Tämä on varmasti typerä kysymys, mutta mikä estää jotain Kiinalaista yritystä ostamasta Nokiaa pois kuljeksimasta? Tai Ericssonia? Molemmat halpoja tällä hetkellä ja käsittääkseni ainakin Nokian omistus on niin pirstoutunut että osto voisi olla mahdollista.
Tuli vain mieleen kun näitä Jenkkien hehkutuksia Nokiasta kumppanina lukee.
Tähän on varmasti paljon erilaisia mielipiteitä. Vastaus kysymykseen on paljon monimutkaisempi kuin voisi nopeasti kuvitella.
On selvää, että kiinalaisten yritysten yritysostoihin länsimaissa liittyy politiikkaan ja turvallisuuteen liittyviä haasteita, joita ostettavien yhtiöiden hallitukset voivat pitää ylitsepääsemättöminä. Asiaan liittyy myös säädöksiä ja valvontaa, joka ei houkuttele kiinalaisia ostoksille. Kiinalaisilla yrityksillä on usein valtio-omistusta ja niitä ohjataan lopulta aina poliittisin motiivein. Tästä syystä kiinalaisyritysten tavoitteet saatetaan nähdä lännessä enemmän poliittisina kuin taloudellisina. Tätä pyörittelyä, tästä näkökulmasta, voisi jatkaa pidempäänkin…
Nostan kuitenkin esille yhden asian, jota en ole nähnyt paljoa käsiteltävän, mutta joka on varmuudella merkittävä ellei merkittävin tällaisissa yrityskaupoissa. Erityisesti siis kiinalaiselle osapuolelle, jolla olisi pääomaa isoihinkin yritysostoihin. → Kulttuurierot.
Kiinalaisten on helpompi kasvattaa omassa maassaan toimivaa yritystä kansainväliselle markkinalle kuin ostaa ulkomaista osaamista. Työpaikkojen kulttuurierot ja myös liiketoimintakäytännöt poikkeavat usein merkittävästi länsimaisesta. Vaikka Nokia tai Ericsson ovat numeroiden valossa varsin hyviä ostokohteita, ja niillä luulisi saavan mainion jalansijan länsimarkkinoille, näin ei ole todellisuudessa – kiinalaisnäkökulmasta.
Nokia on täynnä demokratioissa kasvaneita insinöörejä, jotka tietävät arvonsa ja jotka voivat halutessaan vaihtaa työpaikkaa toiseen länsiyritykseen. Työnteon kulttuuri jopa päivittäisessä työssä poikkeaa selvästi kiinalaisesta. Kiinalaisnäkökulmasta länsimainen 85 000 työntekijän yhtiö on hankalasti integroitava kiinalaiseen ostajayritykseen. Kulttuurierot ja toimintojen integroiminen voisivat pahimmillaan ajaa ostajayrityksen karikolle.
Kiinalaiset ovat toki ostaneet isojakin länsiyrityksiä (mieleen tulee esim. Geelyn ostama Volvo Cars tai Lenovon IBM:n tietokoneliiketoiminta) mutta melko vähän niitä on verrattuna länsimaisiin yrityskauppoihin tai länsimaisten yritysten läsnäoloon Kiinassa. Monissa tällaisissa kaupoissa länsiyrityksillä on ollut jo merkittävää toimintaa (valmistusta) Kiinassa ennen yrityskauppaa. Kiinalaiset yritykset ovat kuitenkin lisänneet omistustaan merkittävästi useissa länsiyrityksissä puuttumatta varsinaiseen liiketoimintaan.
Edit. Unohtui… ei todellakaan ollut typerä kysymys. 
90% of the US population is connected by our network solutions
Our fixed networks power more than 50% of the telco fixed broadband lines in the US
41% of our top 100 supplier spending is with US-based businesses, a significant investment in the US economy
7.4% of Nokia US supplier spending is with diverse vendors
US headquarters - Dallas, Texas
Canadian headquarters - Ottawa, Canada
Lainaus Nokian sivuilta.Minusta tuo 90% estää Nokian siirtymisen kiinalaisten käsiin.Myös Bellin labrat ovat amerikkalaisilla tärkeitä. Nykyinen tilanne on amerikkalaisille hyvä.Saavat käyttää valtaa, koska Nokian omistuksesta on suuri osa jenkeissä.
Vajaan viiden minuutin video (paljon 
):
Mahtaako operaattoreiden kitsaus olla masentanut myös Tommi Uiton, sillä miehen twiitti-mittari näyttää punaista? (Twiitti-mittari = twiittien määrää ja sisältöä analysoiva “biotekninen havainnointi”)
Uitto on twiittaillut huomattavan laiskasti kesä-heinäkuussa ja twiittien sisältökin on keskittynyt suurelta osin Suomen politiikkaan koskien mm. Nokiallekin elintärkeää työperäistä maahanmuuttoa, josta on toki helppoa olla Tommin kanssa samaa mieltä. Kesäloma selittää osan twiitti-mittarin punaisesta lukemasta mutta ei kaikkea.
Eihän sitä tietenkään koko ajan voi olla innostunut tai selittää Twitter-yleisölle Nokian kehittämää teknologiaa, mutta Tommi Uitto on mittarin mukaan selvässä alavireessä. En tiedä, pitäisikö tästä olla huolestunut. Ja kyllä… kaikkea täällä seurataan, kun panostukset ovat isot.
Itsekin huomannut että hänen twiitit nyt myös esim. tällaisia.
Edit. Tarkoittaako hän siis sitä, että ilman ulkomaalaisia Nokia ei olisi mahdollisesti päässyt laitteissaan kilpailukysyisiksi? Mahtaa tuntua suomalaisista nokialaisista hyvälle?
Edit2. Lisätään tähän, että mielestäni UItto toi asian sitten hieman väärällä tavalla julkisesti esille. Tämä on siis oma mielikuva jonka tuosta twiitistä sain.
Ei esittämäsi kaltaista kahtiajakoa ole olemassa Nokian kaltaisissa yrityksissä. Siis “ulkomaalaisia ja suomalaisia”. Työn tekeminen kansainvälisellä tasolla kilpaillussa työympäristössä on opettavaa ja moni suomalainen hakeutuu suomalaisiin työpaikkoihin, joissa siihen on mahdollisuus. Nokia on yksi monista Suomessa. Moni hakeutuu myös ulkomaille.
Kaikilla on samat, työlokaatioon sidotut, työehdot ja palkkataso. Parhaat saavat nämä työpaikat, joita ei jaeta kansallisuuden perusteella. Nokia on tässä asiassa edelläkävijä Suomessa – varmasti muuallakin.
Ja kyllä, ulkomailta tulevat osaajat ovat monelle kansainväliselle yritykselle äärimmäisen tärkeitä. Eivät kaikki Suomesta valmistuvat korkeakoulutetut ole huippuosaajia, joita Nokia ja muut yhtiöt tarvitsevat. Niitä on pakko houkutella myös muualta maailmasta, jos haluaa pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Suomessa heidän houkuttelemisensa voi olla vaikeampaa kuin esim. USA:ssa, jonne moni lähtee mielellään sekä opiskelemaan että tekemään töitä.
Kun Suomeen on palkattu lisää, on noin 50 % ollut ulkomaalaisia (tai ei-syntyperäisiä suomalaisia). Eli noin 1 000 ulkomaalaista on palkattu lisää, ja toisaalta palkatuista noin 1 000 on ollut syntyperältään suomalaisia.
Yhtiö on palkannut kaikki parhaat saatavilla olevat tekijät. Ja toisaalta Uitto viittaa yksinkertaisesti siihen ettei syntyperäisiä suomalaisia huippuosaajia ole ollut riittävästi saatavilla - luonnollista. Mielestäni on ollut aistittavissa jo pidemmän aikaa että kansalaisuudesta riippumatta valtaosa työntekijöistä on ylpeitä “Nokialaisia”.
Linkataan tämä nyt tännekin, kun kerta tällaista yhteneväisyyttä kahden eri sektorin välillä maalailin. Ei tosin ollut edes ensimmäinen kerta. Vahva brändikään (en tarkoita tulilientä) ei auta tämän yli ja sen saksalaiset saavat karvaasti todeta. En kuitenkaan osaa olla vahingoniloinen. It’s happening again…
Ei yllätyksiä.
Private wireless RAN revenues accelerate in Q2: Dell’Oro - Mobile Europe
The top three private wireless RAN suppliers for the 3Q 2022 to 2Q 2023 period included Huawei, Nokia, and Ericsson. If China’s market is excluded, Samsung joins the top 3.
Total private wireless RAN revenues are projected to grow at a 24% CAGR between 2022 and 2027, while public RAN revenues are set to decline at 2% CAGR over the same period.
Mikähän näiden ennustustenkin arvo oikein on, kun niitä hilataan aina uuteen asentoon sitä mukaan kun markkina muuttuu. Välistä ennusteiden mukaan RAN kasvaa +2%, ja hetken kuluttua se onkin -2%. Onkohan esim. jonkun Dell’Oron osumatarkkuutta jotenkin mitattu joskus. Eihän kukaan oikeasti tiedä 5 vuoden päähän oikeastaan mitään, kun ei tiedetä vuodenkaan sisällä.
Jep, aikalailla samaa mieltä. Toisaalta esimerkiksi Ericsson ottaa vuotuisen markkina-arvion Dell’Oron raportista. Mutta tosiaan silloin on kyseessä sen kyseisen vuoden kasvuarvio, ei viiden seuraavan vuoden.
Mutta ehkäpä tuossa suurimpana viestinä on se että priva jatkaa ripeää kasvuaan, vaikkakin räjähdysmäinen katalyytti puuttuu. Puolestaan teleoperaattoreiden RAN -investoinnit laskevat maltillisesti. Isossa kuvassa ennusteiden muutokset vaikuttavat kuitenkin aika pieniltä.
Ehkäpä 5G advanced tarjoaa mahdollisuuden että myös Dell’Oro kääntää ennustettaan uudelleen napsun myönteisemmäksi.
Muistetaan nyt kuitenkin, että Intia on Venäjän läheinen kumppani ja pelaa molempia palloja. Arvopuolella Intia nykyhallinnon alla on lähempänä Kiinaa kuin meitä. Mutta eipä meillä silti taida vaihtoehtoja olla, vastavoimia on haettava ja tuettava, vaikka vähän huteralla pohjalla mennäänkin.
Intialainen arvomaailma voi olla lähempänä kiinalaista, mutta arvot eivät ole ainoa politiikan ajuri. Kiinan ja Intian rajallahan on kahakoitu viime vuosina toistuvasti.
En ole mikään stalkkeri. Satuin vain vilkaisemaan, onko Tommi UItolta ilmestynyt mitään uutta – minuutti sen jälkeen, kun hän oli kirjoittanut viestinsä. 
Huoli Uiton hiljentymisestä lienee turha.
Carrier aggregation (CA) on operaattoreille yksi tärkeimmistä teknologioista ja Nokia on ilman muuta kehityksen kärjessä, joten ei Uitto turhia jauha/henkseleitä paukuttele.
Luin tänään aamulla jonkun asiantuntijan kirjoitusta mobiiliverkkojen kehityksestä twitteristä. Nyt vaan en muista enää hepun nimeä ja viestinkin hukkasin jonnekin. Linkkaan, jos löydän uudestaan.
Anyway… hän toi melko jyrkästi esille mielipiteensä siitä, että 5G NSA oli virhe. Hänen mukaansa olisi ollut parempi odottaa ja ottaa suoraan “aito 5G” eli 5G SA (Standalone) käyttöön. NSA on oikeastaan vain haitaksi SA:n nopealle käyttöönotolle ja SA on siis edellytys monien merkittävien uusien 5G-ominaisuuksien käyttöönotolle.
On helppoa olla tästä asiasta samaa mieltä pienin varauksin. Non-standalone 5G:n kutsuminen virheeksi on hieman karua. Mies esitti myös näkemyksensä siitä, että 5G on tullut kutakuinkin pysyäkseen eli se ei ole päivittymässä tai häviämässä niin nopeasti kuin aikaisemmat sukupolvet.
Toukokuussa Ericsson 440 Mbps, toki eri taajuuksilla eikä kaupallisessa verkossa.
Tässä myös se mainitsemasi Twitter-viesti:
Miten tuon SA:n lisääntymistä käytössä voi seurata? Tuleeko kierros joka korvaa NSAt SAlla vai tuleeko ne sitten lisäksi joihinkiin kohteisiin?
Aito 5G koetaan siinä vaiheessa kun data kulkee SA 5G coren kautta. Tähän suuntaan mennään, eli radiot on valmiina (sen verran kun on) ja core rakennetaan uudelleen. Tässä on paljon tekemistä, sillä aika harvalla operaattorilla on 5G SA (5GC) käytössä.
Itse ei periaatteessa 5G liittymää käyttämällä huomaa kumpi core on käytössä, jollei sitten ole “heavy user”.
En tiedä vastasiko tämä kysymyksiisi.
Mikä noiden käytännön ero on? Missä nuo SGC ja EPC fyysisesti sijaitsee ja mitä ne ovat? Onko noissa taajuudessa eroa? Voiko SA edes tulla harvemmin asutuille alueille jos taajuus suuri ja kantama pieni?
Noista asioista pystyy lukemaan lisää useista eri lähteistä. Tässä on yksi lyhyt “pikaopas”.
Esimerkiksi ensimmäiseen kysymykseesi:
5G-standalone-verkot toimivat täysin itsenäisesti eivätkä tarvitse 4G-verkon ohjausta. Itsenäinen pilvipohjainen 5G SA -teknologia mahdollistaa 5G:n uusien ominaisuuksien täysimittaisen hyödyntämisen ja entistäkin korkeammat siirtonopeudet, merkittävästi alhaisemmat viiveet sekä IoT-laitteiden välisen reaaliaikaisen kommunikoinnin. 5G SA:n ansiosta verkkoa on mahdollista viipaloida eli jakaa räätälöidyiksi asiakaskohtaisiksi verkoiksi.
Taajuuksista tuolla ei taideta puhua joten muutama sana siitä. Pääosin 5G -verkon taajuudet ovat samanlaiset kuin 4G -verkon, lukuunottamatta high-bandia. Core -verkko ei puolestaan liity taajuuksiin.
