Tätähän se vanha setä on koittanut yllä nuorisolle toitotella …
Masse-setä, FA, ikä tekee realistiksi, harmi …………….
2 tykkäystä
Kyllä, sattumoisin luin yo. tiedotteen ja mielestäni se oli juuri se oikea näkemys tilanteesta. Harvoin olen nähnyt tällaista takinkääntöä Inderesiltä. Treidaajana sitä tottuu erilaisiin spekulointeihin ja itsekin tietysti siihen suuntaan TA:n kautta ottaa kantaa todennäköisyyksillä, lyhyen aikavälin hintamuutosodotuksilla.
Se puolestaan on hyvinkin tyypillistä, että analyytikot “ohjaa” hintanäkemyksillään markkinoita, jos itsellä on “sopivasti” positio otettuna. Inderes ei kuitenkaan tätä tee(?), joten sikäli tämä kiinnitti huomioni.
4 tykkäystä
Ite en ota kantaa siihen, mikä on oikein tai väärin (näkemys), antaa muiden leikkiä kristallipalloillansa.
Tällainen perässäroikkuminen ei vain oikein herätä luottamusta analyytikon näkemykseen yhtiöstä. Jos analyytikkon näkemys yhtiöstä on x - ja markkinoiden näkemys yhtiöstä on y niin miksi ihmeessä analyytikon on tultava seuraavana päivänä ulos esittäen uuden näkemyksen x+y? Eikö se x ole juuri se syy, miksi analyytikko tekee työtään, jolloin se tulisi olla myös julkilausuttu näkemys?
Voi toki olla, että en ole ymmärtänyt analyytikon työtä täysin tai en ole riittävästi ottanut selvää Indereksen analyysifilosofiasta, mutta tällaiset esimerkit saavat ainakin oman luottamuksen analyyseihin horjumaan, jos meteli markkinoilla muuttaa näkemystä yhtiön käyvästä arvosta.
5 tykkäystä
Tuo on kyllä aika lailla päinvastoin kuin kuvailit. Isoissa analyysitaloissa regulaatio on huomattavasti tiukempi ja analyytikot eivät saa omistaa seuraamaansa yhtiötä. Indereksessä ei käsittääkseni ole tällaista rajoitusta ja treidaavat iloisesti myös niitä lappuja jotka itse analysoivat. Varsinkin pienissä yhtiöissä missä Indereksen analyyseillä usein selkeä vaikutus kurssiin, kun saavat tuulipuvut liikkeelle, niin onhan tuossa pieni intressiristiriita.
1 tykkäys
Analyytikko joutuu ottamaan kantaa hyväksyttävään arvostukseen ja itse yhtiöön. Oman käsityksen mukaan tavoite hinta nousikin juurikin tämän markkinoiden korkeamman hyksyttävän arvostuksen takia, eikä yhtiö ole muuttunut juurikaan Inderesin näkemyksen mukaan. P komponentille markkinat hyväksyy korkeamman hinnan, mutta E komponentti ei nouse. Tästä tavoite hinnan nosto, ei mielestäni takinkääntö.
Isommat analyytikkoyhtiöt (ml. pankit) toimii usein/lähes aina myös sijoittajina. Viittasin siis yhtiön hallinnoimiin positioihin (rahastot yms.), en analyytikkojen omiin.
Tok, mutta onhan siinä kiinanmuuri analyysin ja sijoituspuolen välillä. Omat rahastot saavat analyysin samaan aikaan kun muut asiakkaat. Ainakin ideaalimaailmassa. 
1 tykkäys
Nyt ollaan vahvasti offtopic:n puolella, mutta:
Vaikka paperilla ja oikeastikin kaikki menisi noin, vaatisi se melkoista itsekuria tunnistaa mahdollinen vinouma (bias), joka samasta työnantajasta ja tietomäärästä syntyy. Eli vaikka toiminta ei olisi tarkoituksellisesti yhtenäistä, olosuhteet saattavat ohjata yhteisesti edulliseen lopputulemaan. Esimerkkinä se, että taustamateriaalit, joita talossa jaetaan, saattavat olla samat. Yrityskulttuuri on luultvasti sama jne jne.
Oletetaan, että puhut totta: analyytikon on otettava kantaa hyväksyttävään arvostukseen.
Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että esim. KONE / Elisa olisivat jo pitkään olleet osto / lisää -puolella, koska markkinat ovat hyväksyneet näissä korkeammat arvostustasot. Inderes ei kuitenkaan näiden osalta ole antanut markkinanäkemyksen vaikuttaa analyytikon tavoitehintaan.
Inderes profilioituu ymmärtääkseni fundamenttianalyysia tekeväksi analyysitaloksi, jolloin perustuksena tulisi olla analyytikon näkemys yhtiön käyvästä arvosta, ei markkinoiden mielialasta.
Tällä kertaa analyytikon näkemys ja markkinoiden näkemys poikkesivat toisistaan, jonka seurauksena analyytikko nosti valkoisen lipun ilmaan ja myöntyi markkinanäkemykseen jättäen oman näkemyksensä taaksensa. Tästä voidaan olla toki montaa mieltä, onko toimittu oikein vai väärin, mutta mutta itse henkilökohtaisesti arvostaisin analyytikon henkilökohtaista näkemystä enemmän, kui markkinoiden peesaamista.
Ymmärrän hyvin tottakai, että tällaisessa tilanteessa hyväksyttävä arvostustaso voi muuttua, enkä todellakaan ota kantaa siihen, onko tavoitehinta nyt oikea vai väärä. Lähinnä mietityttää tämä käytännön toimintatapa, perässäroikkuminen, vuorokaudessa saman asian totaalisen päälaelleen kääntynyt näkemys, joka perustuu siihen, mitä muut sanoo.
Olisi mielenkiintoista kuulla @Joonas_Korkiakoski omia ajatuksiasi tämän takana. Lähinnä siitä, mitenkä te Indereksellä olette yhdessä sopineet tällaisissa tilanteissa käyttäytyvänne? Miksi NRE:n kohdalla hyväksytään markkinoiden näkemys tavoitehinnassa, mutta ei esimerkiksi KONEen / Elisan? Miksi eilen toimitusjohtajan vaihdos ei vaikuttanut yhtiöön, mutta tänään vaikuttaa?
5 tykkäystä
Inderesillä ei ole tuollaista kuvaamaasi rajoitusta, mutta sääntönä on, että suositusta vastaan ei kukaan työntekijä saa käydä kauppaa, joten se sikäli itsessään rajoittaa kaupankäyntimahdollisuuksia. Muitakin sääntöjä on tietenkin, esim. analyysin teon aikana ei saa käydä kauppaa jne. jne.
Suurin ero taitaa olla se, että näitä “sääntöjä” valvoo Inderes itse eikä kukaan ulkopuolinen taho.
Itse analyysissä avattiin asia kyllä minun mielestä ihan hyvin.
Tavoitehintojen antaminen on varmasti hyvin vaikeaa ja niinkuin uusimmassa Osakejahti videolla taidettiin avata, että tavoitehintojen antamisessa käytetään myös ihan kylmänviileää mututuntumaa.
Tavoite hintoihin eikä edes suosituksiin muutenkaan liikaa kannata kiinnittää huomiota, vaan analyysin sisältö ratkaisee!
1 tykkäys
Itsekin myin loput tänään 22 hinnoilla, pääsin kuitenkin aika täysimääräisesti hyödyntämään alle 17 hintoja ja nyt on miellyttävämpää katsoa uutta entryä, vaikka kurssitaso ei enää alle 20 euron tippuisikaan. Shorttarit tuskin tätä lappua rauhaan jättävät ja Q2-tulosjulkistus ei ole miellyttävin paikka istua kyydissä. Vaikka välillä on tuntunut siltä, että olen viimeinen Rinkuloita puolustava mohikaani tällä palstalla, niin päätös tehdä exit näillä hinnoilla oli lopulta aika helppo. Paluu omistajaksi tapahtunee viimeistään syksyllä, kun kokonaismarkkinatilanne alkaa selkiintymään.
Jossakin vaiheessa uusi tj. ja hpj. kertovat yhtiön tavoitteista ja tiekartasta tästä eteenpäin luultavasti pääomamarkkinapäivän yhteydessä. Mielenkiinnolla odotan myös Moision ja Hienosen haastatteluja talouslehdistössä lähiaikoina. Myös osingon toisen osan kohtalo kiinnostaa. Pääomamarkkinoiden ollessa edelleen varuillaan, en usko mahdollisen ostotarjouksen realisoituvan aivan lähiaikoina.
Kiitos kuitenkin Rinkulat vauhdikkaasta, mutta epätasaisesta kyydistä lähes kaksi vuotta kestäneen yhteiselomme aikana 
4 tykkäystä
Kyllä, analyysissa perustellaan hyvin miksi Inderes 28.5.2020 on luottavainen Moision toimitusjohtajaksi nimittämistä kohtaan. Mutta analyysista ei selviä, miksi 27.5.2020, tuon nimityksen ei nähty vaikuttavan osakkeeseen.
“…Tätä kokonaiskuvaa vasten näemmekin eilisen markkinareaktion olleen kohonnutta
sijoittajaluottamusta mukaillen oikeansuuntainen, mutta yhden miehen hartioihin suhteutettuna liian voimakas.”
Tässähän analyytikko nimenomaan myöntää, vaikkakin vastahakoisesti, että markkinareaktio on vaikuttanut hänen tämän päivän tavoitehinnan nostoon. Onko tämä sitten yhtiöanalyysia vai kuten @DayTraderXL asian ilmaisi, spekulaatiota, on se ongelma, jota olen koittanut nostaa esille. Kuten myös mainitsin, onhan tuo analyytikon työ varmasti haastavaa, mutta ei se silti poista sitä epäkohtaa, että 1vrk aikana mielipide muuttuu ainoastaan siksi, että muut ovat eri mieltä kuin analyytikko itse.
Tiedän takertuvani tällä hetkellä lillukanvarsiin, mutta vastaavaa käyttäytymistä on omasta mielestäni ollut aikaisemminkin havaittavissa esim. viime vuoden vaihteessa kun Inderes laski tavoitehintoja alas ja alkoi raijata niitä nopeaa vauhtia ylös kun markkinat olivatkin toista mieltä. Jotenkin tuo peesaaminen tuntuu olevan enenevissä määrin osa yhtöanalyysejä näinä vaikeina aikoina, joka toki on myös ymmärrettävää. Ei se silti ole asia, jotai ei voisi nostaa esille ja kyseenalaistaa.
7 tykkäystä
Terve Elimk ja DayTraderXL
Ensi alkuun pahoittelut omasta kommunikoinnistani eilisen kommentin yhteydessä. Tämä on selkeästi aiheuttanut hämmennystä, mikä on aamulla julkaistu päivitys huomioiden varsin ymmärrettävää. Viestintäni olisi ehdottomasti pitänyt olla kokonaisuudessaan linjakkaampaa ja nostankin tästä nöyrästi käden pystyyn virheen merkiksi.
Vaikka tavoitehinnan nosto kysymysmerkkejä itse kunkin okulaareihin on nostattanut, on mielestäni erittäin tärkeä huomata, että suosituksemme ei toimitusjohtajavaihdoksen myötä ole muuttunut. Tätä heijastellen myös varsinainen näkemyksemme yhtiöstä, sen pidemmän aikavälin tulospotentiaalista ja siten käyvän arvon haarukasta on ennallaan. Tavoitehinnan ja käyvän arvon välisestä dynamiikasta on lisäksi hyvä huomata yleisesti se, että tavoitehinta peilaa aina seuraavan 12 kuukauden ajanjaksoa, kun taas käyvälle arvolle tahtia lyö etenkin yhtiön kestävä ansaintakyky. Tämän vastakkainasettelun takia tavoitehinnan ja käyvän arvon väli voi olla leveäkin, jos esimerkiksi tuloksenteko hetkellisesti sisäisistä tai ulkoisista tekijöistä johtuen niiaa, eikä selkeitä ajureita tämän arvokuilun purkautumiselle ko. aikajänteellä ole nähtävissä. Nokian Renkaiden tapauksessa kyseessä on juuri tällainen tilanne.
Kuten eilen havaittiin, toimitusjohtajan vaihdos otettiin markkinoilla vastaan ruhtinaallisesti. Luonnollisestikaan Nokian Renkaiden toimintaympäristössä, omassa operatiivisessa toiminnassa tai rakenteellisissa kyvykkyyksissä (ts. pidemmän aikavälin arvonluonnin pohjassa) eli alla olevissa fundamenteissa ei päivän aikana tapahtunut muutoksia. Näin ollen markkina-arvon nousu voidaankin mielestäni nähdä olleen pääosin kasvaneiden odotusten (taustalla mm. uuden toimitusjohtajan aikaisemmat näytöt) ja sitä kautta yhtiötä kohtaan kohonneen luottamuksen ajamaa. Nämä tekijät ovat puolestaan komponentteja hyväksyttävän arvostustason taustalla. Koska tieto toimitusjohtajan vaihdoksesta ja etenkin markkinoiden vastaanotto tapahtui tiistai/keskiviikko-akselilla, ei aikaisemmassa päivityksessämme (julkaistu 5.5.) ollut tätä tietokokonaisuutta huomioitu. Tätä heijastellen aikaisempi tavoitehinta olikin ikään kuin vanhan informaatiokehikon sisällä, minkä takia sen päivittäminen oli mielestäni nyt perusteltua. Korostan kuitenkin sitä, että varsinainen näkemyksemme ei siis päivän aikana ole muuttunut, vaan ainoastaan tavoitehinta päivittynyt.
12 tykkäystä
Henkilökohtaisesti en ihmettele tuota tavoitehinnan nostoa, koska kuten sanoit, aikeisemmassa yhtiöpäivityksessä ei tietenkään voitu huomioida tj. vaihdosta. Ymmärrän myös, että varsinainen näkemys yhtiön käyvästä arvosta ei varmasti ole muuttunut tj. vaihdoksen myötä (en oikein osaa pallotella näiden termejen välillä [12kk tavoitehinta vs. käypäarvo], koska tuo tavoitehinta on ainoa, joka julkisesti muuttuu). Ts. tavoitehinta on sivuseikka tässä koko keississä, ainakin omalta osaltani. Kiitos joka tapauksessa yksityiskohtaisemmasta perustelustasi.
Haluaisin yhä silti hieman pihviä sen ympärille, mikä selittää (en halua kohdistaa tätä sinuun, vaan yleistän Inderesin kannaksi) viestintäänne tällaisessa tapauksessa.
26.5. ilmoitetaan uuden toimitusjohtajan nimityksestä
27.5. Inderes mainitsee, että toimitusjohtajan nimityksellä ei ole vaikutusta näkemykseen osakkeesta (onko tässä sitten kyse käyvästä arvosta, vai 12kk eteenpäin katsovasta tavoitehinnasta, ei mielestäni ole väliä)
28.5. Inderes ilmoittaa, että positiviinen markkinareaktio voidaan selittää kohonneella sijoittajaluottamuksella ja samalla päivittää vanhentunutta informaatiokehikkoa.
Mitä tässä olen alusta asti yrittänyt tuoda ilmi on se yksityiskohta, että 27.5. ette vielä ottaneet kantaa laisinkaan siihen, mitä tapahtuu. Ettekö te sitä nähneet, ettekö te siihen uskoneet vai halusitteko tietoisesti “pelastaa nahkanne” odottamalla miten markkinat reagoivat uutiseen ensin? En jälleen kerran halua dumata asiasta sen enempää, vaan ainoastaan kuulla rehellisen vastauksen sille, miksi odotitte 27.5. markkinareaktiota, ennen kui tulitte ulos markkinareaktiota mukailevan analyysin kanssa?
Jos markkinareaktio olisi ollut negatiivinen, olisitteko pysyneet kannassanne, että markkinareaktio on mielestänne kohtuuton, koska tj. vaihdoksella ei pitänyt olla vaikutusta?
Oletan, että tiedostitte Moision tapaisen toimitusjohtajan nimityksellä tulevan olemaan vaikutuksia sijoittajaluottamukseen, joten ihmettelen miksi sitä ei tuotu julki heti 27.5. vaan vasta 28.5.? Miksi 27.5. olette neutraaleja ja 28.5. optimisteja. Tuota eroavaisuutta olisi mielestäni ihan hyvä tuoda esille, jotta tulevaisuudessa voitaisiin sijoittajina ja teidän palveluita kuluttavina arvioida, onko ns. pre-kommenteilla kuinka suuri painoarvo analyytikon näkemykseen yhtiöstä. Jos kyse on ainoastaan yksittäisestä virheestä, niin fine, mutta kuten aikaisemmin mainitsin, vastaavanlaista käyttäytymistä on mielestäni ollut aikaisemminkin havaittavissa.
6 tykkäystä
Nyt saattaisi olla hyvä paikka avata tavoitehinnan ja käyvän arvon käsitteitä sekä niiden roolia analyyseissänne. Voisi myös olla hyvä kertoa se kulloinenkin käypä arvo.
3 tykkäystä
Tätä on avattu Sijoituskoulussa täällä https://www.inderes.fi/fi/sijoituskoulu-inderesin-tavoitehinnat
" Inderesin raporttien takaosassa lukee näin: ”Inderes antaa seuraamilleen osakkeille tavoitehinnan. Inderesin käyttämä suositusmetodologia perustuu osakkeen tämänhetkisen hinnan ja 12 kuukauden tavoitehintamme väliseen prosenttieroon.” Tavoitehinta on se hinta osakkeelle, jonka analyytikko analyysin perusteella uskoo olevan osakkeelle realistinen taso 12 kuukauden sisällä . Tavoitehintaan vaikuttaa myös markkinan arvostustaso ja analyytikon arvio siitä, minkälaisen arvostustason markkina on valmis osakkeelta hyväksymään. Tavoitehinta ei siis ole aina sama kuin osakkeen käypä eli ns. ”oikea arvo”, vaan arvo, jonka realisoitumiselle analyytikko näkee perustellut ajurit kuten odotettu tulosparannus, riskitason laskeminen, osakkeen likviditeetti tai muutos markkinanäkymissä tai ohjeistuksessa.
Tämä saattaa kummastuttaa lukijaa, joten avataan hieman. Osakkeilla on jokin bisnesfundamentteihin perustuva ”oikea” eli käypä arvo. Otetaan selventävä esimerkki. Jossain yrityksessä voi olla pitkällä aikavälillä suuri potentiaali. Voidaan puhua ”polusta” eli osakkeen matkasta tähän käypään arvoon. Oiva esimerkki on Revenio Group, jonka tytäryhtiö Icare oli huomattavasti arvokkaampi kuin muut tytäryhtiöt, joista kukin vuorollaan pilasi koko monialayhtiön tuloksen. Vaikka Icaren potentiaali oli nähtävissä kaukaa, tekivät muut tytäryhtiöt liiketoimintojen kokonaisuudesta vähemmän kiinnostavan, kunnes ne myytiin pois yksi kerrallaan. Revenio Groupin polku korkeampaan arvostustasoon kävi siis monen vaiheen läpi, jossa heikosti kannattavat osat karsittiin ja syömähampaan Icaren potentiaali realisoitui asteittain."
5 tykkäystä
Uusi video Nokian Renkaista tullut ulos juuri!
5 tykkäystä
Videon mukaan käypä arvo on 25 - 30 e. Poikkeuksellisen suuri ero suuressa yhtiössä targetin ja käyvän arvon välillä mielestäni.
2 tykkäystä