Molemmilla Nokialla ja Ericssonilla on erittäin suuret ja huonosti skaalautuvat kiinteät kulut. Nämä kiinteät kulut katetaan myyntikatteella. Veikkaisin, että Ericssonin myyntikate tässä tapauksessa on lähempänä 50%. Nokia swäpin kuluksi on arvioitu noin 10 miljardia.
Jos ja kun AT&T jatkaa single vendor moodissa ei ole juurikaan järkeä vaihtaa system integraattoria 6G vaiheessa. Edessä olisi taas uusi swäppikierros.
Jep, Networksin bruttokate (gross margin)on keikkunut parhaimillaan 45 % tienoilla, vaikka toki tuo käsitykseni mukaan sisältää myös patentit. Sitten USAn katteet ovat olleet parhaimmat. Patentit kyllä tekevät aika paljon tuossa.
Nokian bruttokate on nyt ollut parhaimmillaan 40 %:n tasoa. Ja mikäli siihen oltaisiin lisätty patenttituloja, päästäisiin karkeasti tuonne Ericssonin tasolle.
AT&T kertoi tosiaan että Ericsson suostui alentamaan hintoja. Sitä ei taideta tietää tarkoittaako yhtiö yksikköhintoja vai hintoja huomioiden myös swapin? Yleensä swap tulee kuitenkin vendorin maksettavaksi.
Näin ollen epäilisin että 10 miljardin swap -kustannus on kyllä Ericssonillekin hyvin rankka. Ei tässä muutoin olisi järkeä jolleivat miettisi pitkää aikavälilä ja jo 6G aikakautta.
Swapit kuuluvat tähän bisnekseen ja ovat olleet käytäntö ainakin jo 90-luvulta saakka. Ei tässä ole mitään uutta.
Swappikeskustelussa on otettava huomioon myös se, että eihän radiotuotteen elinikä mastossa eikä kaapissa ole loputtoman pitkä. Nythän jo vaihdetaan ensimmäisiä 5G tuotteita uudempiin, joka tuo valmistajille, onneksi, jotain myyntiä vaikka uusia verkkoja ei nyt paljoa rakennetakaan.
Varmaan juuri näin Nokia häivytetään AT$T:n verkoista tulevien vuosien aikana, joten vaihto on tavallaan orgaanista.
Nokian ei nyt kannattaisi syyttää muita vaan etsiä syitä omasta pesästä sille miksi Erkan kannatti myydä niin halvalla ja tuliko Nokian myynnin pojilla laskuvirhe. AT$T:n tuoma volyymi kyllä supistaisi Nokian tuotteiden materiaalikustannuksia, jolla myös on oma positiivinen vaikutuksensa kaikkien myytyjen tuotteiden katteisiin, joissa käytetään samoja komponentteja kuin olisi käytetty AT$Tlle myydyissä.
Nokialla on ongelma ja se tuntuu olevan langattomien verkkotuotteiden myynnissä isoille länsimaisille operaattoreille. Deutsche Telekom, AT$T, Verizon taitavat olla top-5 operaattoreita maailmassa, aasian ulkopuolella ja kaikki nämä ovat Ericssonin leirissä. Ok DT:n jenkkiosa T-Mobile käyttää vielä toistaiseksi Nokiaa ja Erkkiä, molempia.
Redditissä nimimerkki oldtoolfool on sitä mieltä, että Nokia on hoitanut asiakassuhteita huonosti:
“The point is that NOK lost the ATT business, likely because of the bad relationship issue with NOK senior management, and that hurts. Same thing happened with VZ - NOK removed all the relationship managers with long histories with the customers from senior sales management roles, and this was a huge mistake. Loss of confidence, loss of trust. Total mismanagement of the customer relationship.” Reddit - Dive into anything
Tämähän toki ei poista sitä tosiasiaa, että Nokian lähtökohdat AT&T-sopimuksen voittamiseen olivat Ericssonia heikommat siitä syystä, että Nokian osuus AT&T verkoista oli vain kolmasosa ja tästä seuraavista korkeammista vaihtokustannuksista.
Molemmat Verizon ja AT&T oli Alcatel-Lucent asiakkaita. On aika selvää, että Nokia ALu yhdistymisen seurauksena moni menetti työpaikkansa. En tiedä olisiko hyvä relationship estänyt single vendor ajatuksen syntymisen, mutta tarjouskilpailussa se tuskin olisi auttanut. 14 miljardin tarjoukseen on vaikea vastata jos pelkkä tarjouksen sisältämä swäppikustannus on luokkaa 18 miljardia.
Mielestäni mielenkiintoinen kysymys on myös miksi Ericssonilla oli 2/3 AT&T:n verkosta ja Nokialla vain 1/3. Molemmathan allekirjoittivat vuonna 2021 viisivuotisen 5G-sopimuksen AT&T:n kanssa. Oliko se niin, että Ericsson oli suurempi jo 4G-aikana?
Oman käsitykseni mukaan tämä lähtee yli 20 vuoden takaa kuin silloinen Cingular (nykyinen AT&T) ei ollut tyytyväinen Nokian 3G tuotteeseen ja korvasi Nokian Lucentilla. Samalla Ericssonin osuus kasvoi tuohon noin 65%. Nuo osuudet jaetaan alueittain eli yhdellä aluella on yhden toimittajan laitteet ja ilmeisesti Ericsson on hyvällä tuotteella tai hinnalla saanut suurimman osan alueista.
Nokia Mobile Networksin 5G tuotteet olivat kuraa Marc Rouannen ja Surinan johtaja-aikana. Toisaalta aiemmat 4G tuotteet möivät hyvin ja tällöin Ericsson oli liemessä. Homma kustiin uskomattomaan teknologiasekoiluun, päättämättömyyteen ja haihatteluun Marcin aikana.
Pekka L. on saanut ansaitusti paskaa niskaan AT&Tn munauksesta, mutta hänen johdollaan Nokia on päässyt kuiville edellisen johdon aiheuttamasta 5G-sekoilusta ja tilanne voisi olla toinen ilman ryssien aiheuttamaa talouskriisiä.
Ericssonin vahva asema verkkomarkkinoilla on perustunut kahteen faktaan, menneisyydessä. 1) Markkinoiden parhaat ja kalleimmat tuotteet. 2) Itse kehitetty piiriteknologia, jota on päivitetty tiheään.
Nokia oli aina halpa ja ei niin laadukas vaihtoehto Ericssonille. Vasta nyt, Lundmarkin aikana Nokia on lähtenyt haastamaan Ericssonia sen aseella, omalla vahvalla chip-kehityksellä. Nokia on vieläkin takamatkalla. Ericsson tuo nopeammin uusia chippejä markkinoille, mutta välimatka kutistuu.
BOM kustannuksissa Ericsonin filosofia on ollut hinnasta piittaamatta parasta. Nokialla ainaista pihistelyä ja pennin venytystä. Softat ovat myös olleet Nokialla monimutkaisia tilkkutäkkejä. Tämä kuuluu muuttuvan hitaammin kuin Chip-kehitys. Sama pätee verkkoinfrastruktuuriin softan osalta. Miksi asiakkaat haluavat Nokian sijasta Ciscoa? Koska parhaat, helppokäyttöisimmät softat.
Meidän suomalaisten pitäisi hieman nöyrtyä maailman parhaan insinööriosaamisen harhaluulosta, kääriä hihat, tehdä kovia päätöksiä ja pieksää vellihousu-börjet ja itseriittoiset jenkit.
Viestin saa (jälleen) liputtaa, kun eihän tämä osakkeisiin liity yhtään mitenkään.
Aivan ja niinpäs:
Ericsson equipment “isn’t open RAN certified”…
US Department of Defense is interested in open RAN…
Joitakin syitä MN:n ja ylipäätään langattomien verkkojen heikolle kannattavuudelle
Muitakin syitä varmasti on. Heikko kannattavuus näkyy siinä, että Nokia ohjeistaa MN:lle vain 6-9 prosentin marginaalia vuodelle 2026, eikä sekään ole kirkossa kuulutettu. Lisäksihän mm. O-RAN voi entisestään kiristää kilpailua kun pienempien kilpailijoiden on helpompi kilpailla osatoimituksista. Voidaan kuten Inderesin @Atte_Riikola kysyä, onko tämä sellainen markkina jossa Nokian tulee olla mukana.
Muutama ajatus siitä, mitä Nokian säästöohjelma tarkoittaa Matkapuhelinverkkojen kannattavuuden kannalta
Oletetaan, että Nokia menettää 1 miljardin euron tulot AT&T:n menettämisen vuoksi. Oletetaan myös, että Nokian AT&T asiakkaana on merkinnyt Nokialle 15 prosentin liikevoittoa. Nokia menettää näin ollen 150 miljoonan euron voiton verrattuna MN:n vuoden 2022 liikevoittoon, joka oli 940 miljoonaa euroa. Tiedämme, että 60 % Nokian kustannusleikkauksista on suunnattu MN:lle, joten “varmoista” 800 miljoonan euron leikkauksista (jotka myöhemmin voidaan nostaa jopa 1,2 miljardiin euroon) 480 miljoonaa euroa säästyy MN:ssä ja 240 miljoonaa CNS:ssä. ja 80 € NI:ssä. Lisäksi tiedämme, että 800 miljoonan euron säästöistä puolet toteutuu vuonna 2024, mikä tarkoittaa, että MN säästää 240 miljoonaa euroa.
Yllä olevasta päätellen Nokian suunnittelemien kustannusleikkausten pitäisi kyetä enemmän kuin täysin kompensoimaan AT&T:n menetyksen edellyttäen, että AT&T-asiakkuus ei häviä myös CNS:ltä. Mutta koska säästöt ovat varsin mittavat myös CNS:ssä (240 milj. euroa), sekin skenaario vaikuttaa olevan kestettävissä. Kuitenkin täytyy myös huomata, että Intian 5G-projektit ovat siirtyneet rauhallisempaan vaiheeseen ja USA:n operaattorien investointihalukkuus on laskenut sen lisäksi, että niillä varastoja näyttäisi vielä olevan jonkin verran. Kaikki tämä näkyy siinä MN:n kysyntä laski vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä selvästi eli 19 % kiinteillä valuutoilla vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna. Toisin sanoen MN:n haasteet eivät rajoitu vain AT&T:hen, vaan yleisemmin verkkoinvestointien hitauteen. Siksi Nokian säästöjen täytyy olla selkeästi suuremmat kuin pelkästään AT&T:n menettämisen aiheuttaman kannattavuusheikennyksen torjumiseksi.
Nämä ovat vain erittäin karkeita laskelmia ja kommentit ovat toki erittäin tervetulleita.
Taas Kauppalehden pikauutisena suositus- ja tavoitehintalasku, eipä nämä hirveän informatiivisia ole, mutta hyvä se kai on olla perillä konsensuksesta: “Goldman Sachs laskee Nokian suosituksen pidä-tasolle (aik. osta), tavoitehinta laskee 3,10 euroon (aik. 4,80 euroa)”.
Onpa raju leikkaus 
Milloin tuo 4,80 € on annettu ja olisi tosiaan mukava kuulla perustelut tuolle nykyiselle. Jotenkin Nokian kohdalla tuntuu, että reagointi on melko impulsiivista ja horisontti lyhyempi kuin 12 kk. Esim nyt yksi huono uutinen (joka sittemmin on selvinnyt paljon lievemmäksi) ja toisilta tulee automaattisesti lähes kahden euron leikkaus osakkeen hintaan.
edit. Opettelin googlettamaan ja löysin että 5.12.2023 4,80 € ja osta. Eli pari viikoa sitten
Enpä tiedä, miten oikein ajattelit.
Nokia sanoi,liikevaihto laskee 5-8% menetyksen takia.
Eli vuonna 2022 liikevaihto pyöristäen 10 miljardia.MN.
Menetys noin 500 miljoonaa.Liikevoittoprosentti 8,8. Eli jää saamatta 44 miljoonaa.Oletettavasti Ameriikoissa voi olla korkeampi liikevoittoprosentti.?
Myyntikate oli noin 36%. Eli jos kauppa jää toteutumatta,niin heti poistuu 62% eli 310 milj.(aineet,ulk.palvelut) Eli säästettävää jää 190 miljoonaa.
Se on aivan eri kokoluokkaa, kuin Sun laskelmissa.???
Ericsson-pomo jättimäisestä sopimuksesta: "Se kesti 355 päivää
Ericssonin jättitilaus AT&T:n kanssa asettaa paineita Cloud Software and Services -liiketoimintasegmentille, joka on historiallisesti alisuoriutunut vastaavissa toimeksiannoissa.
Ericssonin Yhdysvaltain johtajan Niklas Heuveldopin mukaan oppi on kuitenkin otettu.
“Näin suuri asiakas voi vetää meidät rotankoloon vuosiksi”, hän sanoi Di:lle.
Perusteluna: luottamus Nokian tuotteisiin ja kilpailukykykyyn laskenut. Vetääköhän Duval analyysissä mutkat samalla tavalla suoraksi, vai onko tämä vain koostekukkanen. Mutta kyllähän näillä muutoksilla on merkitystä.
Joka tapauksessa aikalailla odotettua että nyt vedetään kierros alaspäin. Edellinen kierros ylöspäin oli myös merkittävä - harmi kun ei silloin saavutettu targetteja.
Ensinnäkin AT&T-myynti on ollut 5-8% MN:n myynnistä YTD eli vuoden alusta alkaen. Meillähän on kuitenkin vain tiedossa luvut koskien tämän vuoden kolmea ensimmäistä neljännestä, jolloin MN:n myynti oli laskenut 3%. Tämä niukka lasku piilottaa alleen sen, että Intian myynti kasvoi 255% koko Nokian osalta kun taas Pohjois-Amerikassa laskua tuli 32%. Ajatellaan myös, että myynti AT&T:lle on laskenut tämän vuoden aikana 5-8% jolloinka jos ajatellaan vuoden 2022 olleen enemmänkin normaalivuosi niin silloin laskuprosentteja olisi nostettava kumpaakin 5 : 0,68 = 7,35% (jakamalla osuus myynnistä 0,68:lla luku saadaan nostettua vuoden 2022 tasolle) ja 8 : 0,68 = 11,76%, missä jälkimmäinen prosentti on huomattavasti laskelmassani käyttämääni kymmentä prosenttia korkeampi. Prosentti on siis vuoden 2022 osalta siitäkin syystä korkeampi, että viime vuonna Intian myynti oli paljon tätä vuotta pienempi ja AT&T:n myynnin merkitys MN:n kokonaisuusmyynnissä siksi huomattavasti tätä vuotta merkittävämpi.
10% MN:n viime vuoden liikevaihdosta 10 671 milj. euroa on sekin enemmän kuin laskelmassani käyttämä oletus MN:n liikevaihdon laskemisesta miljardilla AT&T:n menetyksen takia.
Kirjoitit, että säästettävää jää 190 miljoonaa kun minä käytin operatiivista voittoa oletuksena kun minä sain säästettäväksi 150 miljoonaa, jotta MN:n liikevoitto ei pienenisi. Mainitsemani säästötarve 150 miljoonaa euroa on huomattavasti vähemmän kuin MN:lle suunnitellut säästöt 480 miljoonaa.
Olenko mielestäsi ollut liian optimistinen vai pessimistinen laskelmissani?
Myyntikate on noin 50% eli Nokialta jää saamatta 500 miljoonaa jos oletetaan 1 miljardin myynti. Tämä 500 miljoonaa näkyy suoraan alimmalla rivillä eli kiinteitä kuluja jää kattamatta tuo 500 miljoonaa. Liikevoittoa saadaan vasta kun kiinteät kulut on katettu.
Nokian matkapuhelinverkkojen, Ericssonin ja jo lopettaneiden (ALu, Siemens, Motorola, Nortel jne) ongelma on se että 3G, 4G, 5G toiminnallisuuden rakentaminen on aivan liian kallista eli kiinteitä kuluja on vaikea kattaa. MN kiinteät kulut on noin 30% eli hieman yli 3 miljardia vuodessa. Eli voluumia pitäisi olla sen verran että tämä 3 miljardia saadaan kerättyä bruttokatteella. Jos saadaan, ylimenevä brittokate näkyy viivan alla ja sama toisin päin.
Nokialla on selvästi edessä pitkä ja kivinen tie kulujen karsimisessa. Kiinteät kustannukset pitäisi saada reilusti alaspäin…
Olet laskenut tuon väärällä periaatteella eli liian optimistisesti…Nokia/MN tekee käytännössä samaa tuotetta kaikille asiakkailleen, eikä kiinteät kulut juurikaan muutu, vaikka menetetään asiakkaita tai saadaan uusia asiakkaita.
Kiitos kommenteista! Jos käytetään myyntikatetta 500 milj. ja oletetaan mainitsemani 15%:n liikevoitto niin silloinhan myyntikatteen jälkeinen osuus jakautuu seuraavasti: kustannukset 350 milj. ja voitto 150 milj.
Tämän perusteella MN:n säästöt 480 milj. vastaavat siis varsin hyvin säästötarvetta jos sen siis oletetaan olevan niinkin suuri kuin 500 milj. Mutta bruttokateprosentti oli MN:ssä viime vuonna 38,4 eli sen mukaan katettavaa jää 384 miljoonaa, ei 500 miljoonaa ja silloin MN:n säästöt ovatkin jo selkeästi suuremmat.
Nokian oman kertoman mukaan USAn asiakkailla bruttokate on ollut selvästi keskimääräistä korkeampi. Sanosin edelleen että 50% on aika lähellä totuutta.