Robokauppa muodostaa suurimman osan kaikesta osakkeiden kaupasta. Mikäli toimintaa haluttaisiin piilotella se vaatisi ihan pikkuisen näpräämistä koodin kanssa.
5 tykkäystä
Isovaihtoisten lappujen kurssit seuraavat indeksejä melko hyvin. Jos S&P500 värähtää alas puoli prosenttia koska joku sanoi jossain jotain ja robot katsoivat että nyt romahdetaan, käytännössä kaikki riittävän ison vaihdon laput seuraavat tuon perässä. Jos lapun kurssia juuri nyt ajaa joku muu isompi uutinen (äskettäinen kvartaalirapsa, joku muu uutisjuttu) tai vaikka tavallista voimakkaampi TA-pohjainen liike (pomppaa juuri jostain tukitasosta) tämä liike “blendautuu” muuten kurssiin - eli vaikkapa jos ollaan rallattelemassa, ralli vähän hyytyy kun robot paiskovat lappua laitaan koska indeksin kyykky.
Tämän päälle sitten jokainen lappu hieman seilaa ylös ja alas omia aikojaan kun robot yrittävät voittaa niitä senttejä jos ei muuta ajuria löydy työntämään isossa kuvassa lappua johonkin suuntaan.
Tämän efektin näkee (heikompana) myös pienivaihtoisissa lapuissa ja koska näissä toisinaan on isompaakin railoa osto- ja myyntilaidan välissä, tällä voi toisinaan kalastaa robolta pientä aletta. Esim. jos lappu on juuri nyt hinnoiteltu niin että halvin tarjolla oleva lappu on 10 euroa ja paras ostotarjous on 9.80 euroa eli osto/myyntilaidan spreadi on 2% (aika iso) ja indeksit vähän nuukahtavat mutta eivät kuitenkaan sitä kahta prosenttia niin jos pistää sinne ostotarjouksen 9.82 tai 9.84 tms hieman ylemmäs kuin mitä paras on ja lähempänä sitä indeksitason heilahdusta, yhtäkkiä ilmestyy mr. robo treidaaja joka välittömästi myy ostotarjoukseesi lapun (sen sijaan että olisi laittanut myyntilaidalle nykytilannetta selvästi alempaan hintaan tyrkylle) - roboksi moisen tunnistaa siitä että sillä sekunnilla kun painat “osta” niin yhtäkkiä kyllä löytyy tavaraa senhetkistä myyntilaitaa alempaan hintaan.
12 tykkäystä
Itse pyöritellessäni päässäni näitä kuvioita Mobile Networks’sta olen tuumaillut puhelinoperaattorien tuovan sen volyymin, mutta privaverkkojen suurimman osan tuloksesta. Nuo mainitsemasi puuhastelusektorit voivat olla kiva lisä, elleivät jostain syystä yllätä positiivisesti. IOT voi toki tuoda varsin mukavasti lisenssituloja.
2 tykkäystä
Täältä voi tulla myös Nokiaan liittyen asiaa. Toiveena luonnollisesti että Nokia vie isosti asiakkuutta AT&T :ssä.
Ericsson keskittyy kovasti T-Mobileen ja Verizoneen. Nokia T-Mobileen ja Samsung Verizoneen. Kilpailu tulee olemaan kovaa.
Ericsson on varmasti valmis, myös Nokia korostanut viime aikoina että ovat hyvin valmiita C-bandin täyttöön. Mites Samsung? Kertoivat kyllä lokakuussa että valmius olisi mutta kyse ei ole pelkästään MIMOsta.
5 tykkäystä
Kuinkahan paljon lappuja oli todellisuudessa liikkeellä?
3 tykkäystä
En näe sisältöä mutta otsikkotasolla jälleen suoraselkäistä puhetta. Nostan hattua.
Supon päällikkö Ykkösaamussa: Venäjällä ja Kiinalla voi olla pyrkimyksiä päästä kiinni Suomen kriittiseen infrastruktuuriin – ”Täytyy huomioida, kun tehdään päätöksiä esimerkiksi 5G-verkon toimittajista” Supon päällikkö Ykkösaamussa: Venäjällä ja Kiinalla voi olla pyrkimyksiä päästä kiinni Suomen kriittiseen infrastruktuuriin – ”Täytyy huomioida, kun tehdään päätöksiä esimerkiksi 5G-verkon toimittajista” | Kauppalehti
7 tykkäystä
Tuosta voi lukea, lienee sama Alman juttu.
8 tykkäystä
Kiitos @jps
Painavaa sanaa. Kyllä samalla ihmetyttää että missäköhän esimerkiksi saksalaiset pitävät päätään. Käsittämätöntä.
4 tykkäystä
RAKUTEN’S SUMO-SIZED MOBILE CHALLENGE JUST GOT $2B COSTLIER
The Japanese e-commerce giant today added about $2 billion to its capital expenditure budget for network construction. It had previously planned to spend about $5.7 billion on 4G rollout. The latest update fattens that figure to between $7.4 billion and $8 billion.
The explanation provided by executives today is that Rakuten needs additional basestations to improve service quality. The explanation provided by executives today is that Rakuten needs additional basestations to improve service quality. Under its initial plan, it believed exactly 27,397 would suffice for population coverage of 96%. Now it is looking at the deployment of about 44,000. https://www.lightreading.com/4g3gwifi/rakutens-sumo-sized-mobile-challenge-just-got-$2b-costlier/d/d-id/767357?
Nokia is supplying a mix of hardware, software and services for the radio, core and optical transport elements of Rakuten Mobile’s network.
HUOM! Kyse siis 4G-investoinneista, missä Nokian tuotteet ovat erittäin kilpailukykyisiä.
LISÄYS: Kyseinen lisäinvestointi tehdään käsittääkseni tänä vuonna, koska alkuperäinen tavoite oli 96 prosentin peitto kesällä 2021 ja kyseisen peiton saavuttamiseksi nyt investoidaan lisää.
RCR Wireless marraskuussa: “Japanese operator Rakuten Mobile, a unit of e-commerce giant Rakuten, expects its 4G network to cover 96% of the population in Japan by summer 2021, the company said in a statement.” https://www.rcrwireless.com/20201112/network-infrastructure/lte/rakuten-mobile-4g-infra-cover-96-japan-population-mid-2021
9 tykkäystä
Tuollaiset uhkat tuntuvat ilmeisesti varsin akateemisilta kunnes toteutuvat. Kuitenkin mitä ilmeisimmin valtiojohtoisesti toteutetuista kyberhyökkäyksiä on ollut useita. Pohjois-Korea keskittyy lähinnä rahan varastamiseen, mutta infrastruktuuria vastaan on hyökkäytty esimerkiksi Ukrainassa ja katkaistu energian jakelu. Tekijänä (todistamattomasti) oli Venäjä. Israel on taas sotkenut Iranin ydinohjelmia.
2 tykkäystä
Julkaisen uudestaan (jonkin verran muokatun) viime vuoden puolella tekemäni kirjoituksen, koska mielestäni Mobile Networksin nollamarginaali on sen verran tärkeä asia, että asiasta olisi hyvä keskustella. Viimeksi ei tainnut juuri keskustelua syntyä, lieneekö jo palstalaisilla silloin ollut vain joulukinkku mielessä? 
ANALYYSI MOBILE NETWORKIN NOLLAMARGINAALISTA VUONNA 2021
Lundmark mainitsi nollamarginaalille kolme syytä joulukuun strategiaesittelyssä:
- Samsungin saaman Verizon-kaupan jälkeinen paine tuloihin (tosin ei näillä sanoilla);
- Kova kilpailu Pohjois-Amerikassa, mikä kurittaa marginaaleja;
- Tuotekehitysinvestointien kasvu. Tämä on outo tapa ilmaista se, koska myynnin lasku ei sinänsä vähennä marginaalia, toisin kuin kova kilpailu, kun taas tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat kiinteitä kustannuksia, joiden vaikutus tulokseen laimentuu myynnin kasvulla.
Seuraavaksi analysoin syitä tälle matalalle kannattavuudelle ja miksi Mobile Networksin todella PITÄÄ tuottaa operatiivista voittoa vuonna 2021. Alhainen kannattavuus johtuu varmasti monista tekijöistä, mutta mainittakoon neljä asiaa:
-
Lisääntyneet tutkimus- ja kehitysinvestoinnit, jotka todennäköisesti ovat selvästi alle 500 miljoonaa. Ainakin osittain näiden lisäinvestointien voidaan odottaa olevan väliaikaisia, koska kilpailijoita pyritään nyt saavuttamaan nopeasti. Tämä on kuitenkin kiinteä kulu, eikä se korreloi myynnin kanssa.
-
Reefsharkissa käytettyjen SoC:n osuus on edelleen alhainen ja saavuttaa 70% vuoden 2021 loppuun mennessä ja 100% vasta vuonna 2022. Tämä on varmasti marginaalia painava asia, mutta on vähenevässä määrin, kunnes ongelma katoaa vuonna 2022.
-
Suuri osa 14 000 työntekijästä, jotka siirrettiin organisatorisesti neljään liiketoimintaryhmään, todennäköisesti siirtyi Mobile Networksiin. 1. tammikuuta 2021 alkaen työntekijöiden kustannukset siirretään nimenomaisesti mobiiliverkkoihin sen sijaan, että ne kohdennettaisiin vain epätarkasti (jopa mielivaltaisesti). Tästä lähtien liiketoimintaryhmän johtaja Tommi Uitto voi päättää, ketkä siirretyistä työntekijöistä jäävät ja keiden työsuhde lakkaa. Jos liiketoimintaryhmä vähentää työntekijöiden määrää vuoden 2021 aikana, marginaali voi nousta yli nyt ohjatun nollamarginaalin.
-
Nollakannattavuus vuodelle 2021 perustuu tiettyyn ennustettuun kauppavolyymiin, ja jos tämä määrä ylitetään, saadaan positiivinen liiketulos, kun kiinteät kustannukset (erityisesti tutkimus- ja kehitystoiminta) on jo kuoletettu. Vastaavasti, jos ennustettua myyntivolyymiä ei saavuteta, liiketoimintaryhmä voi johtaa operatiiviseen tappioon.
Yhteenvetona näyttää siltä, että vaikka liiketulosmarginaali olisi aluksi nolla, henkilöstövähennyksillä se voidaan nostaa positiiviseksi. Kun liikevoittomarginaali on jonkin verran positiivinen, Mobile Networksin on saavutettava riittävä kauppavolyymi, jotta lopputuloksena olisi positiivinen operatiivinen voitto vuodelle 2021. Toisin sanoen ei ole samantekevää kuinka paljon tilauksia Mobile Networks saa ensi vuonna, koska nollamarginaali tai nollaan jäävän liikevoitto eivät ole kiveen kaiverrettuja.
Voi myös olla että vaikka positiivinen liikevoitto olisi saavutettavissa, Nokia hyödyntää antamansa nollaohjeistuksen täysimääräisesti ja siirtää tietyn määrän t&k- (ja muitatkin) kuluja ensi vuodelta tälle vuodelle, jotta vuodelle 2022 voidaan antaa jo huomattavan positiivinen ohjeistus Mobile Networksin osalta.
4 tykkäystä
Liikevoitto on tulos ennen korkoja, veroja,tilinpäätössiirtoja, kuitenkin poistot on tehty. Siksi tuotekehityskulut vähentävät täysimääräisesti liikevoittoa/liikevoittomarginaalia. Se miten henkilöstöä käytetään ja resurssoidaan kunhan tuotteet on saatu kilpailukykyisiksi kaikilta osin jää nähtäväksi.
4 tykkäystä
Näin varmasti on, mutta t&k-kulut ovat KIINTEÄ erä eli liudentuvat myynnin kasvaessa suurempiin tuloihin. Siksi nollamarginaalin täytyy olla ennustus tiettyyn myyntimäärään suhteutettuna ELI jos myynti jää alle ennustetun, liikevoitto olisi negatiiviinen, ja positiivinen jos myynti on yli ennustetun.
Tavallaan asia on aivan sama muissakin liiketoimintaryhmissä, missä kiinteät kulut liudentuvat kun myynti kasvaa. Ajattelisin silti, että Mobile Networksissa tilanne on silti korostetumpi, koska t&k-panostuksia lisättiin huomattavasti tälle vuodelle.
Juu, kyllä mä tiedän mitä kiinteät kulut ovat. Samoin tiedän erilaisten kulujen jaksottamisella, poistokäytännöillä ym. seikoilla pystyttävän vaikuttamaan hyvinkin paljon siihen miltä tuloslaskelma näyttää. On jokseenkin selvää myynnin ja toimitusten onnistumisen vaikuttavan varsin paljon ennustusten paikkansa pitävyyteen.
3 tykkäystä
Tottakai henkilöstö on kuluerä. Usein henkilöstön vähentäminen vaikuttaa positiivisesti pörssikurssiin, kuitenkin tuossa on helposti ajatusharhaa, useimmiten se vaikuttaa positiivisesti siksi, että vihdoinkin tehdään jotain korvaavia toimenpiteitä. Yritystoiminnassa ei ole koskaan tarkoituksena ihan lystikseen pitää henkilökuntaa, vaan he ovat oleellinen tuotannontekijä. Koska henkilöstöä noin pääsääntöisesti tarvitaan kasvuun, niin pörssikursseihin hieman omituisesti vaikuttaa nostavasti myös lisähenkilöstön määrän kasvatus. Lemppujen antaminen laumalle ihmisiä voi lyhyellä aikavälillä olla positiivista tulokselle, mutta jos se olisi kestävä ratkaisu, niin eihän yhdessäkään yrityksessä ketään olisi töissä.
4 tykkäystä
Nuo 14 000 työntekijää ovat olleet “yhteiskäytössä” eli silloin on ollut yhden liiketoimintaryhmän hankala sanoa, että “potkikaa pois” eikä liiketoimintaryhmällä ole ollut siihen pienintäkään kannustinta.
Nyt näistä 14 000 työntekijästä pidetään kiinni vain niistä, jotka tulosvastuullisen liiketoimintaryhmän vetäjän mielestä tuottavat vähintään aiheuttamiensa kustannusten verran lisäarvoa. Veikkaan, että leikkauksia tulee, vaikka samaan aikaan voidaan rekrytoida toisenlaista kompetenssia omaavia henkilöitä.
5 tykkäystä
Varmasti henkilöresurssien allokointia on käyty läpi jo pitkään samoin eri liiketoimintojen sopivuutta kokonaisuuteen. Ehkä niistä tulee tietoa 18.3 tai sitten ei, itse uskon kyseisessä päivässä keskityttävän ensisijaisesti liiketoiminnan haasteisiin ja resurssien kohdentamiseen parhaalla mahdollisella tavalla ja kuinka Nokia vastaa jatkuvasti muutoksessa olevaan kilpailutilanteeseen.
Merikaapelit ovat tavallaan vähän erillinen sektori Nokian liiketoiminnoissa, kuitenkin sen myyminen vaikka sen tilanne on selvästi paranemaan päin, on varsin kinkkinen. Merikaapeliyksikköä ei voi oikein myydä minne vaan. On tiedossa, että venäläiset ja kiinalaiset pyrkivät “salakuuntelemaan” niitä. Nokia ei voi myydä niitä kenelle tahansa tai uskottavuus turvallisena toimittajana kokisi aikamoisen iskun.
6 tykkäystä
Tässä monelle itsestään selvää metodologiapohdintaa, josta käsittelen käsitteitä ja sitä mitä ne Mobile Networksin nollamarginaalin osalta tarkoittavat:
Mietittyäni käsitteitä, minua taisi vähän hämätä sana marginaali, joka esiintyy englannin liikevoittoprosenttia tarkoittavassa käsitteessä “operating margin %”. Taloustieteessä sanalla marginaali usein tarkoitetaan muuttuvaa tekijää, esim rajakustannus tarkoittaa Wikipedian mukaan: “Rajakustannus eli marginaalikustannus tarkoittaa yhden lisäyksikön tuotannosta aiheutuvaa kokonaiskustannusten muutosta.” Rajatulo-käsitteestä puolestaan on mainittu Investopediassa: “A company calculates marginal revenue by dividing the change in total revenue by the change in total output quantity.”
Tulosta saadaan parannettua kolmea kautta:
-
alentamalla kiinteitä kustannuksia
-
alentamalla muuttuavia kustannuksia
-
nostamalla tuotteista saatavaa hintaa (jolloin myynti kasvaa)
Koska kilpailu on kovaa, voidaan tuo kolmosvaihtoehto jättää pois ainakin tässä tilanteessa.
Ja sitten asiaan:
OLETETAAN laskuesimerkissä, että Mobile Networksin kiinteät kustannukset ovat miljardi vuodessa ja rajatulo% on 10%. Tällöin voidaan nähdä, että kun MN saavuttaa 10 miljardin myynnin on tulos nolla. Jos myyntiä on 9 mrd, tulos on -100 milj. ja jos myynti on 11 mrd. on tulos +100 milj.
JOHTOPÄÄTÖS: Kun puhutaan nollamarginaalista, on kyse tietystä myyntimäärästä (esimerkissämme 10 mrd.) ja jos myynti poikkeaa tästä tulee joko liikevoittoa tai -tappiota. Nokia Mobile Networksin kannattaa taistella markkinaosuuksista, jotta kiinteät kustannukset (mm. nuo kasvaneet t&k-panostukset) saadaan katettua ja tietysti myös, jotta asiakkuus säilyy pitkässä juoksussa. Ennustettu nollaliikevoitto ei siis todellakaan tarkoita sitä, että on yhdentekevää paljonko tilauksia yksikkö haalii. Mitä enemmän, sen parempi!
3 tykkäystä
Tulosta saadaan parannettua noiden lisäksi esimerkiksi myös kasvattamalla tuotantoa, mikäli myynti vetää. Hieman äkkiseltään voi kuulostaa omituiselta, että tulos voi parantua muuttuvien ja kiinteiden kulujen kasvaessa ja myyntihintojen laskiessa mikäli volyymit kasvavat riittävästi, edelleen jopa liikevoittoprosenttikin voi kasvaa.
4 tykkäystä
Juu kyllä Pekka tietää vaikka onkin DI.
Pekka Lundmark
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Pekka Lundmark
.jpg)
Lundmark energia-alan konferenssissa vuonna 2017.
Henkilötiedot
Syntynyt 9. joulukuuta 1963 (ikä 57)
Muut tiedot
Yritys Nokia
Asema toimitusjohtaja
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Pekka Ilmari Lundmark [1] (s. 9. joulukuuta 1963[2]) on suomalainen yritysjohtaja, joka on toiminut Nokian toimitusjohtajana elokuusta 2020 alkaen.[3] Lundmark työskenteli energiayhtiö Fortumin toimitusjohtajana vuosina 2015–2020.[4]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lundmark syntyi 9. joulukuuta 1963 Espoossa. Hän valmistui tietotekniikan diplomi-insinööriksi Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1988.[5][6]
Lundmark aloitti Nokiassa vuonna 1990 työskennellen eri johtotehtävissä vuoteen 2000 asti. Tämän jälkeen hän toimi Startupfactoryn toimitusjohtajana vuosina 2000–2002 ja Hackmanintoimitusjohtajana vuosina 2002–2004. Vuonna 2004 Lundmark siirtyi Konecranesille, jota hän johti vuoteen 2015 asti, jolloin hän siirtyi toimitusjohtajaksi energiayhtiö Fortumiin.[7][8]
- maaliskuuta 2020 Nokian hallitus ilmoitti Lundmarkin nimityksestä Nokian uudeksi toimitusjohtajaksi. Lundmarkin oli määrä jättää Fortum 31. elokuuta 2020 ja siirtyä Nokian palvelukseen 1. syyskuuta 2020 Rajeev Surin seuraajaksi.[9] [10] [11] [12] [13] Nimityksen yhteydessä Lundmarkia kuvailtiin toimitusjohtajaksi, joka Fortumin aikanaan oli tuonut merkittävää lisäarvoa sijoittajille uudistamalla menestyksekkäästi yrityksen strategian nostaen sen samalla vahvaksi toimijaksi muuttuvalla globaalilla energiasektorilla.[14]
1 tykkäys