Ensi viikolla siis luvassa Nordean ensimmäisen kvartaalin tulosjulkistus. Kannattavuuden pitäisi pysyä hyvällä tasolla, vaikka korkokatteen lasku painaakin tuloskehitystä.
Mitä tulee viimeaikojen rajuihinkin liikkeisiin, niin Nordean kasvu- ja tulosnäkymään mahdollisen kauppasodan kiihtyminen vaikuttaisi lähtökohtaisesti heikentävästi.
Vaikutus olisi epäsuora ja tulisi 1) matalamman korkotason, 2) heikentyvän lainakysynnän sekä 3) kasvavien luottotappioiden kautta. Nordealla on käytössä mittava puskuri kasvavien luottotappioiden varalta, joten kohdan 3 vaikutus jäisi maltilliseksi. Lisäksi pankin luotonmyöntökriteerit ovat arviomme mukaan varsin konservatiiviset luottokelpoisuuden ja vakuuksien osalta, joten tuskin talouden heikentyminen osuisi dramaattisesti pankin kannattavuuteen ilman puskureitakaan (toki jotain vaikutuksia tällä lyhyellä aikavälillä olisi). Matalampi korkotaso kuitenkin heikentäisi lähtökohtaisesti kaikkien pohjoismaisten pankkien korkokatteita. Myös luottojen kysyntänäkymä osuu lähtökohtaisesti kaikkiin pankkeihin, sillä kuluttajaluottamuksen lasku nakertaa asuntolainakysyntää ja arvaamaton makroympäristö suitsii yritysten investointi-intoa ja tätä kautta lainakysyntää.
Toistaiseksi en pidä yllä lueteltujen tekijöiden vaikutusta dramaattisena, sillä mitään nousukauden juhlia ei pankkien ennusteisiin ole ennen tätäkään leivottu. Lisäksi markkinakorkojen ennusteet ovat ainakin toistaiseksi laskeneet kohtalaisen maltillisesti – Euroopassa 15–20 bps tullien julistamisen jälkeen. Tilanne voi toki olla jo muuttunut jo tänään, sen verran ripeässä uutissyklissä tällä hetkellä eletään. Euroalueen korkotaso (mm. 12kk euribor) on ennusteissa joka tapauksessa yhä esimerkiksi Nordean laskelmissaan ja tavoitteissaan soveltaman 2 %:n tuntumassa. Alimmillaan ennusteissa korkotaso laskee juurikin noin 2 %:iin vuonna 2027. Toki näitä lukiessa on hyvä muistaa, että harvassa ovat ne kerrat kun markkinat ovat onnistuneet kokokehityksen oikein ennakoimaan. Kuluva vuosi toimii hyvänä esimerkkinä: alkuvuonnahan korot nousivat Euroopan elvytystoiveiden lomassa, kunnes matto vedettiin alta tullisodan pelossa.
Lisäksi pääomamarkkinoiden lasku osuisi hallinnoitavien varojen kautta palkkiotuottoihin. Markkinasentimentin jäähtyminen voisi lisäksi heikentää varainhoitoasiakkaiden sijoitusintoa ja vähentää uusien merkintöjen tekemistä (tai jopa johtaa huomattaviin lunastuksiin kuten koronakriisin alkumetreillä).
Yhteenvetona lausuttakoon, että tullien ja kauppasodan uhan vaikutus on pankeillekin negatiivinen, sillä nämä ovaat liiketoiminnassaan varsin tiiviisti kiinni makrotaloudessa, mutta lopullista vaikutusta on tässä kohtaa mahdotonta järkevästi arvioida. Ei siis auta kuin seurata tilanteen kehittymistä. Mielestäni reaktio markkinalla on kuitenkin ollut varsin raju ja esimerkiksi Nordea hinnoiteltiin hetkellisesti jo tasearvoonsa. Tätä on vaikea pitää perusteltuna, vaikka näkyvyys lopullisiin vaikutuksiin onkin sumea. Toki tänään taas korjattiin relusti ylöspäin, joten tämän kirjoituksen julkaisuhetkellä ollaan palattu jo lievästi yli tasearvon.