Yhtiö sai edellisen ohjelman käsittääkseni jo päätökseen, joten tällä hetkellä imuri on kaapissa odottamassa, että EKP sen vapauttaa takaisin markkinoille. Ymmärtäisin kommenteista kuitenkin, että tarkoitus tänä vuonna vielä päästä hommiin. Tässä tuore tieto päivän tiedotteesta. Olettaisin, että kyse enemmän muodollisuudesta EKP:n puolelta, vaikka ei noista viranomaisten metkuista aina tiedä.
Pääomamme kasvaa edelleen, ja odotamme voivamme antaa päivityksen pääomasuunnitelmiemme osalta, takaisinostot mukaan lukien, myöhemmin tänä vuonna sen jälkeen kun EKP hyväksyy uudet vähittäisvastuisiin sovellettavat pääomamallimme.
Noin muuten ihan positiivista, kun yhtiö käytännössä kertoo, että rahaa tulee nopeammin kuin ehtivät jakaa omistajille.
En ole tätä Nordea-ketjua viime aikoina kauhean aktiivisesti lukenut, joten pahoittelut jos tätä aihetta on puitu jo aikaisemmin.
Olen tässä viimeisen kuukauden aikana miettinyt, että mitä jos ohjauskorkoja ei lasketakaan lähiaikoina, vaan korot jäävätkin pidemmäksi aikaa nykytasolle tai jopa nykytasoa korkeammalle. Vaikka yritän omassa sijoitussalkussani panostaa matalavelkaisiin laatuyhtiöihin joilla pitäisi olla hyvä tuloksentekokyky korkoympäristöstä riippumatta, löytyy sieltä eQ:n ja Titaniumin kaltaisia yhtiöitä joiden liiketoiminta ainakin väliaikaisesti kärsii nykyisestä korkotasosta, ja tuntuu että Hesulista löytyy muutenkin paljon yhtiöitä joille korkeampi korkoympäristö (jos nykyistä ohjauskorkoa voi edes sellaiseksi kutsua) on myrkkyä.
Nordea on omasta mielestäni Hesulissa niitä harvoja yhtiöitä joiden liiketoiminta hyötyy korkeammasta korkoympäristöstä. Senkin takia olenkin miettinyt Nordea-positioni kasvattamista viime aikoina, eräänlaisena “hedgenä” sitä vastaan että jos korot eivät lähdekään tänä vuonna / lähiaikoina laskemaan. Toisaalta Nordea on myös todistanut että se pystyy tekemään kohtuullista, ~10% oman pääoman tuottoa myös nollakorkojen aikaan, eli jos oman pääoman tuotto tippuisikin tuolta viime kvartaalin 18% tienoilta 10% tienoille (ja tulos ja osinko samassa suhteessa), niin saisi nopealla tupakka-aski laskelmalla yhtiölle P/E luvun ~14 ja osinkotuoton ~4.8% ensi vuoden Inderesin tulosennusteita käyttämällä. Toki pelkkä P/E luku ja osinkotuotto eivät ole hyviä sijoituspäätöksen mittareita, mutta halusin vain nopeasti havainnollistaa nykyarvostusta jos oletetaan että nykytulos ei ole kestävällä tasolla. Ei tuo mielestäni pahalta “huonolta skenaariolta” kuulosta jos palaamme takaisin pitkien nollakorkojen aikaan, ja toisaalta nykyhinnottelulla osakkeessa on mielestäni hyvä tuotto-odotus jos korot pysyvät korkeammalla pidempään.
Tämä skenaario korkojen suhteen on on toki mahdollinen. Mietin lähinnä sitä, että jos Nordea on nyt kaikkien aikojen tikissä, niin kuinka paljon pystyy vielä parantamaan. Ambitiot yhtiöllä ollut lähinnä itsensä trimmaamista eikä niinkään liiketoiminna kasvattaminen. Ja jos yhtiö on nyt kaikkien aikojen tikissä ja kurssi käytännössä samalla tasolla kuin 15-20 vuotta sitten, niin nouseeko arvostustaso/tulokset tästä enää olennaisesti tulevaisuudessa. Toki korkotaso oli jossain vaiheessa eri valuaatiota ajatellen, mutta korkeasta korkotasosta on myös erittäin suuri hyöty Nordealle, kun taas matalille koroille on usein syynsä ja se näkyy myös pankkien tuloksissa talouden kaikkinaisen heikkouden kautta.
Tässä Nordean sijoittajasuhdejohtaja Ilkka Ottoilan haastis, suomeksi! Hyödynsin tilanteen kysymällä myös yleisesti Nordeasta seikkoja, jotka monilta omistajilta ovat saattaneet jäädä osingon varjoon.
Tuosta tulevasta ihan vaan sellainen ajatusleikki että jos Nordea tekisi epsiä 1.5€ per osake tästä eteenpäin ja siitä jaettaisiin 1€ osinkoa ja 0.5€ ostettaisiin omia osakkakkeita takaisin mitätöitäväksi niin n.20v eteenpäin jäljellä olisi yksi osake jonka arvo olisi nykyisellä markkina-arvolla n. 37Mrd. Itse ajattelin ainakin holdailla omaa possaa ja vaan odotella
Ja tämä siis kieliposkessa tehtynä, ei ihan absoluuttisilla luvuilla mutta antaa miettimisen aihetta onko se niin paha jos jatkuvasti menee hyvin
Juurikin näin jos tulevaisuus olis tasainen tästä eteenpäinkin. Samaa toki voisivat tehdä kaikki muutkin yhtiöt oman tuloksentekokykynsä puitteissa. Suurella osalla ei ole Nordean tämän hetkeen tasoon kykyä ja osa taas panostaa kasvuun, mikä sekin osalla onnistuu ja osalla ei
Juu Kyllä minä sen tiesin että myös vuosien saatossa epsi ym. nousee samassa suhteessa osakemäärään mutta yksinkertaistuksen vuoksi kirjoittelin kieliposkessa kiinteillä arvoilla. Mutta luulen että jäljellä olevat osinkopuoleen jäsenet olisivat hyvin tyytyväisiä v. 2046 osinkoon
@Kasper_Mellas on tehnyt Q1-tuloksen jälkeen uuden yhtiörapsan.
Nordea julkisti odotuksia selvästi vahvemman Q1-tuloksen. Ylitys tuli suurilta osin kertaluonteisista eristä, kuten matalammista vakausmaksuista, käyvän arvon muutoksista ja korkokatteen valuuttakurssimuutoksista. Näin ollen vaikutus lähivuosien tulosennusteisiimme jäi maltilliseksi.
Rapsasta lainattua:
Luvassa yhä vuolasta voitonjakoa
Odotamme Nordean tiedottavan uudesta omien osakkeiden osto-ohjelmasta vielä tämän vuoden aikana, kun EKP on tehnyt päätöksensä Nordean uuden sisäisen laskentamallin käyttöönotosta. Ohjelman koko on arviomme mukaan 1,0 mrd. euroa (aiempi arvio 1,5 mrd.), joten ennusteissamme kokonaisvoitonjako vuosilta 2022–2025 on yhteensä 17,4 mrd. euroa. Yhtiön oman arvion mukaan määrä vastaavana ajankohtana on 17–18 mrd. euroa.
Nordealla on tällä hetkellä taseessaan reilusti ylimääräistä pääomaa suhteessa vakavaraisuuden tavoitetasoon. Järjestelmäriskipuskurin kasvu, Dansken Norjan henkilöasiakasliiketoiminnan osto sekä Basel IV -säännöstön voimaantulo vaikuttavat kuitenkin negatiivisesti pankin vakavaraisuuteen. Omien osakkeiden takaisinostojen ohella odotamme Nordean jakavan 65 % tuloksestaan osinkoina voitonjakopolitiikkansa mukaisesti.
Laskelmasi on oikeansuuntainen, mutta hieman menee yli. Jos Nordea nyt pyöristäen ostelee viisi prosenttia omista per vuosi, niin 20 vuoden kuluttua jäljellä on 1 256 703 730 osaketta ja yhden hinta nykyisellä markkina-arvolla vajaat kolmekymppiä.
Jos osingon jättäisi pois ja ostaisi omia koko rahalla, eli n. 15% vuodessa, niin siinä tapauksessa osakkeita olisi hieman alle 136 miljoonaa jäljellä 20 vuoden kuluttua ja yhden hinta huitelisi jo 275€:n yläpuolella. Näin siis mikäli toinen suomalainen pakkomielle, nimittäin osakkeiden alhainen yksikköhinta ei aiheuttaisi splittauksia.
Nordean käypä arvo olisi siis 13 % pitkän aikavälin ROE-ennusteella ja 2,5 % kasvulla 11-13 euroa per osake.
Tuo on siis simppeli Value Driver kaava, mistä olen välillä möhissyt foorumillakin. Se on hyvä tällaisen kypsän ja vakaan vaiheen bisneksen arvon hahmotteluun.
Selvisikö teille, että miten nämä rahavirrat EKP:n suuntaan tulevat tulevaisuudessa kehittymään? Kasper analyysissään toteaa, että
“Suurin yksittäinen selittävä tekijä tulosyllätyksen taustalla oli kuitenkin odotuksia selvästi matalammat viranomaismaksut, mutta tämän merkitys on kertaluonteisuudesta johtuen varsin rajallinen.”
Tuossa haastettelussa kuitenkin Ottoila toteaa, että alemmat kustannukset johtuvat siitä, että vakuusrahastomaksuja ei ole verrattuna viime vuoteen. Olen ollut siinä käsityksessä, että Nordean ilmoittama “resolution fees” koostuu sekä tästä valvontaviranomaismaksusta että rahasto-osuudesta, jotka kummatkin Nordea laskee aivan oikein kuluiksi. Kun katsoo EKP:n päätöksiä, niin tämä valvontaviranomaismaksu on jonkin verran noussut viime vuodesta, mutta kokonaismaksu on Nordealla laskenut merkittävästi, koska vakuusrahasto on täynnä.
Eli miten tulevaisuudessa? Ovatko tulevat kustannukset vain tätä valvontaviranomaismaksua vai onko vakuusrahaston täyttämisessä nyt vain “välivuosi” ja rahavirta EKP:n suuntaan jatkuu aiempien vuosien tapaan? Eli millä perusteillä Kasper toteat, että kyse oli kertaluontoisesti alemmista maksuista?
Ei minulla tästä mitään tarkkaa käsitystä ole. Olen vain olettanut, että tämä vuosi jää viranomaismaksujen osalta poikkeuksellisen matalaksi. Mitään merkittävää kasvua en kuitenkaan ole mallintanut, pientä palautumista vain lähemmäs viime vuosien tasoa. Näin ollen osa tämän tuomasta hyvästä kuluvan vuoden tulokseen on papereissani kertaluonteista. Mutta kuten sanottu, ei tämä oletus mihinkää koviin faktoihin perustu.
@Verneri_Pulkkinen Onko tuosta yllä olevasta premium-lainauksen harmaan sivukentän ROE ja P/B 24e -graafista unohtunut Nordea pois tahallaan vai vahingossa?
Tuossa on tarkasteltu Nordean hintaa suhteessa verrokkiryhmään regressiomallilla, jossa selittävänä muuttujana on oman pääoman tuoton ennuste ja selitettävänä muuttujana P/B-luku. Tämä on asteen hienostuneempi versio perinteisestä verrokkianalyysistä, sillä se ottaa huomioon yhtiökohtaiset kannattavuuserot . Malli on kaikessa yksinkertaisuudessaan siinä mielessä ihan toimiva, että ROE:n ja hyväksytyn P/B-luvun välillä vallitsee lineaarinen riippuvuus.
Varsinaisena arvonmääritysmenetelmänä en ole tuota käyttänyt, mutta malli tarjoaa 1) hyvän yleiskuvan siitä, minkälaista tulevaisuutta koko sektorille povataan markkinahintojen perusteella sekä 2) mahdollisuuden tarkastella, mikä Nordean osakkeen hinta olisi, jos verrokkiryhmän hinnoittelua pitää “oikeana”.
Nordea ei tuossa ole mukana siitä syystä, että osakkeen hintaa tai arvoa ei voi johtaa siitä itsestään, muuten päätyy kehäpäätelmään.
Hyödynsin tilanteen kysymällä myös yleisesti Nordeasta seikkoja, jotka monilta omistajilta ovat saattaneet jäädä osingon varjoon.
