Kiitos @Joonas_Korkiakoski, että avasitte näkemyksiänne videolla, vaikkakin video keskittyi pääosin tavoitehinnan, suosituksen ja käyvänarvon tematiikkaan sivuuttaen esille nostamaani ongelmaa 
Pahoittelut jo etukäteen pitkästä kommentista.
Anyway, yhä minua mietityttää se, että korostat videon aikana useaan kertaan, kuinka toimitusjohtajan vaihdos on nostattanut sijoittajaluottamusta, joka heijastuu hyväksyttäviin arvostuskertoimiin. Hyväksyttävät arvostuskertoimet vaikuttavat taasen, ainakin ulosantisi perusteella, antamaasi tavoitehintaan. Tämä taas on ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että mainitsit vielä 27.5., että toimitusjohtajan vaihdoksella ei ole vaikutusta näkemykseen osakkeesta (vaikkakin samaan aikaan pidät sitä positiivisena asiana) ja perustelet videolla, että näkemyksellä tarkoitatte suositusta, ja tavoitehinta on osa näkemystä (vaikkakin vain jäävuoren huippu). Kuitenkin taas videolla kerrot, kuinka kohonneet arvostuskertoimet vaikuttavat asettamaasi tavoitehintaan, joten silloinhan se vaikuttaa näkemyksen kautta myös suositukseen (vaikkakin se nyt säilyi vähennä-tasolla). Kuten itse videolla kerrot:
"Tämän tavoitehinnannoston taustalla on etenkin se, että markkinat selvästi otti tämän nimityksen vastaan hyvinkin ruhtinaallisesti, mikä taas näkyy siinä, että yhtiön tulokselle hyväksytään tällä hetkellä korkeammat arvostuskertoimet, kuin aikaisemmin. Eli käytännössä odotukset yhtiötä kohtaan on kasvanut, mikä heijastelee nimenomaan tämän toimitusjohtajan osaamispankkia, ja sitä kautta asteittain nousevaa sijoittajaluottamusta.", sekä ”Toki myös osakemarkkinoiden yleinen sentimentti on huomattavasti piristynyt, mikä taas on näkynyt sijoittajien kasvaneena riskinottohaluna, mikä on tämän kohonneen sijoittajaluottamuksen myötä entisestään pönkittäny sitä hyväksyttävää arvostustasoa ja tässä ne ovat keskeisimmät ajurit tavoitehinnan noston taustalla”
Edelleenkään itse tavoitehinnalla (onko se 18€ vai 20€), eikä yhtiön käyvällä arvolla (25-30€) ole mielestäni merkitystä tässä tapauksessa, vaan ainoastaan sillä, että tällä hetkellä, hyvinkin avoimesti markkinasentimentin annetaan nostaa analyytikon soveltamia hyväksyttäviä arvostustasoja, joilla lopulta on vaikutus asettamaasi tavoitehintaan (eli näkemykseen, eli suositukseen), kuten videolla myönnät. Mielestäni tämä luo juuri sen ongelman esimerkiksi verrattuna kuuluisiin TINA-osakkeisiin, joissa markkinat hyväksyvät jotain täysin muuta, kuin analyytikot, eikä analyytikot pyri ”ottamaan kiinni” markkinasentimenttiä. Miksi Nokian Renkaat ovat tässä tapauksessa poikkeus? Miksi markkinoiden asettamat, kohonneet arvostuskertoimet ovat tällä kertaa hyväksyttäviä myös analyytikon asettamissa hyväksyttävissä arvostuskertoimissa? Luotatteko lopulta konsensukseen enemmän?
Toki tuotte videolla myös muita tekijöitä esille, jotka vaikuttavat ennustemuutosten kautta tavoitehinnan nousuun, mitkä taasen pohjautuvat toimitusjohtajan odotettuun tehostamisprojektiin, koska hänellä on äärimmäisen vakuuttavat näytöt operatiivisen toiminnan tehostamisesta. Lisäksi pohditte, kuinka yhtiön tulevaisuuden ennusteiden nostaminen perustuu siihen, kuinka yhtiö tulee suoriutumaan tulevaisuuden kehitysvaiheista mallikkaasti (toimitusjohtajan aikaisemman työhistoriansa ansiosta). Seuraavaksi kuitenkin puhuttekin jo siitä, kuinka yhdellä miehellä ei ole mahdollisuuksia kääntää tämän kokoista rekkaa yksin. ”Ei tässä siinä mielessä mitään supermiesodotuksia yhden miehen niskaan lyödä”. Eli siis onko sillä toimitusjohtajan vaihdoksella vaikutusta vai ei? Ennusteita hän riitti joka tapauksessa nostamaan vaikka hän ei kykene liikuttamaan tämän kokoista rekkaa. Eikä sen pitänyt vaikuttaa näkemykseen osakkeesta.
Kaiken tämän jälkeen pohditte, kuinka positiivinen suositusmuutos vaatisi sen, että joko a) yhtiön riskitaso laskisi, b) yhtiön tuloskunto kohenisi tai c) arvostuskertoimet laskisivat. Mutta eikö juuri tuo toimitusjohtajan nimityksestä johtaneen kurssinousun voisi tulkita yhtiön riskitasoa laskua kuvaavaksi reaktioksi, jos markkinat kerran hyväksyvät korkeammat arvostuskertoimet? Mutta ilmeisesti kuitenkaan toimitusjohtajan vaihdos ei vaikuta näkemykseen osakkeesta, eli yhtiön riskitason ei olisi pitänyt muuttua. Arvioitte toimitusjohtajan kokemuksen perusteella tuloskunnon paranevan tulevaisuudessa, joka puoltaisi positiiviseen suositukseen, mutta eihän yhden miehen pitänyt kyetä liikuttamaan tämän kokoista rekkaa.
Jokin tässä ei nyt ihan täsmää. Toimitusjohtajan vaihdoksella ei ole vaikutusta näkemykseenne osakkeesta, mutta sillä on vaikutuksia tulevaisuuden ennusteisiinne, jonka kautta sillä on vaikutusta osakkeen tavoitehinnan nostoon, jonka kautta sillä on teidän omalla logiikallanne vaikutus näkemykseen osakkeesta. Mutta samaan aikaan tosiaan yksi ihminen ei voi vaikuttaa näin paljoa mihinkään. Hieman hämmentävää.
Eli toisin sanoen väkisinkin tulee mieleen, että kyse on ainoastaan hyväksyttävien arvostuskertoimien noususta, jotka sijoittajaluottamuksen sekä yleinen markkinasentimentin piristyminen ovat kohottaneet. On todella vaikea nähdä, etteikö markkinoiden reaktio ja yleinen markkinasentimentti olisi vaikuttanut näkemykseesi yhtiöstä kaiken tämän tarkastelun jälkeen, toisin sanoen osakekurssi on vaikuttanut näkemykseesi osakkeesta, vaikka lopussa arvioitte toisin. Kaikki tämä siksi, että samaan aikaan toimitusjohtajan vaihdos ei vaikuta ja vaikuttaa näkemykseenne yhtiöstä ja hyväksyttävät arvostustasot ovat ”keskeiset ajurit tavoitehinnan muutokselle”
Ymmärrän toki, että kyse voi olla ainoastaan viestinnällisestä poikkeavuudesta, joka eroaa analyytikoiden välillä. Toki myös ymmärtääkseni teillä on hyvin autonominen analyytikon asema, joten jokaisella on myös mahdollisuus toimia itsenäisesti. Toisin sanoen, on varmasti mahdollista, että toiset tuovat esille avoimemmin onko tieto markkinoilta, oman analyysin pohjalta luotua vai jotakin tältä väliltä. Kuten ehkä huomaatte, aihe ei enään varsinaisesti liity suoraan Nokian Renkaisiin, vaan kyse on hieman laajemmasta problematiikasta.
Jos tämä viesti ei mielestänne enään kuulu tähän ryhmään, voi sen siirtää tai poistaa.
