Joskus seuraa ja joskus ei, eikä sitä voi etukäteen tietää. Omistin HEX firmaa joka paransi tulosta 14 vuosineljännestä peräkkäin ja osake oli lopussa alempana kuin alussa, luonnollisesti se myytiin naurettavan alhaisella preemiolla ulkomaille kun ero todellisen arvon ja pörssiarvon välillä oli kohonnut yli kahteensataan prosenttiin. Eli hyvä kehitys ei realisoitunut osakkeeseen koskaan.
Nokiassa myös jo pitkään ollut sama tilanne, eikä parannusta ole näköpiirissä. Valtio varmasti mielellään myisi 10% preemiolla nykyhinnan päälle koko firman jos joku tarjoutuisi ostamaan, siinä tapauksessa Nokian pörssikurssi ei seuraisi yrityksen liiketoiminnan kehitystä enää koskaan.
Merkittävä omien osto, vaikka parilla miljardilla eurolla, palauttaisi osakemäärän ALU lähemmäksi kauppaa edeltävää tasoa jonka yläpuolella ollaan edelleenkin reilusti, eli kauppaa ei vieläkään ole saatu kuitatuksi. Myös osinko nousisi samalla kun osakemäärä pienenisi merkittävästi.
Erityisesti koska nyt omien osto on lähes nolla koska uudet bonusosakkeet painetaan niiden tilalle. Nykyisillä omien ostoilla osakemäärä pienenee jotain noin kolmasosalla ostetusta määrästä, omien ostojen tuplaaminen tarkoittaisi osakemäärän pienemisen nelinkertaistumisen koska lisätty ostomäärä vähentäisi osakkeiden määrä yks-yhteen.
Rautalangasta yksinkertaistaen; jos tähän saakka 10 osakkeen osto on vähentänyt osakemäärää noin 3 osakkeella, osakkeiden oston nostaminen 20 vähentäisi osakemäärää 13 osakkeella, eli yli nelinkertainen vaikutus.
Omasta mielestäni strategia on selkeä, mutten esim. ole vakuuttunut siitä, että viimeinen kohta ESG (environmental, social and corporate governance) loppumetreillä tuo Nokian osakkeenomistajille lisää rahaa varsinkin jos se ohjaa yritysjohdon tekemisiä tai fokusta myynnin ja marginaalin kasvattamisen kustannuksella. Mielestäni Nokia ei myöskään ole perustellut riittävästi miksi nykyrakenteeseen on päädytty esim. joidenkin yksiköiden divestoimisen sijaan.
Vaikka siis strategia sinänsä mielestäni on selkeä on sen toteuttaminen tietysti monimutkaista ja paljolti kulissien takana tapahtuvaa. Siksi pidän hyvin tärkeinä liikeryhmäkohtaisia infotilaisuuksia (n. kerran vuodessa) ja koko Nokiaa koskeavia tilaisuuksia (tammikuussa oli “Group Progress Update”) jotta sijoittajat saavat strategian edistymisestä ja käytännön toteutuksesta selkeämmän kuvan.
En tiedä voidaanko ESG:n kohdalla puhua esim. green radiosta eli mite miten saadaan vaikka tukiasemista energiatehokaampia ja vähemmän kuluttavia. Sähkönkulutus on kuitenkin operaattoreille kuluerä niin tuosta voi tehdä kilpailuedun. S:stä ja G:stä en osaa niin sanoa. Speksiin varmaan menee jo se, että ei vahingossa rahoiteta terroristeja Ericssonin tapaan
Tottakai energiatehokkuus on tärkeää, mutta siihen ei tarvita mitään ESG-pilaria, koska kuten sanoit asiakkaille, myös ymäristöstä piittaamattomille, asia on rahallisesti merkittävä. Ja toisaalta mitä osakkeenomistajat hyötyvät seuraavasta?
We have set our key greenhouse gas (GHG) emissions reduction target through the Science Based Targets (SBT) initiative. Our target is to reduce our GHG emissions by 50% between 2019 and 2030 across our value chain.https://www.nokia.com/about-us/sustainability/environment/
Eikä ESG-fokus ole vain puhetta, vaan sitä tuetaan rahallisesti siten, että 20% toimitusjohtajan kannustimista liittyy ESG:hen kuten seuraavasta kuvata käy ilmi:
Itse ainakin korvaisin 20 prosentin ESG-painon osakekurssilla lisättynä osingoilla. Tällä hetkellähän osakekurssi lisättynä osingoilla ohjaa vain kolmivuotisen kannustinpalkkion maksamista tai maksamatta jättämistä mutta vuositasolla osakeurssia ei huomioida millään tavoin.
Esg on kyllä konkretisoitunut mm. Esg rahastojen ja esg lainojen kautta. Myös poliitikoille myytäessä just tollanen esg höpinä ihan semi pakollista nykyään.
Eli itse ainakin ajattelen että vaikka siitä ei sellaisen insinöörimäisen suoraa hyötyä olisikaan niin se esg komponetti pitää olla mukana tekmisessä ja se maksaa kyllä itseän takaisin. (Tod. näk. jopa siinä tapauksessa että kävisi ilmi että esg keisarilla ei olekaan vaatteita.)
Parhaimmillaan myös esg:ksi maalattavat asiat tarkoittaa asiakkaalle ihan riihikuivaa rahaa kuten virtapiheissä verkkokomponenteissa varmaankin käy. Tällöin esk on suoraan kilpailukyvyn kovaa ydinta.
Jos otetaan huomioon yrityksen laillinen perustehtävä eli voiton tuottaminen omistajilleen ja lisäarvon aikaansaaminen tavalla tai toisella asiakkaille, niin yleensä yrityksen strategia ei tuota ensimmäistä kohtaa mitenkään spesifisti käsittele. Se kuitenkin nähtävästi on aina tavoitteena (target tms.) sanomattomana itsestään selvyytenä tai sitten erikseen kysyttäessä ilmaistuna. Osavuosikatsaukset ovat paikka, jossa kuitenkin hyvin pitkälti tarkastellaan juuri tuota välitystä eli kuinka voimassa olevan strategian toteuttaminen on toiminut yo. yleisten tavoitteiden tai perustehtävien suhteen. Ja siinä sitten punnitaan mihin suuntaan yhtiötä arvostetaan markkinoilla kurssikehityksen muodossa.
Nokian kohdalla ei voi kritisoida sitä, että strategia olisi viime vuosina ollut huono ja se on nostanut yrityksen voitollisesti kilpailemaan kaikilla strategian osa-alueillaan. Kuitenkin yritys saattaa toteuttaa lakisääteisen tehtävänsä ja tuottaa voittoa huomattavan paljon ilman, että siitä valuu mitään osakkeenomistajille, jos se käyttää lisäarvon kokonaisuudessaan esimerkiksi tutkimukseen, innovointiin, omaan hyvinvointiinsa (henkilöstön palkitseminen ym.), markkinointiin ja ulkoisen imagonsa rakentamiseen tai vaikkapa kassan kartuttamiseen yritysostoja varten. Kaiken tämän yritys voi tehdä laillisesti ja noudattaa samalla yrityksen strategiaa. Nokian lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä perustuu juuri tähän voiton tuottamiseen eli tulokseen (70%) sekä ympäristövastuullisuuteen ja hyvään hallintotapaan (tämä siis se ESG) (20%) että strategian toteuttamiseen (10%). Näillä siis kannustetaan joka tapauksessa. Pitkän aikavälin 2021-2023 kannustinjärjestelmään perustuvia ja kokonaistuottoon (osakekurssi+osingot) pohjautuvia (osakkeina maksettavia) palkkioita ei @Mustathmir’n maaliskuisten laskelmien mukaan juurikaan tulla jakamaan, koskapa kurssi on toiletissa eivätkä osingotkaan päätä huimaa. Joten niiltä osin ei ole myöskään syytä kritiikkiin.
Jatkossa on siis vain luotettava siihen, että strategia toimii ja ensi vuonna ylimääräistä kassaa jaetaan erikseen luvatulla tavalla (kassan kokoa luvattu pienentää 10-15%:iin nettokassasta) myös omistajille. Jotkut ovat pelotelleet kassan syystä tai toisesta tapahtuvasta kuihtumisesta ennen sitä – siihen varmaankin saamme vastauksia jo seuraavan osavuosikatsauksen yhteydessä. Joka tapauksessa lienee myös Nokian johdon intresseissä saada omat pitkän aikavälin kannusteisiin perustuvat palkkiot uudelle tasolle. Kuitenkin, koska kirjoitettu strategia näyttää jokseenkin selkeältä (pois lukien kaivatut out-of-the-box-innovaatiot ja tuottavat yllätykset), olisi varmaan juuri osavuosikatsausten tai erityisten pääomapäivien yhteydessä selkeästi korostettava sitä välitystä kuinka Nokian strategia tuottaa omistajille lisäarvoa. Ja tällaisissa kysymyksissä/tilanteissa yrityksen johdolta kaivataan aina vakuuttavaa vuorovaikutusta ja kommunikaatiokykyjä. Ja kysymysten esittäjiä.
Varmasti ESG on hyvä olla mukana yleisenä periaatteena, jotta Nokia osoittaa olevansa vastuullinen. Mutta tuleeko ESG:n olla strateginen pilari ja ohjata toimitusjohtajan tulospalkkiota jopa enemmän kuin strategisten tavoitteiden saavuttaminen? Mielestäni ei.
Nokian tehtävä on tuottaa omistajilleen omistaja-arvoa (arvonnousua + osinkoja) johon voitollisuuden ja kasvun edistäminen yleensä antaa avaimet. Kaikki muu on toissijaista.
Tunnettua ekonomistia Milton Friedmania lainatakseni: “The business of business is business."
10% ympäristövastuullisuuteen ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyvä metriikka
Ja ottaen huomioon edellä mainitut lisääntyvä sijoittajien/rahoituksen vaatimustaso tämän kanssa.
Eiköhän tuo ole ihan ok.
edit. korjaukseen:
No ei se 20% muuta juurikaan kuvaa. Ehkä se johtuu ettei ole niin paljoa lyhyen aikavälin strategisia tavotteita tarjolla, kun organisaatio mylläys rauhoittuu.
Osinkoa en pidä järkevänä ottaa mihinkää lyhyen välin palkitsemisiin vaikuttavana asiana.
Tuo on viime vuoden paino. Yllä julkaisemassani kuvassa näkyy tälle vuodelle tehty (huono) muutos, joka nostaa ESG:n painon 20 prosenttiin.
Eli samalla kun Nokian osakekurssi on pohjamudissa, Nokian johto pohtii (ja saa siitä lisäpalkkiota) mm. miten saisi omasta tuotantoketjustaan hiilidioksidipäästöjä pois (ei siis vain lopputuotteista sinänsä tarpeellisen energiatehokkuuden muodossa, josta asiakkaat luultavasti ovat valmiita maksamaan).
Ja tämän sanon ilmastomuutoksesta huolestuneena henkilönä, joka kuitenkin toivoo Nokian johdolta tinkimätöntä fokusta kannattavuuteen ja omistaja-arvoon.
P.S. Toki voi olla ongelmallista jos osakekurssia katsotaan vuosikohtaisesti palkitsemisessa. Mutta ESG:n painon laittaisin joka tapauksessa muualle jakoon, voisi voitollisuus olla vaikka 85% ja strategiset tavoitteet 15%.
Ja ne, jotka nyt ovat kanssani eri mieltä voivat miettiä, miten hyvin Nokian pehmoilulinja on toiminut tähän mennessä sijoittajien vakuuttamiseksi Nokiasta sijoituksena. Haluaako jenkkisijoittaja ESG-mallioppilaan vai tulostavoitteita tinkimättömän määrätietoisesti (lakeja ja hyviä tapoja noudattaen) priorisoivan yrityksen?
Tähän vastuullisuuskeskusteluun liittyen itseäni hieman hymyilytti, kun Ericsson ilmoitti jokunen päivä sitten palkanneensa “ohjeidennoudattamisjohtajan” (chief compliance officer). Eipä ihme, että Ericssonin historiassa on lahjontaa yms hämärähommia, koska eihän ne myynti-insinöörit osaa tehdä lahjomatta kauppaa ilman ohjeidennoudattamisjohtajaa!
Tosiaan Ericssonin edellinen Chief Compliance Officer lähti tai sai lähteä joskus taannoin, ja nyt on seuraaja saatu palkattua.
Jenkkilistatuilla firmoilla Compliance on hyvin tärkeä tehtävä, varsinkin firmoille jotka ovat jääneet kiinni, tulleet sakotetuiksi ja päässeet DOJ-kanta-asiakasohjelmaan seurantaraportointiin😁.
Ericsson vieläpä oli kaiketi raportoimatta USA:n viranomaisille tiemaksuja joiden Al-quida:lle kerrotaan päätyneen…
Tommi Uitto otti Open RAN/Cloud RAN -asiaan hetki sitten kantaa ja kertoo kilpailijoiden vain länkyttävän samaan aikaan, kun Nokialla on “all dirty details figured out”.
Otin Nokian asemaa Open RAN:ssa esille viime viikolla ja onhan se ollut kaikesta päätellen hyvä pitkään. Pieni kukkoilu kilpailijoiden suuntaan on varmaan paikallaan, jos siihen on varaa.
Business-mielessä Open RAN:sta ei tullut vielä 5G:ssä kultakaivos eikä siitä kehittynyt markkinoita mullistavaa teknologiaa. Asiaa seuraamalla syntynyt käsitykseni on, että avoimissa standardeissa otetaan uusi erä 6G:n myötä, joten Nokian hyvä valmius tuskin menee hukkaan, vaikka 5G:ssä Open RAN / Cloud RAN ei lähtenyt vielä lentoon.
Näen myös itse asian niin, että Nokian kyvykkyys ja todellinen kilpailukyky mitataan vasta 6G-aikakauteen siirryttäessä. Investoinnit tutkimuksessa harvemmin näkyvät välittömästi kannattavuudessa. Yhtiö on kuitenkin jo osoittanut suunnitelmallisuutta ja sitoutuneisuutta 6G-ratkaisuiden teknologisista hyödyistä, joissa myös tekoälyllä tulee olemaan osansa esimerkiksi verkonohjauksessa.
Olisihan se hieno tarina Nokian historiaan peilaten, jos kännykkäpuolen tuhoksi koitunut näköalattomuus muuttuisikin verkkopuolella tiennäyttäjän asemaan
Joka tapauksessa, Nokian kyydissä on riittää jänitettävää. Ainakin suomalaiset selvästi toivovat ja uskovat tässä vielä piilevän voitettavaa. Onhan tämä Inderesin foorumketjukin tästä todiste, kun tänne tulee päivittäin moninkertainen määrä viestejä verrattuna moneen muun pörssiyhtiön ketjuun.
