Laskelmasi on oikeansuuntainen, mutta hieman menee yli. Jos Nordea nyt pyöristäen ostelee viisi prosenttia omista per vuosi, niin 20 vuoden kuluttua jäljellä on 1 256 703 730 osaketta ja yhden hinta nykyisellä markkina-arvolla vajaat kolmekymppiä.
Jos osingon jättäisi pois ja ostaisi omia koko rahalla, eli n. 15% vuodessa, niin siinä tapauksessa osakkeita olisi hieman alle 136 miljoonaa jäljellä 20 vuoden kuluttua ja yhden hinta huitelisi jo 275€:n yläpuolella. Näin siis mikäli toinen suomalainen pakkomielle, nimittäin osakkeiden alhainen yksikköhinta ei aiheuttaisi splittauksia.
Nordean käypä arvo olisi siis 13 % pitkän aikavälin ROE-ennusteella ja 2,5 % kasvulla 11-13 euroa per osake.
Tuo on siis simppeli Value Driver kaava, mistä olen välillä möhissyt foorumillakin. Se on hyvä tällaisen kypsän ja vakaan vaiheen bisneksen arvon hahmotteluun.
Selvisikö teille, että miten nämä rahavirrat EKP:n suuntaan tulevat tulevaisuudessa kehittymään? Kasper analyysissään toteaa, että
“Suurin yksittäinen selittävä tekijä tulosyllätyksen taustalla oli kuitenkin odotuksia selvästi matalammat viranomaismaksut, mutta tämän merkitys on kertaluonteisuudesta johtuen varsin rajallinen.”
Tuossa haastettelussa kuitenkin Ottoila toteaa, että alemmat kustannukset johtuvat siitä, että vakuusrahastomaksuja ei ole verrattuna viime vuoteen. Olen ollut siinä käsityksessä, että Nordean ilmoittama “resolution fees” koostuu sekä tästä valvontaviranomaismaksusta että rahasto-osuudesta, jotka kummatkin Nordea laskee aivan oikein kuluiksi. Kun katsoo EKP:n päätöksiä, niin tämä valvontaviranomaismaksu on jonkin verran noussut viime vuodesta, mutta kokonaismaksu on Nordealla laskenut merkittävästi, koska vakuusrahasto on täynnä.
Eli miten tulevaisuudessa? Ovatko tulevat kustannukset vain tätä valvontaviranomaismaksua vai onko vakuusrahaston täyttämisessä nyt vain “välivuosi” ja rahavirta EKP:n suuntaan jatkuu aiempien vuosien tapaan? Eli millä perusteillä Kasper toteat, että kyse oli kertaluontoisesti alemmista maksuista?
Ei minulla tästä mitään tarkkaa käsitystä ole. Olen vain olettanut, että tämä vuosi jää viranomaismaksujen osalta poikkeuksellisen matalaksi. Mitään merkittävää kasvua en kuitenkaan ole mallintanut, pientä palautumista vain lähemmäs viime vuosien tasoa. Näin ollen osa tämän tuomasta hyvästä kuluvan vuoden tulokseen on papereissani kertaluonteista. Mutta kuten sanottu, ei tämä oletus mihinkää koviin faktoihin perustu.
@Verneri_Pulkkinen Onko tuosta yllä olevasta premium-lainauksen harmaan sivukentän ROE ja P/B 24e -graafista unohtunut Nordea pois tahallaan vai vahingossa?
Tuossa on tarkasteltu Nordean hintaa suhteessa verrokkiryhmään regressiomallilla, jossa selittävänä muuttujana on oman pääoman tuoton ennuste ja selitettävänä muuttujana P/B-luku. Tämä on asteen hienostuneempi versio perinteisestä verrokkianalyysistä, sillä se ottaa huomioon yhtiökohtaiset kannattavuuserot . Malli on kaikessa yksinkertaisuudessaan siinä mielessä ihan toimiva, että ROE:n ja hyväksytyn P/B-luvun välillä vallitsee lineaarinen riippuvuus.
Varsinaisena arvonmääritysmenetelmänä en ole tuota käyttänyt, mutta malli tarjoaa 1) hyvän yleiskuvan siitä, minkälaista tulevaisuutta koko sektorille povataan markkinahintojen perusteella sekä 2) mahdollisuuden tarkastella, mikä Nordean osakkeen hinta olisi, jos verrokkiryhmän hinnoittelua pitää “oikeana”.
Nordea ei tuossa ole mukana siitä syystä, että osakkeen hintaa tai arvoa ei voi johtaa siitä itsestään, muuten päätyy kehäpäätelmään.
Kiitos vastauksesta, pitääpä viikonloppuna tutustua rapsaan ja vääntää aivot asentoon, että tuon kaavion paremmin älyää. Aina voi oppia uutta ja mikä vielä tärkeämpää, uusia hahmotustapoja.
Otin asiakseni kysyä tähän tarkennusta Nordealta ja Ottoila minulle asiasta vastasikin. Oletuksesi kertaluontoisuudesta ei pitäne paikkaansa, vaan tämä “regulatory fees” -sarake menopuolella on jatkossa pienempi. Kysymykseni oli seuraava:
Osavuosikatsauksessa laskeneet kulut johtuivat pitkälti alentuneista “regulatory fee” -eristä EKP:n suuntaan. Katselin eilen Inderes-haastattelusi ja sanoit siinä, että kuluvan vuoden aikana vakuusrahastoon ei tule maksuja, sillä rahasto on täynnä.
Olen ymmärtänyt asian niin, että “regulatory fee” -käsite pitää sisällään tämän “valvontamaksun” (joka on nyt noussut jonkin verran vuosittain EKP:n päättämän mukaisesti) ja sitten on ollut näitä maksuja tähän vakausrahastoon. Onko nyt niin, että jatkossa vakausrahastoon ei enää tule maksuja? Tai ainakaan siinä mitassa mitä on aiemmin tullut? Kysymykseni ydin olisikin siis se, että ovatko nämä alentuneet “regulatory fee” -kulut pysyvä asiantila vai tämän vuoden poikkeus?
Ottoilan vastaus kuului:
Tähän ”regulatory fee” riviin kuuluvat vakuusrahastomaksut Euroalueen vakuusrahastoon ovat tänä vuonna nolla. Mutta meillä on vastaavia maksuja myös muihin Pohjoismaihin, ja nämä jatkuvat. Lisäksi Ruotsin pankkivero jatkuu edelleen. Nämä jatkuvat kustannukset näkyvät nyt Q1 luvuissa, ja pankkiveron osalta (EUR 18m) vastaava summa tulee näkymään myös muilla kvartaaleilla.
Jatkosta on vaikea sanoa, voi olla että jonkinlaista maksua tulisi myös Euroalueen vakuusrahastoon, mutta tämä on pitkälti viranomaisen saneltavissa. Voisi kuitenkin kokoluokaltaan pienempiä kuin aikaisempina vuosina, koska rahaston kokoa lähinnä säädetään talletuskannan kasvun mukaisesti.
Ei tämä nyt toki mitään järisyttävää ole, mutta kulupuoli lienee 3-4% (tai noin 190 miljoonaa euroa) jatkossa pienempi tämän seurauksena. Liikevoittoon vaikutus on noin 2-3%.
Ei tämä nyt täysin ristiriidassa omiin ennusteisiini vaikuta olevan. En tällä hetkellä ole olettanut, että viime vuosien tasoisia maksuja jatkossa nähtäisiin. Varovaisuuden nimissä olen kuitenkin arvioinut, että nämä eivät jatkossa aivan nolla olisi. Kuten Ilkka tuossa omassa vastauksessaan sanoi, niin on hyvin mahdollista, että jotain maksuja tulee myös jatkossa. En siis kertaluonteisuudella tarkoita, että palattaisiin tuonne reilusti yli 200 MEUR tasolle viranomaismaksujen osalta, vaan että nyt nähtyä nollatasoa ei välttämättä ole järkevää mallintaa tästä ikuisuuteen.
Odottelen jo ruottalaasten demarien alkavan keskustella pankkiverosta ohi normaalin osinkoveron. Siksi se kiinnostaa, että toinen pankkitukijalkani on Swedbank. Jos siellä ylimääräisestä verosta enemmänkin innostutaan, Suomeenkin se sitten rantautuu.
Välillisesti Ruotsin pankkivero tai sen jatkuva uhka on ollut eduksi Suomelle. Vaikka se ei ollut ainoa syy Nordean Suomeen muuttoon, niin kyllä verorasituksella on pankkien kotipaikkaan vaikutusta.
On Suomessakin ollut pankkivero ainakin vuonna 2013. Tavoite oli kerätä 170 M€ per vuosi.
Nordea Pankki Suomi siirsi joulukuussa 2012 ulkomaalaisten toimintojensa riskejä 23 Mrd€ Nordea Bank Ab:lle Ruotsiin. Ruotsiin maksetuilla takausmaksuilla Nordea Pankki Suomi säästi Suomen valtiolle maksettavissa veroissa 30 M€.
Lähde:
Joku taloushistorioitsija voisi tehdä asiasta lyhyen katsauksen, kiitos. Wink wink @Verneri_Pulkkinen
Hyvä @Kasper_Mellas , vertailiin Inderesin 6.2.24 ja 18.4.24 analyysiraporttien Tuloslaskelma-ennusteita eli Inderesin ennustemuutoksia. Moni muutos jäi askarruttamaan. Alle olen esimerkinomaisesti poiminut ennustemuutoksenne korkokatteen kehityksen osalta.
Inderesin 6.2.24 Korkokate-ennusteet:
Inderesin 18.4.24 Korkokate-ennusteet:
Ennustemuutoksenne 2027e kohdalla on mielestäni ihan merkittävä. Ei ehkä “dramaattinen”, mutta kuitenkin. Tarkemmin sanottuna 6.2. ennustitte noin +2,5 %:n muutosta (vs. 2026e), mutta 18.4. ennustatte noin -2,7 %:n muutosta.
Onko reilun kahden kuukauden aikana ilmaantunut jotain merkittävää, minkä johdosta olette muuttaneet ennusteitanne, tai kenties peräti näkemystänne korkokatteen kehityksen suunnasta pidemmällä aikavälillä? Analyysiraportin tekstistä en sellaista kommenttia löytänyt.
Nordea on saanut oikeusministeriöltä talousosaamisen kunniamaininnan talousosaamisen edistämisestä vuonna 2023.
Oikeusministeriö on yhdessä Suomen Pankin ja talousosaamisen toimijaverkoston kanssa sitoutunut edistämään suomalaisten talousosaamista. Tässä työssä keskeisessä osassa on kansallinen talousosaamisen strategia, jonka visiona on, että suomalaiset ovat maailman parhaita talousosaajia vuoteen 2030 mennessä. Strategian tavoitteena on parantaa kansalaisten talousosaamista ja ymmärrystä talousosaamisen tärkeydestä omassa elämässään, jotta he pystyvät tekemään taloudenpitonsa kannalta hyviä päätöksiä.
Nordea sai oikeusministeriöltä talousosaamisen toimijaverkoston tilaisuudessa 23.4.2024 kunniamaininnan talousosaamisen edistämisestä vuonna 2023. Kunniamaininta myönnettiin Nordealle sen perusteella, että Nordea on pitkään vahvistanut eri-ikäisten talousosaamista ja yrittäjätaitoja ja toteuttanut sitä systemaattisesti mahdollistamalla erilaisia hankkeita.
