OP arvioi tänä aamuna, ettei Nordean tuloskunto heikkene lähivuosina niin paljon kuin osakekurssi nyt hinnoittelee. Tavoitehinta nousee 13 –> 13,5 €.
42 tykkäystä
@Kasper_Mellas @Verneri_Pulkkinen
Kiitokset haastatteluista ja analyysistä.
Selvisikö teille, että miten nämä rahavirrat EKP:n suuntaan tulevat tulevaisuudessa kehittymään? Kasper analyysissään toteaa, että
“Suurin yksittäinen selittävä tekijä tulosyllätyksen taustalla oli kuitenkin odotuksia selvästi matalammat viranomaismaksut, mutta tämän merkitys on kertaluonteisuudesta johtuen varsin rajallinen.”
Tuossa haastettelussa kuitenkin Ottoila toteaa, että alemmat kustannukset johtuvat siitä, että vakuusrahastomaksuja ei ole verrattuna viime vuoteen. Olen ollut siinä käsityksessä, että Nordean ilmoittama “resolution fees” koostuu sekä tästä valvontaviranomaismaksusta että rahasto-osuudesta, jotka kummatkin Nordea laskee aivan oikein kuluiksi. Kun katsoo EKP:n päätöksiä, niin tämä valvontaviranomaismaksu on jonkin verran noussut viime vuodesta, mutta kokonaismaksu on Nordealla laskenut merkittävästi, koska vakuusrahasto on täynnä.
Eli miten tulevaisuudessa? Ovatko tulevat kustannukset vain tätä valvontaviranomaismaksua vai onko vakuusrahaston täyttämisessä nyt vain “välivuosi” ja rahavirta EKP:n suuntaan jatkuu aiempien vuosien tapaan? Eli millä perusteillä Kasper toteat, että kyse oli kertaluontoisesti alemmista maksuista?
12 tykkäystä
Ei minulla tästä mitään tarkkaa käsitystä ole. Olen vain olettanut, että tämä vuosi jää viranomaismaksujen osalta poikkeuksellisen matalaksi. Mitään merkittävää kasvua en kuitenkaan ole mallintanut, pientä palautumista vain lähemmäs viime vuosien tasoa. Näin ollen osa tämän tuomasta hyvästä kuluvan vuoden tulokseen on papereissani kertaluonteista. Mutta kuten sanottu, ei tämä oletus mihinkää koviin faktoihin perustu.
9 tykkäystä
Tässä lyhyehköä pohdiskelua Nordean käyvästä arvosta, Q1-tuloksesta ja onko Nordea hyvä suoja korkeiden korkojen ympäristölle osakesalkussa?
20 tykkäystä
@Verneri_Pulkkinen Onko tuosta yllä olevasta premium-lainauksen harmaan sivukentän ROE ja P/B 24e -graafista unohtunut Nordea pois tahallaan vai vahingossa?
3 tykkäystä
STOCKHOLM (Nyhetsbyrån Direkt) Jefferies International höjer riktkursen för Nordea till 12:60 euro från 12:20 euro. Rekommendationen behåll upprepas.
3 x #goal$
9 tykkäystä
Markkinaosuuden mahdollinen ottaminen ja omien osakkeiden osto arvon alittavalla hinnalla luovat lisää arvoa.
10 tykkäystä
Tuossa on tarkasteltu Nordean hintaa suhteessa verrokkiryhmään regressiomallilla, jossa selittävänä muuttujana on oman pääoman tuoton ennuste ja selitettävänä muuttujana P/B-luku. Tämä on asteen hienostuneempi versio perinteisestä verrokkianalyysistä, sillä se ottaa huomioon yhtiökohtaiset kannattavuuserot . Malli on kaikessa yksinkertaisuudessaan siinä mielessä ihan toimiva, että ROE:n ja hyväksytyn P/B-luvun välillä vallitsee lineaarinen riippuvuus.
Varsinaisena arvonmääritysmenetelmänä en ole tuota käyttänyt, mutta malli tarjoaa 1) hyvän yleiskuvan siitä, minkälaista tulevaisuutta koko sektorille povataan markkinahintojen perusteella sekä 2) mahdollisuuden tarkastella, mikä Nordean osakkeen hinta olisi, jos verrokkiryhmän hinnoittelua pitää “oikeana”.
Nordea ei tuossa ole mukana siitä syystä, että osakkeen hintaa tai arvoa ei voi johtaa siitä itsestään, muuten päätyy kehäpäätelmään.
25 tykkäystä
Kiitos vastauksesta, pitääpä viikonloppuna tutustua rapsaan ja vääntää aivot asentoon, että tuon kaavion paremmin älyää. Aina voi oppia uutta ja mikä vielä tärkeämpää, uusia hahmotustapoja.
8 tykkäystä
Otin asiakseni kysyä tähän tarkennusta Nordealta ja Ottoila minulle asiasta vastasikin. Oletuksesi kertaluontoisuudesta ei pitäne paikkaansa, vaan tämä “regulatory fees” -sarake menopuolella on jatkossa pienempi. Kysymykseni oli seuraava:
Osavuosikatsauksessa laskeneet kulut johtuivat pitkälti alentuneista “regulatory fee” -eristä EKP:n suuntaan. Katselin eilen Inderes-haastattelusi ja sanoit siinä, että kuluvan vuoden aikana vakuusrahastoon ei tule maksuja, sillä rahasto on täynnä.
Olen ymmärtänyt asian niin, että “regulatory fee” -käsite pitää sisällään tämän “valvontamaksun” (joka on nyt noussut jonkin verran vuosittain EKP:n päättämän mukaisesti) ja sitten on ollut näitä maksuja tähän vakausrahastoon. Onko nyt niin, että jatkossa vakausrahastoon ei enää tule maksuja? Tai ainakaan siinä mitassa mitä on aiemmin tullut? Kysymykseni ydin olisikin siis se, että ovatko nämä alentuneet “regulatory fee” -kulut pysyvä asiantila vai tämän vuoden poikkeus?
Ottoilan vastaus kuului:
Tähän ”regulatory fee” riviin kuuluvat vakuusrahastomaksut Euroalueen vakuusrahastoon ovat tänä vuonna nolla. Mutta meillä on vastaavia maksuja myös muihin Pohjoismaihin, ja nämä jatkuvat. Lisäksi Ruotsin pankkivero jatkuu edelleen. Nämä jatkuvat kustannukset näkyvät nyt Q1 luvuissa, ja pankkiveron osalta (EUR 18m) vastaava summa tulee näkymään myös muilla kvartaaleilla.
Jatkosta on vaikea sanoa, voi olla että jonkinlaista maksua tulisi myös Euroalueen vakuusrahastoon, mutta tämä on pitkälti viranomaisen saneltavissa. Voisi kuitenkin kokoluokaltaan pienempiä kuin aikaisempina vuosina, koska rahaston kokoa lähinnä säädetään talletuskannan kasvun mukaisesti.
Ei tämä nyt toki mitään järisyttävää ole, mutta kulupuoli lienee 3-4% (tai noin 190 miljoonaa euroa) jatkossa pienempi tämän seurauksena. Liikevoittoon vaikutus on noin 2-3%.
34 tykkäystä
Ei tämä nyt täysin ristiriidassa omiin ennusteisiini vaikuta olevan. En tällä hetkellä ole olettanut, että viime vuosien tasoisia maksuja jatkossa nähtäisiin. Varovaisuuden nimissä olen kuitenkin arvioinut, että nämä eivät jatkossa aivan nolla olisi. Kuten Ilkka tuossa omassa vastauksessaan sanoi, niin on hyvin mahdollista, että jotain maksuja tulee myös jatkossa. En siis kertaluonteisuudella tarkoita, että palattaisiin tuonne reilusti yli 200 MEUR tasolle viranomaismaksujen osalta, vaan että nyt nähtyä nollatasoa ei välttämättä ole järkevää mallintaa tästä ikuisuuteen.
17 tykkäystä
Nordean omien sivujen tavoitehintaodotus on saavuttanut maagisen 13 eurun rajan.
Siispä suunta käy kohti kolmeatoista ja sen yli!
39 tykkäystä
Odottelen jo ruottalaasten demarien alkavan keskustella pankkiverosta ohi normaalin osinkoveron. Siksi se kiinnostaa, että toinen pankkitukijalkani on Swedbank. Jos siellä ylimääräisestä verosta enemmänkin innostutaan, Suomeenkin se sitten rantautuu.
2 tykkäystä
Välillisesti Ruotsin pankkivero tai sen jatkuva uhka on ollut eduksi Suomelle. Vaikka se ei ollut ainoa syy Nordean Suomeen muuttoon, niin kyllä verorasituksella on pankkien kotipaikkaan vaikutusta.
On Suomessakin ollut pankkivero ainakin vuonna 2013. Tavoite oli kerätä 170 M€ per vuosi.
Lähde: https://www.kaleva.fi/finanssiala-pankkivero-valuu-asiakkaiden-maksettav/1899471
Nordea Pankki Suomi siirsi joulukuussa 2012 ulkomaalaisten toimintojensa riskejä 23 Mrd€ Nordea Bank Ab:lle Ruotsiin. Ruotsiin maksetuilla takausmaksuilla Nordea Pankki Suomi säästi Suomen valtiolle maksettavissa veroissa 30 M€.
Lähde:
Joku taloushistorioitsija voisi tehdä asiasta lyhyen katsauksen, kiitos. Wink wink @Verneri_Pulkkinen
20 tykkäystä
Hyvä @Kasper_Mellas , vertailiin Inderesin 6.2.24 ja 18.4.24 analyysiraporttien Tuloslaskelma-ennusteita eli Inderesin ennustemuutoksia. Moni muutos jäi askarruttamaan. Alle olen esimerkinomaisesti poiminut ennustemuutoksenne korkokatteen kehityksen osalta.
Inderesin 6.2.24 Korkokate-ennusteet:
Inderesin 18.4.24 Korkokate-ennusteet:
Ennustemuutoksenne 2027e kohdalla on mielestäni ihan merkittävä. Ei ehkä “dramaattinen”, mutta kuitenkin. Tarkemmin sanottuna 6.2. ennustitte noin +2,5 %:n muutosta (vs. 2026e), mutta 18.4. ennustatte noin -2,7 %:n muutosta.
Onko reilun kahden kuukauden aikana ilmaantunut jotain merkittävää, minkä johdosta olette muuttaneet ennusteitanne, tai kenties peräti näkemystänne korkokatteen kehityksen suunnasta pidemmällä aikavälillä? Analyysiraportin tekstistä en sellaista kommenttia löytänyt.
20 tykkäystä
45 tykkäystä
Nordea on saanut oikeusministeriöltä talousosaamisen kunniamaininnan talousosaamisen edistämisestä vuonna 2023. 
Oikeusministeriö on yhdessä Suomen Pankin ja talousosaamisen toimijaverkoston kanssa sitoutunut edistämään suomalaisten talousosaamista. Tässä työssä keskeisessä osassa on kansallinen talousosaamisen strategia, jonka visiona on, että suomalaiset ovat maailman parhaita talousosaajia vuoteen 2030 mennessä. Strategian tavoitteena on parantaa kansalaisten talousosaamista ja ymmärrystä talousosaamisen tärkeydestä omassa elämässään, jotta he pystyvät tekemään taloudenpitonsa kannalta hyviä päätöksiä.
Nordea sai oikeusministeriöltä talousosaamisen toimijaverkoston tilaisuudessa 23.4.2024 kunniamaininnan talousosaamisen edistämisestä vuonna 2023. Kunniamaininta myönnettiin Nordealle sen perusteella, että Nordea on pitkään vahvistanut eri-ikäisten talousosaamista ja yrittäjätaitoja ja toteuttanut sitä systemaattisesti mahdollistamalla erilaisia hankkeita.
30 tykkäystä
Nordean verrokilla Hanskalla vähän kehno kvartaali. Korkokate laski ja samalla kulut paisuivat +12 % vuodentakaiseen nähden ja +6 % Q4:seen nähden.
Hanskan ROE 14 %, pehmeää. Kulusuhde kuitenkin erinomainen 42 %, joskin sekin lerpahti verrattuna aiempaan.
Korkokate uugh:
Kulupuoli:
On tämä silti ainakin pidemmän aikavälin katsauksessa maailman vakaimpia ja turvallisimpia pankkeja.
Toisin kuin Nordea, Hanska on onnistunut imaisemaan itselleen kunnon CRE-altistuksen. 
Handelsbanken ansaitsisi kyllä ihan oman ketjunkin.
37 tykkäystä
Sorry for continuing on Handelsbanken (SHB) in the this Nordea thread (and yes SHB should have its own thread).
When I first started investing in Handelsbanken in 2015 it was in my view the best bank by all parameters (I still own SHB). Today not so anymore.
If I had to pick the best bank overall today it would be (I) Nordea, followed by (II) SEB and SHB comes third. SHB is probably still the best of mitigating risk but SHB has some internal challenges.
These are mainly originating from a very conservative internal culture. Hence why the current Nordea CEO was fired from his position of CEO of SHB. He suggested a mayor transformation of reducing the number of SHB bank branches in Sweden. SHB was not ready for that then and he was let go.
What happened a number of years later? They did exactly that.
Nordea was lucky in that perspective as they now have what I view the best bank CEO of the Nordic banks. He is clear when he communicates and has taken some elements from SHB into Nordea, namely (and above all) a cost culture.
This brings me into SHB current problem. It is not the banking business. Its their messy communication. When the new CEO Michael Green arrived his mantra and narrative was that cost must be reduced and there was internal inefficiencies.
There was big headlines in Dagens Industri of his first day that he had stopped the installation of an expensive marble floor that was to be installed at the HQ. And there were talks of reducing personnel at the HQ as it had become too big and people were not focused on contributing in a meaningful way.
Fast forward today. What happens? Expenses are out of control. No clear and detailed information of why exactly there are almost 1000 more persons on the pay roll (compared to a year ago), just some info of general IT stuff and security etc.
My point: they must had known already in Q4 that costs are going to increase significantly and why not let the market know by then. Also, I get increasingly frustrated by listening to SHB conf call. Its in Swedish with interpretation to English 
Who does not report in English today, especially if you are a bigger bank? It is a symbol of the conservative culture in SHB. 
My final words: even if SHB lags in terms of valuation (book value around 1 and probably now below) to the rest of its Nordic peers it does not deserve similair valuation such as Nordea or SEB for that matter.
– Rant over –
An annoyed SHB shareholder
49 tykkäystä