En ole tarkkaan seurannut, mutta en muista puhtaita ostoja nähneeni. Sen sijaan Nokian osakepalkitsemisohjelmat ovat rullanneet läpi huonojen ja hyvien aikojen. Välillä tuotot ovat olleet melko mitättömät, mutta parempina aikoina – kuten nyt – merkittävät.
En pidä sisäpiiriläisten ostoja etenkään suurissa yhtiöissä kovin vahvana signaalina. Pienemmissä yhtiöissä ne voivat olla merkki mistä hyvänsä. Tuskin kovin monella suomalaisyhtiön johtajalla on omaa salkunhoitajaa ja etenkään aikaa osakesijoitusten parissa puuhasteluun. Moni ei periaatteesta sijoita yhtiöihin, joille tekevät töitä. Voi kai sanoa, että Suomen kulttuuri osakesijoittamisen suhteen johtoportaassa ei juurikaan poikkea muusta kansasta.
Yhtä kaikki, Nokian johdolla ei ole tarvetta ostaa – ainakaan Nokian osakkeita – kun insentiivit kaatavat nitä salkkuun vuosi toisensa perään lisää. Monella Nokialta lähteneellä johtajalla on ollut tapana luopua lähtönsä yhteydessä heti kaikista Nokian osakkeista. Pidän tällaista hieman erikoisena, mutta en lähde ohjeita antamaan – omiaanhan ovat.
Nyyh, miksei kukaan halua tulla tänne? Täällä on niin tylsää ja yksinäistä. Terveisin Metaversio-Juurikki
Olette kai huomanneet, että Nokian innolla metaversumiin on liiketaloudellisesti terve lähtökohta. Tehkää te muut vaan vaikeimman kautta; kyllä täältä releitä pesee, kun maksaja löytyy.
Samaa mieltä, mutta ei pelkästään nykyään, vaan viime vuosituhannelta asti. Tästä puhuttiin jo kyllä 90-luvulla. Pitäisikö asialle viimein tehdä jotain? On niitä rinnakkaislistauksia lopetettukin. Pitäisikö meidän osakkeenomistajien tehdä esitys vuosikokoukseen? Ottaisikohan Osakesäästäjät homman organisoimisen vastuulleen, kun Juurikilla on vähän liikaa muita kiireitä.
Nokian osakkeen aliarvostusta USA:ssa selittää osittain myös se, että Euroopassa riskit (sota, taantuma, energia, rahapolitiikka) ovat suuremmat kuin USA:ssa. Eurooppalaisen riskitason pitäisi laskea kunnolla, jotta Nokian osakkeet olisivat nykyistä kiinnostavampia amerikkalaissijoittajien mielestä.
Nokian olisi tehtävä jäätävää tulosta ja Nokian pitäisi reippaasti palkita osakkeenomistajia osingoilla ja omien osakkeiden ostoilla, jotta kurssi ottaisi suunnan koilliseen.
Q1-3 Euroopan osuus myynnistä oli vajaat 25% Nokian myynnistä eli Nokia ei ole myynnin suhteen edes kovin eurooppalainen, suomalaisesta puhumattakaan. Sotariski tietysti Venäjän läheisyyden vuoksi on Nokian pääkonttorimaassa Suomessa suurempi, mutta joka luulee Venäjällä olevan haluja Ukraina-nöyryytyksen jälkeen hyökätä (melkein) Nato-Suomeen on kyllä aika pihalla siitä, mikä on todennäköistä.
Osinkoja kovasti toivotaan, mutta ne eivät ole verotuksellisesti kovin järkevä vahtoehto. Itse kannattaisin maltillista perusosinkoa ja objektiivisesti mitattuun Nokia arvostustasoon perustuvaa omien osakkeiden dynaamista osto-ohjelmaa, missä mitä aliarvostetumpi Nokia on sitä suuremmat olisivat omien ostot.
Onko? USA:ssa on Trumpin uhka, joka on myös uhka demokratialle. Ei se mikään ihme ole, että Trump diggailee Putinia, kun ilmeisesti haluaisi olla samanlainen diktaattori itsekin.
Todellisuuteen pohjautuva mielikuva eurooppalaisten osakkeiden huonommasta tuottavuudesta saattaa myös painaa Nokian kurssia, kun amerikkalaiset sijoittavat mieluummin usalaisiin osakkeisiin,
Lueskelin muutamia talousblogeja ja löysin mielestäni oikein hyvän Laimeasillin kirjoittaman yhteenvedon Nokiasta 20.10.2022. Asiat on jo kirjoitettu täällä, mutta kertaus on opintojen isoisä (näin isänpäivänä )
Kannattavuutta heikensi lähinnä teknologian laskenut liikevaihto eli laskeneet patenttitulot. Kiinalaisten kännykkäfirmojen (Oppo ja Vivo) patenttisopimukset on solmimatta ja asiasta on väännetty oikeudessa. Nokia odottaa saavansa 4Q:n aikana lisenssisopimuksen aikaiseksi. Sen vaikutus olisi taloudellisesti merkittävä ja sitä maksettaisiin myös takautuvasti. Mikäli se toteutuu tulee Nokian 4Q tulos olemaan todella muikea. Ja eiköhän se osakekurssikin siitä sitten piristy.
Lievä posarikin siellä oli koskien koko vuoden liikevaihtoa. Ennustetta nostettiin valuuttakurssien muutoksen takia ja se on 23,9–25,1 miljardia euroa. 4Q:lle liikevaihtoa tulisi siis 6.4 – 7.64 miljardia euroa. Viime vuonna tuli 6.4 miljardia euroa.
Matkapuhelinverkoilla oli hyvä kvartaali ja sen comeback jatkui. Pullonkaulat toimitusketjuissa helpottivat ja kannattavuus kasvoi kuten verkkoinfrassakin. Reefshark-piirien osuus toimituksista oli 93%.
Yritysasiakasliiketoiminnan liikevaihdon kasvu kiihtyi ja oli 22 % ilman valuuttakurssimuutosten vaikutusta. Yritysasiakasliiketoiminnan kehitysmahdollisuudet ovat vahvat, mistä esimerkkinä tämän vuosineljänneksen aikana saavutetut 30 uutta asiakasta yksityisissä langattomissa verkoissa sekä uuden internettoimija-asiakkuuden varmistuminen IP-reitittimissä. Tämä on myös jatkossakin Nokian nopemmin kasvava asiakassegmentti.
Nokian osakekurssissa näkyy myös ehkäpä hermoilua ensi vuoden tuloksesta . Pohjois-Amerikan verkoprojekteissa on tunnetusti hyvä kate ja ensi vuonna niiden osuus pienenee ja Intian osuus kasvaa. Siellä ei välttämättä päästä yhtä hyvään voittomarginaaliin kuin Pohjois-Amerikassa. Sinällään laskenut kurssi on hyvä omien osakkeiden osto-ohjelman kannalta. Saa ostettua enemmän osakkeita mitätöitäväksi pienemmällä rahalla. Ja ensi vuonna osinkokin kasvaa.
On eri asia puhua firmojen tuottavuudesta kuin osakkeiden eli sijoitusten tuottavuudesta. Mitä kauemmin Euroopan pörssikurssit jäävät amerikan pörssien osakkeiden arvostustasosta, sitä suurempi on lopulta paine, että hinnoitteluvääristymä oikenee.
Kyse on loppujen lopuksi ensisijaisesti siitä, miten yksittäinen firma voi sinulle omistajalle arvoa luoda. Jos Suomi-firma luo sitä 5 - 10% p.a., ei Juurikki oikein älyä, miksi vastaava amerikkalainen (mukaan lukien USA) 1-3 % tuottava olisi parempi.
Ei älyä. Mutta ilmeisesti suurin osa “sijoittajista” ei ole kiinnostunut siitä, että omistaa pienen osan firman onaisuudesta (jokaisesta tehtaasta ja patentista yms.) sekä nykyisistä ja tulevista tuloksista.
Juurikki näkee kovin ikävänä asiana sen, että pörssistä on tullut peli. Myös Juurikki puhuu mielellään pörssipelistä, mutta se ei koske omistusta yksittäisessä yrityksessä, vaan kykyä reagoida muutoksiin laajemmalla tasolla - totta kai perusteettomiin pörssikurssimuutoksiin, mutta myös toimintaympäristö- ja firman sisäisiin muutoksiin.
Pörssi ja jossain määrin myös työ voi olla peliä, kunhan se tärkein, ystävyys ja rakkaus ei sitä ole.
Hevosmiesten tietotoimisto jenkeistä tiedottaa, että AWS:n, Alphabetin, MS Azuren, Metan ym. datakeskusserverien valmistajien komponenttiostoissa olisi painettu jarrua. Syytä en osaa sanoa, mutta jotain voisin arvata. Mobiiliverkon elementteihin verrattuna server design on hyvin standardoitua, helppoa kopioida ja kovin kilpailtua, joten bisnes valuu Taiwanilaisille lopullisesti. Covid taas aiheutti melkoisen investointien kasvun infraan ja nyt saattaa olla ylikapasiteettia markkinoilla.
Mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan esim. Amazonin osakkeen arvo lähtee, koska yhtiöllä suurimmat katteet tulevat AWSsta.
Joo näin on. Ehkä tuli vahingossa viittaus siihen, että kurssikehitys seuraa yritysten tuloskehitystä pitkällä aikavälillä. Näin siis yleisellä tasolla. Yksittäinen eurooppalainen yritys voi kyllä messevää arvoa omistajalle siinä missä usalainenkin.
Ericssonin kurssi otti omituisen nousupyrähdyksen kl 13:30 aikoihin: kurssi kävi reilut 3% nousussa, nyt enää 1.5% plussalla. Syynä voisi olla syyttäjän päätös, jonka mukaan Ericssonin viimeisin lahjustutkinta lopetetaan näytön puutteessa, jos ruostuneella ruotsin taidolla tuon tiedotteen oikein tulkitsin.
Irvileukaisempi voisi ajatella, että tutkinta lopetetaan, koska Ericsson on onnnistunut lahjonnassaan, jälleen kerran…
“This is the China part of the investigations. I have now closed the Kuwait, Iraq and China investigations,” Prosecutor Leif Gorts said.
In a statement on Monday, the prosecution authority said: “While payments ammounting to several hundred million Swedish crowns, corresponding to tens of millions of dollars, were made over a period leading up to 2016, it was not clear that these were made in bad faith.”
Vielä on jäljellä U.S. Justice Department - jäljellä käsittely miten on toimittu Irakissa.
Nokian osingosta vuonna '23, mitä arvioitte, että Nokia voisi tarjota meille osakkeenomistajille? Jos osakkeiden lukumäärä on n. 5,5 mrd, niin 1 c kustannus on n. 55 milj. €. Tänä vuonna osinko oli 2 c / kvartaali.
Omien ostot tuskin muuttuu, koska ohjelma oli 600 milj. kahden vuoden aikana, 300 milj. / vuosi. Tänä vuonna keskihinta oli 4,69 € (kurssi nyt 4,60 €).
Kohtuullisen osingon voisi myös olettaa tukevan osakekurssia.
Aiemmin keskustelua on ollut 5G verkon energiankulutuksesta. HS -jutussa Telia valottaa hieman asiaa lisää.
”Uusi 5g-verkkomme on 85 prosenttia energiatehokkaampi megabittiä kohti kuin edeltävät verkot. Siksi siirtyminen 5g-tekniikkaan on tärkeää, ja meidän on huolehdittava, että palvelumme ovat reilusti hinnoiteltuja, jotta kuluttajat ovat niistä valmiita maksamaan.”
Toki myöhemmässä vaiheessa myös tukiasemia tulee olemaan enemmän, kun siirrytään käyttämään high band -taajuutta.
”Olemme havainneet aiemmissa talouden laskusuhdanteissa, että tuotteemme ja palvelumme ovat sellaisia, joiden käytöstä asiakkaamme luopuvat viimeiseksi. Pohjoismaissa viestintäpalvelut ovat vain kolme prosenttia kotitalouksien kulutusmenoista.”
Edeltävä toteamus sopisi vielä paremmin Telia -ketjuun. Vahvistaa ainakin omaa aiempaa kokemustani että huonossa talouden suhdanteessa teleoperaattorien liiketoiminta pysyy vakaana. Toki yhdistettynä nämä 2 asiaa (5G verkon energiatehokkuus ja vakaa teleoperaattorien liiketoiminta suhdanteesta riippumatta) kuulostavat hyvältä myös Nokian kannalta.
)
saa nähdä mihin kurssia viedään, Cisco-huhuja puskee
