Juu. Halpahan yhtiö on ja tarjoaa hyvää tuotto-odotusta. Lähinnä että vaikka osake on absoluuttisesti halpa, niin on hyvä muistaa että koko sektori on. Suhteessa riskiin Nordea voi sektorin sisälläkin olla riskiin suhteutettuna hyvä bet.
Sektorin P/E on 7 luokkaa, kaikki pankit on yleisesti halpoja. Mielestäni liian halpoja ja odottelen että korjattaisiin järkevämmille tasoille. Toki korjausta on nyt ollutkin, sektoria seuraava etf EXV1 on esim. noussut tänä vuonna 22,8 %. Mutta edelleen arvostus on matala (kuten myös Nordean).
Minunkin mielestä osake on aliarvostettu ja siksi sitä ostinkin, mutta näissä vertailussa kannattaa ottaa pari juttua huomioon. 2018 “riskitön tuotto” eurosijoitukselle oli alle puoli prosenttia (Saksan 10-vuotinen) ja jos hyväksyi sijoitusteesiinsä mukaan EUR/USD -valuuttakurssien vaihtelun, niin sai vajaa 3 %:ia (USAn 10-vuotinen). Nyt Saksan korosta saa 2,5 %:ia niin, että osakesijoitukselta vaaditaan tietty isompaa tuottovaadetta. Sen lisäksi nyt pidetään ymmärtääkseni melko varamana, että korot ovat vuoden päästä alempana, kuin ne ovat tänään ja 2018 taidetttiin puhua, että korot ovat nousemassa. Eli pankkien tulevaisuudennäkymät suhteessa nykyhetkeen ovat erilaiset, kuin 2018.
Mutta nämäkin huomioiden mun mielestä aliarvostettu.
Tulos on tietysti aina aiheena tuloshaastatteluissa, mutta tällä kertaa halusin syventyä myös enemmän Nordean lainaportfolion filosofiaan. Kuinka keskitettyä tai hajautettua lainaportfolion rakentaminen on?
Nordea on jonkinlainen keskitien kulkija: ylhäältä päin asetetaan raamit, missä lainakannan halutaan olevan eli kuinka paljon on vaikkapa asuntolainoja, yrityslainoja ja millä riskillä yms. Sitten taas näiden raamien rajoissa tehdään ruohonjuuritasolla lähellä asiakasta lainapäätökset. Esimerkiksi käsittääkseni Handelsbankenilla, joka on ultra desentralisoitu, konttorit tekevät lainapäätökset täysin ja jos tulee isoja keskittymisiä tietyille sektoreille (kuten CRE) niin olkoot niin.
Mielenkiintoisia eroja. Aika näyttää onko tällä mallilla Nordean luottotappiot jäädäkseen alhaiselle tasolle.
Videolla mielenkiintoista mm. Nordean petostorjunnan yms pataljoona 3400 hengellä😳
Ja vielä toimarin näkemyksiä:
”Konsernijohtajan mukaan näkyvissä on merkkejä, että taloudellinen toimintaympäristö on paranemassa.
Asuntolainahakemusten määrä kasvoi toisen kvartaalin jälkipuoliskolla. Tämä on hyvä merkki. Se tarkoittaa, että yhä useampi unelmoi jälleen uudesta kodista ja on ottamassa seuraavan askeleen sekä tiedustelee jo lainalupausta, hän sanoo.
Vang-Jensenin mukaan myös velkapääomamarkkinoilla on nähtävissä vilkasta aktiviteettia. Joukkovelkakirjamarkkinoiden jäätyminen alkaa helpottaa.”
Näin IT ihmisenä luulisi tossa olevan valtava automatisointipotentiaali ja voisi irtisanoa 3000 ihmistä → Profit?
Toisaalta, jos valvoja seuraa sitä, kuinka monta ihmistä sinulla on tekemässä jotain tehtävää, niin se vähän hankaloittaa asioita. Ja on vanhanaikaista.
Kuuntelin tuon haastattelun ja kyseessä ei ole 3400 henkeä petostorjunnassa vaan talousrikollisuuden torjunnassa. Petokset (huijaukset, korttikopioinnit yms.) ovat vain pieni osa talousrikollisuuden torjuntaa.
Käsittääkseni talousrikollisuuden torjunnan automatisointi ei ole pelkästään pankeista kiinni vaan tässä suurta roolia näyttelee Finanssivalvonta ja muut viranomaiset. Muutoin samaa mieltä, että tuossa määrässä on varmastikin kiristettävää, jos esimerkiksi tekoälyä pystytään hyödyntämään.
OP suositus osta, tavoitehinta 13,50 e (molemmat ennallaan). Ei mitään suurempia yllätyksiä osavuosikatsauksessa. Tulevien vuosien EPS ennusteet pyörivät 1,40-1,45 euron paikkeilla (osinkotuotto noin 9%). Tavoitehinta perustuu P/E-kertoimeen.
Nordean ROE-% on muuten pohjoismaisten pankkien paras.
IT ihmisenä itsellekin näin. Mut voihan se olla, että epämääräisyyksien havaitseminen on jo automisoitu, mutta siitä eteenpäin tapaukset eroavat toisistaan niin paljon että manuaalistakin työtä tarvitaan?
Tämä KL:n tuore pääkirjoitus kiinnostanee tässä ketjussa. Ei toistaiseksi muuria.
Pankeilla, joilla iso osa tuotoista tulee koroista, on nyt mietinnän paikka. Vahvemmin muihin tulonlähteisiin nojaaville pankeille korkojen lasku saattaa tarjota enemmän vipuvartta.
Damodaranin valuation-malli käyttää kylläkin vähintään 10 vuoden bondin yieldiä arviona tulevaan, eli sillä ei ole mitään merkitystä, mikä korko oli 2018. Mutta muistelen tuolloinkin silloisella ROE:lla saaneeni pari euroa korkeamman arvon kuin nykyinen pörssikurssi ja sen jälkeenhän tosiaan pankin kannattavuus on kohentunut merkittävästi eli siinäkin valossa kurssin pitäisi olla selvästi ylempänä kuin nyt.
Suositus (OSTA) ja tavoitehinta (12,50 €) pysyvät ennallaan.
