nokia ostettaisiin jonnekin toiseen maahan, niin voisiko ostaja silloin käyttää nuo tappiot sen maan verovähennyksissä? Esim. USA. Ja jos tuota ei olisi tehty, niin niitä ei voisi käyttää ostavan yhtiön verovähennyksiin, esim. USA:ssa? Onko siis vähennys poistettu noista syistä… Kuhan pohdin…
Käsitykseni mukaan… Jos Nokia ostettaisiin, siirtyisikö tältä osin verovähennysoikeus ostavalla yhtiölle. Näin siis käsitykseni mukaan Suomessa asiaa käsiteltäisiin.
Mutta toki oletettavasti ostajan ollessa ulkomainen taho, asia ei varmastikaan ole niin yksioikoinen. Toisaalta en löydä syitä miksi tilanne olisi erilainen. Mutta muilta ajatuksia?
Mikäli verokikkailu jätetään huomioimatta, oli vuoden 2020 IFRS eli raportoitu tulos 708M€ positiivinen. Oma excel yltää 2016 vuoteen saakka ja raportoidut tulokset alla:
Jokainen voi vetää johtopäätöksen onko käänne tapahtunut ja mihin mahtaisi olla suunta jatkossa…
Eikö lisäksi näitä nyt tehtyjä verosaamisten alaskirjauksia voi käyttää jatkossa myös toiseen suuntaan? Eli vahvistavat tulosta jos/kun raportoitu tulos tulee olemaan vahvastai posiviinen ja kasvava.
