mielenkiintoista, olen ollut ymmärryksessä että Huaweilla ( ja näyttäisi olevan tällä uudella Honor omistajallakin) olisi läheisimmät välit valtion kanssa (vrt BBK Group)
eli voisi kuvitella että ei liene kaukana VORO+ diili, kuitenkin jo Kiinan oikeuskin päättänyt että joutuvat maksamaan Nokialle
Jos on tarkemmin seurannut tätä ketjua, niin tämä Salkunakentajan juttu ei sinällään kauheasti pitäisi uutta tarjota. Jutussa käydään läpi analyytikoiden kommentteja ja matalaa arvostusta.
Alaotsikot:
1. Lisenssien viivästyminen ei ole iso asia
2. Houkutteleva arvostustaso
Voisi kuvitella, että VORO+ -diilin osalta kiinalaiset ovat halunneet odotella, että saadaan referenssiksi tuo HONOR alta pois ja nöyrrytään vasta tämän jälkeen maksumiehiksi samoilla pelisäännöillä. Lisää patenttisopu-uutisia siis toivon mukaan kuullaan aivan lähiaikoina.
Joulukuussa 2022 Nokia jatkoi lisenssisopimusta Huawein kanssa. https://www.nokia.com/about-us/news/releases/2022/12/23/nokia-and-huawei-extend-patent-license-agreement/
Miten nuo patenttiomistukset menikään kun Huawei luopui Honor -brändistä? Tällä sikäli merkitystä kun tulkitsee tätä uutta sopimusta.
Jos Huawei luopui merkittävältä osin patenteista ja siirsi ne uudelle omistajalle, silloin tällä sopimuksella ei ole niin suurta merkitystä. Tällöin siirtyvät rahasummat eivät ole kovinkaan merkittäviä, vaikka toki Nokia on saajapuolella. Tällöin Nokian patenttien korkeampi arvo on helpompi myöntää kun saa myös omille patenteille korkeamman arvon.
Mutta mikäli Huawei omistaa edelleen nuo patentit, silloin tällä sopimuksella on periaatteessa selkeästi enemmän merkitystä (sillä korkeampi arvo vastaan matalampi arvo, eli kuten case OPPO ja Vivo). Ristiinlisenssoinnista kerrotaan molemmissa diileissä, mutta se ei vielä anna mitään kättä pidempää asian tulkitsemisessa.
Siinä mielessä OPPO ja Vivo tapaukset ovat potentiaalisesti erilaisia, kun noilla yhtiöillä ei ole merkittävää patenttisalkkuja ja näin siirtyvät rahasummat ovat merkittäviä. Toki edelleen silmukka hiukan kiristyy.
Marshall taas lisännyt shorttiaan reilulla 6m lapulla, nyt yhteensä 73.5m lappua
Ko. Päivän kurssi pyöri pääosin 3.14-3.16 välillä, illaksi painui 3 10een
Alaspainaminen milloin ?
Vai short ja gamma squeeze ja meemiralli ihan lähipäivinä 
Palaan asiaan lukujen kera. Kun tarkastelemme lt-ryhmiä huomaamme, että MN on investoinut selkeästi eniten tutkimukseen, niin absoluuttisesti kuin suhteessa myyntiin. Voimme myös huomata, että NI on tutkimusmenoissa selkeästi tehokkaampi kuin MN tai CNS.
Tutkimusmenot milj. euroa
2021 NI 1165 MN 2078 CNS 537
2022 NI 1307 MN 2234 CNS 577
Tutkimusmenojen suhde liikevaihtoon
2021 NI 15,2% MN 21,4% CNS 17,4%
2022 NI 14,4% MN 20,9% CNS 17,2%
Liikevoiton suhde tutkimusmenoihin
2021 NI 67,3% MN 36,8% CNS 30,9%
2022 NI 84,3% MN 42,3% CNS 30,7%
Lähde: Form 20-F vuosikertomus s. 82-84 https://www.nokia.com/system/files/2023-03/nokia-form-20-f-2022.pdf
Huomaamme siis, että MN:lle varsin hyvänä vuonna 2022 sen tutkimuspanoksella 2234 milj. liikevoiton suhde tutkimusmenoihin on noin puolet NI:n tasoon verrattuna. Jatkossa ero voi kasvaa, koskapa MN:n liikevoitolle on laskupainetta niin Intian 5G-investointien hidastuessa kuin sen vuoksi että AT&T menetettiin mobiiliverkkoasiakkaana.
Kysymys herää, onko nykytaso tutkimuspanoksille kohdallaan huomioiden merkittävät erot saavutetuissa tuotoissa eri lt-ryhmien välillä?
Aika huvittavaa tuo ulkopuolisen sijoittajan halu kahlita tuotekehitys kuluja.
Teknologiayritys ja nyt tarkoitan it-teknologiaan liittyvän, kolmen vuoden syklein likes uusiutuvan, menestys riippuu tutkimustoiminnoissa syntyneistä innovoineista.
Kahlitsemalla tutkimuskuluja on kuin pissaisi housuun, lämmittää vain hetken.
Suomen tutkimuksen ja innoivoinin on lakastanut se, että suomalaiset yhtiöt on pääosin ulkomaisten rahastojen tai yritysten omistamia, joiden haluna vain maksimoida tuotto, sijoitus voidaan viedä helposti muualle.
Nokiakin tarvitsisi ankkuriomistajan, joka sitoutuu pitkäaikaisesti, valtio olisi hyvä.
Näinhän mm Huawei Kiinassa.
Huawein tutkimuskeskus työllisti Suomessa 2017 250 henkilöä (Nokia vuosituhannen vaihteen tutkimuskeskus muistaakseni 900).
Luin joskus tuosta haastattelun, jossa selkeäsanaisesti kuvattiin tuon tutkimuskeskuksen toimintaa
"Tuotekehitystiimit jakautuvat laajempaan 2,5-4 vuoden päähän tähtäävään teknologiakehitystyöhön sekä yksittäisiin tuotekehitysprojekteihin, joiden kesto on useimmiten 1-1,5 vuotta.
Kilpailijoilta myyntiin tulevien tuotteiden analysointia Terho ei pidä kovin tärkeänä. ”Oma tuotekehityspolku on luotu jo kaksi vuotta eteenpäin, joten kilpailijan esittelemiin ratkaisuihin on myyntiin tulevia tuotteita analysoimalla vaikea enää reagoida kilpailukykyisesti. Se on yksinkertaisesti liian hidasta.”
Nyt kokeilemme ensin ja epäonnistumme nopeasti, jos niin on käydäkseen. Ei ole tarvetta analysoida niin paljoa ja selittää kaikkea. Kiinalainen tapa on rakentaa ja sitten testata, miten kehitystyön tulos toimii”, toteaa Terho Huawein toimintatavan erosta verrattuna menneisiin Nokia-aikoihin. ”Myös laitteen kehityksessä pyrimme tekemään jonkinlaisen prototyypin erittäin nopeasti.”
Kukaan ei ole ollut kahlitsemassa, vain nostamassa asiaa keskusteluun. Sen sijaan debattia ei pidä kahlita reagoimalla negatiivisesti sen aloittamiseen. Nokia voisi paremmin perustella miksi heikohkoa tulosta tekevä liiketoiminta saa näin massiivisia panostutuksia eli voisiko ajatella, että liiketoiminta, joka tuottaa parhaiten olisi myös ykkösasemassa panostuksien osalta?
Valtio suuromistajana: siinä kyllä paine tehdä tulosta laskisi kuin lehmän häntä ja tutkimuspanostukset tehtäisiin osin aluepolitiikan ehdoin.
eikös yksinkertainen vastaus ole että MNää ei olisi ilman noita panostuksia (whatever it takes)
”Kun kävin ensimmäiset keskustelut asiakkaiden kanssa, olin todella huolestunut, onko meidän 5g-tuotteita mahdollista enää kehittää kilpailukykyisiksi. Olimme silloin aivan perustavanlaatuisten kysymysten äärellä.”
Uuden toimitusjohtajan tehtävä oli verraten yksinkertainen. Palauttaa yhtiö kolmessa vuodessa verkkoteknologian huipulle. Tämä edellytti toimintatavan yksinkertaistamista ja satojen miljoonien eurojen lisäinvestointeja tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Muussa tapauksessa peli olisi luultavasti menetetty.
Johtajia vaihdettiin, byrokratiaa karsittiin, tuotteita vähennettiin ja päätöksentekoa suoristettiin. Liiketoimintaryhmien määrä supistettiin neljään. Niiden tehtäväksi annettiin teknologiajohtajuuden vahvistaminen, matkapuhelinverkkojen kilpailukyvyn palauttaminen ja kannattavuuden parantaminen
Osalainaus Hesarin jutusta 16.12.2023. Minusta tuossa on riittävästi “ihmettelijöille”. Nokia päätti siis kehittää 5g-tuotteita kilpailukykyisiksi.Mikä olisi ollut muu vaihtehto ?
Ilman kilpailukykyisiä tuotteita,tutkimusta,kehittämistyötä ei olisi koko Nokiaa.
Nokian tukeva patenttisalkku tuloineen on siitä kotoisin.Vaikka sinne on panostettu aikojen kuluessa paljon euroja, niin myös tulosta tulee viivan alle. Eri yksikköjen vertailu tässä mielessä ei anna oikeastaan mitään.
Meidän sijoittajien on pakko luottaa,että Nokia allokoi resurssit järkevästi.Pelkkien lukujen perusteella oletettavasti kellään ei ole kompetenssia arvioida mitä on saatu ja tärkeintä,mitä oletetaan saatavan tulevaisuudessa.Siitähän on pitkälti kysymys.
“Luota Jumalaan, mutta sido kamelisi.” Eli kyllä minusta on tervettä kyseenalaistaa myös johdon päätöksiä ja painotuksia ja vähintäänkin edellyttää resurssoinnille riittävävän syväluotavaa perustelua.
Ja kuten sanoin, en ehdottanut tässä ja nyt mitään konkreettista MN osalta, mutta nostinpa kissan pöydälle. Nokia, tai mikään muukaan yritys ei kaipaa jees-miehiä omistajiksi vaan sellaisia, jotka jatkuvasti haastatvat johtoa maksimaaliseen suoritukseen. Siihen kuuluu myös tietty kyseenalaistaminen varsinkin kun vielä niinkin pitkän ajan päästä kuin 2026 tavoitellaan heikohkoa tulosta MN:lle (marginaalin keskipiste 7,5%) ja CNS:lle (8,5%).
Omistajien laatu on tuossa suhteessa merkityksellistä suurista omistajista puhuttaessa. Ja monessa yhtiössä he jo itsessään tekevät yhtiöstä houkuttelevamman sijoituskohteen. Pienomistajan vaatimukset, jees-asenne ja kirjelmöinnit yritysjohdolle ovat yhtä tyhjän kanssa.
Valtio on jo sijoitusyhtiönsä kautta Nokian merkittävä omistaja. Valtion omistajastrategiaan ei kuulu pörssiyhtiöissä viittaamasi toiminta.
Kyse oli valtiosta ankkuriomistajana. Enpä usko, että esim. Finnairissa aivan kaikkia päätöksiä tehdään puhtaasti liiketaloudellisin perustein. Tässä esim. ministerin “ukaasi” Finnairille, jossa valtio on enemmistöomistaja:
“Olen viestittänyt yhtiön johdolle, että toimivat liikenneyhteydet ovat maakunnille ja alueiden elinvoimalle tärkeitä.” Ministeri Tuppurainen: Valtio vastuullisena ankkuriomistajana Finnairissa
Ministeri ei sanonut, että hän on edellyttänyt omistaja-arvon maksimointia joka tilanteessa…
Finnair on määritelty strategiseksi omistukseksi. Ne omistukset eivät ole Solidiumissa ja valtio on Finnairissa enemmistöomistaja.
Nokiassa Solidium taitanee tavoitella strategiaansa mukaillen reilu 10 % omistusosuutta. Ja sen myötä valtio ei ala harjoittamaan Nokiassa aluepolitiikkaa.
Ihme vastausjojottelua… Minähän en itse puhunut ankkuriomistajuudesta vaan Wiseman yllä. Siihen siis reagoin.
Se, että MN vie leijonan osan tutkimus & kehityskuluista, voi pitkällä aikavälillä johtaa siihen, että kyseisen osan kustannustehokkuutta saadaan paranntettua muiden osien tasolle. Kulut eivät varmasti pelkästään kohdistu uusien teknologioiden kehitykseen, vaan myös nykyisen tekniikan ja toimintamallien kustannustehokkuuden parantamiseen.
Toivottavasti myös tutkimus & kehityskuluihin panostamalla saadaan jossain kohtaa seuraava teknologinen läpimurto alalla, tai vaikka nykyisen toiminnan lisäksi ja Nokia onnistuisi tämän myös ottamaan kannattavaksi liiketoiminnaksi, sekä olemaan johtava toiminnan osalta (tämä nyt sitä unelmointia, joka ei välttämättä toteudu, mutta riski toki toteutumiselle on. 
)
Heikosti kannattavan liiketoiminnan kannattavuuden parantamiseen perus idoina on:
- alkuun lisätä tutkimus & kehitys kuluja, joiden avulla myös tehokkuutta pyritään parantamaan, uuden kehittämisen ohessa,
- varmistaa, että vastuut on määritetty toiminnoissa oikein,
- virtaviivaistaa organisaatiota,
- tutkia mahdollisuudet optimoida kustannustasoa,
- tutkia synergiaetujen mahdollisuudet yrityksen sisällä, sekä myös yhteistyökumppaneiden osalta
Se on totta, että tuo MN:n toiminta-ala on ollut pitkään erittäin huonokatteista toimintaa, NSN paikkeilla ajoittain myös negatiivista tulosta tekevää. Sen tuottavuus onneksi sai pienen harppauksen 4G aikana, toivottavasti saisivat sen vielä päälle 10 % käännettyä kun kuitenkin markkinoista on suuri osa jo hallussa. Jos sitä ei millään saada käännettyä, niin tällöin on syytä tosiaan harkita @Mustathmir :n ehdottamia malleja sen, eli sen irroittamista omaksi liiketoiminnakseen, kuitenkin hyödyntäen mahdollisia synergia etuja, tai jopa myymisestä ulospäin, mutta säilyttäen yhteistyökumppanuuden. Tämä voisi mahdollistaa kehityskulujen kohdentamisen toimonnoille, joista saadaan parempi tuottavuus jo lähtökohtaisesti, sekä uuden teknologian kehitykseen.
Se hyvä puoli toki on MN heikossa kannattavuudessa, että tunkua alalle ei niin suuresti ole, mutta tämä tietysti on jo lähtökohtaisesti huono peruste pitää kannattavuus huonona. 
Nokian kurssikehitys on tänä vuonna lähtenyt muuten hyvin käyntiin, vaikka ensimmäinen pörssipäivä aloitettiin negatiivisen tulosvaroituksen perään. Nousun stoppasi ikävästi positiivinen uutinen Honorin kanssa tehdystä patenttisopimuksesta. Muutaman päivän osalta tuota kehitys suuntaan kurssin osalta ei toki kannata lähteä kehumaan, mutta reaktio tulosvaroitukseen toivottavasti osoitti sen, että se negatiivinen on ladattu kurssiin ja suuri osa omistuksesta luopumista harkitsevista on jo laivan jättänyt.
Hyvää ja menestyksekästä sijoitusvuotta Nokia omistajille, toivottavasti Nokia tänä vuonna menestyy osakekurssinkin osalta paremmin kuin viime vuonna, ehkä jopa niin että saisi ylipainoa osakkeesta hieman karsittua pois.
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Juuri tällaista debattia toivon, ei että debatin aloittajaa yritetään painimielessä kaataa maahan sen sijaan, että kylmän rationaalisesti analysoitaisiin asioita.
Johtoryhmä
Toimitusjohtajamme Pekka Lundmark toimii Nokian johtoryhmän puheenjohtajana. Johtoryhmä vastaa Nokian liiketoiminnan kehittämisestä ja operatiivisesta johtamisesta hallituksen ohjeiden mukaisesti
Hallitus
Nokian toimintaa ohjaa hallitus, jonka puheenjohtajana toimii Sari Baldauf. Osakkeenomistajat valitsevat hallituksen jäsenet vähintään vuosittain yhtiökokouksessa. Hallituksen neljä valiokuntaa avustavat hallitusta sen vastuulle kuuluvissa asioissa.
Lainaus Nokian sivuilta.Siellä on “kamelin” sitojat.
“Syväluotaavaa perustelua” Tuskin millään alalla yritys kertoo avoimesti mihin panostaa milloinkin.Niillä panostuksilla on monasti kilpailullista merkitystä.Jos Nokian johtaja sanoi “satojen miljoonien” lisäpanostuksesta 5g-tuotteiden kehittämiseen, niin se on selkeää.Johtoryhmä,hallitus arvioivat käytetäänkö panostukset oikein. Ja loppupeleissä yhtiökokous arvio toimintaa.