Tässä on Kasperilta ennakkokommentit, kun Nordea julkaisee Q1-tuloksensa keskiviikkona. 
Nordean korkokate pysynee laskussa, mikä yhdessä kasvaneiden kulujen kanssa vetää Q1-tuloksen ennusteissamme selvästi alle vahvan vertailukauden tason. Raportilla huomiomme kiinnittyy lukujen ohella erityisesti johdon kommentteihin nousseen epävarmuuden mahdollisista vaikutuksista pankin tulevaisuudennäkymiin.
@Kasper_Mellas mitä P/B:lle ja ROE:lle tapahtuu 2028 kun nousevat noin rajusti ennusteissa?
Ensi viikolla siis luvassa Nordean ensimmäisen kvartaalin tulosjulkistus. Kannattavuuden pitäisi pysyä hyvällä tasolla, vaikka korkokatteen lasku painaakin tuloskehitystä.
Mitä tulee viimeaikojen rajuihinkin liikkeisiin, niin Nordean kasvu- ja tulosnäkymään mahdollisen kauppasodan kiihtyminen vaikuttaisi lähtökohtaisesti heikentävästi.
Vaikutus olisi epäsuora ja tulisi 1) matalamman korkotason, 2) heikentyvän lainakysynnän sekä 3) kasvavien luottotappioiden kautta. Nordealla on käytössä mittava puskuri kasvavien luottotappioiden varalta, joten kohdan 3 vaikutus jäisi maltilliseksi. Lisäksi pankin luotonmyöntökriteerit ovat arviomme mukaan varsin konservatiiviset luottokelpoisuuden ja vakuuksien osalta, joten tuskin talouden heikentyminen osuisi dramaattisesti pankin kannattavuuteen ilman puskureitakaan (toki jotain vaikutuksia tällä lyhyellä aikavälillä olisi). Matalampi korkotaso kuitenkin heikentäisi lähtökohtaisesti kaikkien pohjoismaisten pankkien korkokatteita. Myös luottojen kysyntänäkymä osuu lähtökohtaisesti kaikkiin pankkeihin, sillä kuluttajaluottamuksen lasku nakertaa asuntolainakysyntää ja arvaamaton makroympäristö suitsii yritysten investointi-intoa ja tätä kautta lainakysyntää.
Toistaiseksi en pidä yllä lueteltujen tekijöiden vaikutusta dramaattisena, sillä mitään nousukauden juhlia ei pankkien ennusteisiin ole ennen tätäkään leivottu. Lisäksi markkinakorkojen ennusteet ovat ainakin toistaiseksi laskeneet kohtalaisen maltillisesti – Euroopassa 15–20 bps tullien julistamisen jälkeen. Tilanne voi toki olla jo muuttunut jo tänään, sen verran ripeässä uutissyklissä tällä hetkellä eletään. Euroalueen korkotaso (mm. 12kk euribor) on ennusteissa joka tapauksessa yhä esimerkiksi Nordean laskelmissaan ja tavoitteissaan soveltaman 2 %:n tuntumassa. Alimmillaan ennusteissa korkotaso laskee juurikin noin 2 %:iin vuonna 2027. Toki näitä lukiessa on hyvä muistaa, että harvassa ovat ne kerrat kun markkinat ovat onnistuneet kokokehityksen oikein ennakoimaan. Kuluva vuosi toimii hyvänä esimerkkinä: alkuvuonnahan korot nousivat Euroopan elvytystoiveiden lomassa, kunnes matto vedettiin alta tullisodan pelossa.
Lisäksi pääomamarkkinoiden lasku osuisi hallinnoitavien varojen kautta palkkiotuottoihin. Markkinasentimentin jäähtyminen voisi lisäksi heikentää varainhoitoasiakkaiden sijoitusintoa ja vähentää uusien merkintöjen tekemistä (tai jopa johtaa huomattaviin lunastuksiin kuten koronakriisin alkumetreillä).
Yhteenvetona lausuttakoon, että tullien ja kauppasodan uhan vaikutus on pankeillekin negatiivinen, sillä nämä ovaat liiketoiminnassaan varsin tiiviisti kiinni makrotaloudessa, mutta lopullista vaikutusta on tässä kohtaa mahdotonta järkevästi arvioida. Ei siis auta kuin seurata tilanteen kehittymistä. Mielestäni reaktio markkinalla on kuitenkin ollut varsin raju ja esimerkiksi Nordea hinnoiteltiin hetkellisesti jo tasearvoonsa. Tätä on vaikea pitää perusteltuna, vaikka näkyvyys lopullisiin vaikutuksiin onkin sumea. Toki tänään taas korjattiin relusti ylöspäin, joten tämän kirjoituksen julkaisuhetkellä ollaan palattu jo lievästi yli tasearvon.
Joku virhe datassa, korjataan tämä. Oikea ROE-ennuste on 14,3 %. Kiitos huomiosta!
Nordean Q1’25 -tulos on ulkona! EPS 0,35 EUR eli heittämällä yli odotusten nopealla tuomiolla.
" Yhteenveto ensimmäisestä neljänneksestä
Palkkiotuottojen kasvu jatkui; tuotot yhteensä pysyivät korkealla tasolla. Korkokate pieneni 6 prosenttia ohjauskorkojen laskun seurauksena. Nettopalkkiotuotot kasvoivat 4 prosenttia. Sekä vakuutustoiminnan nettotulos että nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä olivat vakaat. Tuotot yhteensä supistuivat 4 prosenttia vuoden takaisesta, mutta edellisneljännekseen verrattuna ne kasvoivat prosentin. Kulut kasvoivat 5 prosenttia. Strategisten investointien osuus tästä oli 4 prosenttiyksikköä. Liikevoitto oli 1,6 miljardia euroa. Se laski 9 prosenttia vuoden takaisesta mutta nousi 10 prosenttia edellisneljänneksestä.
Oman pääoman tuotto 15,7 prosenttia; osakekohtainen tulos 0,35 euroa. Nordean oman pääoman tuotto pysyi vahvana ja oli ensimmäisellä neljänneksellä 15,7 prosenttia. Tämä kertoo Nordean toimintamallin kestävyydestä ja erittäin hyvänä jatkuneesta kehityksestä. Ensimmäisen neljänneksen kulu/tuotto-suhde jaksotetut vakausmaksut mukaan lukien oli 44,6 prosenttia eli Nordean 44-46 prosentin tavoitteen mukainen. Osakekohtainen tulos oli 0,35 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 0,38 euroa."
Linkki tiedotteeseen Nordean tulos - ensimmäinen neljännes 2025 - Inderes
Tässä vielä ennakkokommentin taulukko vertailupohjaksi.
”Nordea ylitti odotukset”
Osakkeenomistajana sanoisin, että tasainen odotettu tulos. Tämä vuosi vähän lasketellaan, mutta Trumpin temput saattavat yllättää. Korot laskusuunnassa ja se vaikuttaa tulokseen. Pidän kuitenkin pottini.
Tuloskommentit
Tulos siis yli odotusten vaikkakin viime vuoden 1Q alle. OPO:n tuottotavoite - ponnisteltavaa on.
Ohjeistus säilyi odotetusti ennallaan
Yli 15 %:n oman pääoman tuottoa ennakoivaan ohjeistukseen ei odotetusti tullut muutoksia Q1-raportilla. Nordealla on kuitenkin kova työ kuluvan vuoden ohjeistukseen yltämiseksi, sillä kasvava kulutaso ja laskeva korkotaso painavat loppuvuoden tuloskehitystä. Arviomme mukaan yli 15 %:n oman pääoman tuottotavoitteen ylittäminen vaatiikin olemassa olevien luottotappiopuskureiden purkamista, ja tätä yhtiö näyttäisikin jatkavan aiemmassa tahdissa kasvaneesta epävarmuudesta huolimatta.
Pitää taas mainostaa, että Nordean raporteissa on mukana tiivis yhden sivun katsaus pohjoismaisten talousten kehitykseen. Hyvä pikavilkaisu! Ja pahuksen norjalaiset, mikä 2 % työttömyysaste…
Kyselin Grokilta miltä Nordean toimintaympäristön maat kokonaisuutena näyttäisivät, laitoin huvikseni mukaan myös Islannin.
Eihän tämä Suomi-surkeuden muurien yli kurkatessa yhtään hullummulta näytä, 28 miljoonan asukkaan ja 1860 mrd USD talouden power house, joka suuruudeltaan olisi maailman rankingissä noin #12 tai #13, kokoluokaltaan vähän alle Italian ja Kanadan sekä samaa luokkaa tai isompi kuin Etelä-Korea, Venäjä, Brasilia, Australia.
Mitä noihin työttömyyslukuihin tulee, Suomessa ja Ruotsissahan on talouden potentiaalia työttömyysluvuista päätellen…
Pitäisi vaan tulla taiotuksia väelle korkean tuottavuuden potentiaalisia töitä, sellaisia jotka tuottavat kansantalouteen eivätkä vain kustanna. No se on sitten eri tarina…
If you combine Gdp of Sweden, Finland, Denmark, Norway and Iceland how big economy would that be, and what would be the position in world gdp ranking. What would be the population?
Summary
Combined GDP: ~$1.86 trillion (2023 nominal).
World GDP Ranking: Approximately 12th or 13th, between Brazil and Australia.
Combined Population: ~27.89 million.This hypothetical Nordic economy would be a high-income, mid-sized global player, comparable to Brazil in economic size but with a much smaller population. For context, its GDP per capita would be ~$66,600, among the world’s highest, reflecting the region’s wealth and productivity
Combined GDP
Based on IMF data for 2023 (nominal GDP at current prices):
Sweden: $593.3 billion
Norway: $526.9 billion
Denmark: $405.7 billion
Finland: $301.7 billion
Iceland: $30.6 billion
Total Combined GDP = $593.3 + $526.9 + $405.7 + $301.7 + $30.6 = $1,858.2 billion (or approximately $1.86 trillion).World GDP Ranking
To determine the position in world GDP rankings, we compare the combined GDP to individual countries’ nominal GDPs for 2023 (using IMF or World Bank data). The top economies include:
United States: ~$25.5 trillionChina: ~$18.3 trillion
Japan: ~$4.2 trillion
Germany: ~$4.1 trillion
India: ~$3.4 trillion
United Kingdom: ~$3.1 trillion
France: ~$2.8 trillion
Italy: ~$2.0 trillion
Canada: ~$2.0 trillion
South Korea: ~$1.7 trillion
Russia: ~$1.8 trillion (estimates vary)
Brazil: ~$1.9 trillion
Australia: ~$1.7 trillion
Spain: ~$1.4 trillion
Mexico: ~$1.4 trillion
Indonesia: ~$1.3 trillion
The combined GDP of $1.86 trillion would place the Nordic economies between Brazil ($1.9 trillion) and Australia (~$1.7 trillion), likely around 12th or 13th in global rankings, depending on precise figures for Russia and Brazil. It would surpass countries like Australia, Spain, Mexico, and Indonesia but fall short of Canada and Italy.Combined Population
Using 2023 population estimates from Statista and other sources:
Sweden: 10.55 million
Denmark: 5.90 million
Finland: 5.56 million
Norway: 5.49 million
Iceland: 0.39 million
Total Combined Population = 10.55 + 5.90 + 5.56 + 5.49 + 0.39 = 27.89 million.
Suomalaistenkotitalouksien ja pk-yrityksien lainakannan stage 3 (impaired) lainojen osuus moninkertainen verrattuna Ruotsiin ja Norjaan. Suomessa 1,75 % kotitalouksien lainoista ja 2,8 % pk-yrityksien lainoista on “impaired”. Ainoastaan suuryritysten lainakannan laatu Suomen osalta samalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa.
Olen uusi pankkisektorin osakkeissa, ja en tajua miksi sekä Inderes että markkina näyttää käyttävän pankeilla korkeampaa oman pääoman tuottovaatimusta kuin muilla yhtiöillä keskimäärin. Yleensä mennään alle 9 %:ssa mutta pankeissa yli 10 %:ssa. Mistä tämä johtuu?
Pankit on ihan geneettisesti tosi vivutettuja laitoksia, jolloin kun paska osuu tuulettimeen, niin osakepääoma menetetään usein kokonaan. Tästä johtuva “bust” riski ainakin omissa kirjoissa nostaa huomattavasti pankeille käyttämääni tuottovaatimusta.
Tässä on Sijoittaja.fi:n juttu Nordeasta ja sen tuloksesta. Loppuosa jutusta on maksumuurin takana. Sinällään ei pitäisi olla kauheasti uutta, jos on Nordean oman materiaalin tsekannut ja Inden kommentit myös.
Kävin haastattelemassa tuttuun tyyliin Iania Vallilassa. Ainakin omaan makuuni sitäkin mielenkiintoisempi haastattelu. Ian mainitsi, että vaikka yritysasiakkaat ovat varautuneita niin esim. luottokorttidatassa ei näy mitään heikkoutta kauppasodan takia toistaiseksi.
Aiheet kellotettuna:
00:00 Nordea Q1
01:30 Luottotappiot
02:55 Kauppasota
06:28 Pohjoismaalaiset taloudet
07:40 Oletuksia vuodesta 2025
09:38 Johdon puskurit
11:35 Vaikutukset Nordeaan
Kassu on reippaana tehnyt uuden yhtiöraportin heti tuloksen jälkeen.
Nordea julkisti odotuksiamme paremman Q1-tuloksen. Ennusteylitys selittyi kuitenkin pääosin kvartaaleittain heiluvilla käyvän arvon muutoksilla, ja korkokatteen lasku piti tuloksen odotetusti laskussa. Samalla kasvanut epävarmuus on heikentänyt luottokysynnän näkymää, joka yhdessä laskeneiden korkoennusteiden kanssa laski tulosennusteitamme. Verrattain vakaiden tulosnäkymien valossa osakkeen tuotto-odotus on kuitenkin yhä riittävä, joten toistamme lisää-suosituksemme.
Voitonjako säilyy runsaana
Voitonjako säilyy ennusteissamme edellisvuosien tapaan runsaana, ja odotamme Nordean jakavan 65–70 % tuloksestaan osinkoina voitonjakopolitiikkansa mukaisesti. Käsityksemme mukaan yhtiö pyrkii tasaisesti kasvavaan osinkoon, mitä myös omat ennusteemme mukailevat. Osinkoja täydennetään säännöllisillä omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmilla, joista viimeisin noin 250 MEUR:n ohjelma käynnistettiin Q1:llä. Tämän lisäksi odotamme loppuvuodelle vielä yhtä vastaavan kokoista ohjelmaa. Vuosilta 2026–2028 odotamme yhteensä noin 3,0 mrd. euron edestä omien osakkeiden ostoja.
Olikohan se nyt sitten 9 vai 10 kvartaalia sitten, kun muutin Nordea-ketjun otsikkoa. Paljon on ehtinyt tuona aikana tapahtua, mutta priimaa pukkaa edelleen. Etenkin olosuhteisiin peilaten. Q1 oli jälleen vahva esitys.
Nordean toimintaympäristö on Trumpin poukkoilun myötä heikentynyt, mutta Pohjoismaat näyttävät muodostavan vakaan alue laajamittaisen epävarmuuden lisääntyessä. Optimisti voisi tässä tilanteessa todeta, että alempi inflaatio ja laskeneet korot voivat lisätä taloudellista aktiviteettia nopeasti epävarmuuden hälventyessä.
Oma arvioni on, että Trump kokeilee talouden logiikan vastaisia temppujaan aikansa ja peruuttelee sitten nopeasti faktojen lyödessä päin nenää. On hyvinkin mahdollista, että suosionsa hiipuessa hän kyllästyy jatkuviin takaiskuihin ja keskittyy jälleen sisäpolitiikkaan, ja rakentaa vaikka muurin Kanadan rajalle.
Olin alkutalvesta mukana erään yhtiön rahoituskeskusteluissa. Kyseessä oli melko merkittävä summa ja keskusteluja käytiin lähes kaikkien suomalaisten pankkien kanssa. Mukana oli myös Nordea. Yksi pankki ei osoittanut mitään kiinnostusta ja voiton vei pienempi pankki, joka ei ihan pieniin yksityiskohtiin tarttunut. Huomiota prosessissa kiinnitti Nordean perinpohjainen selvitys yhtiön tilanteesta. Se poikkesi pieteetissään kaikista muista. Nordea on ylpeillyt luottojensa laadulla ja se väite sai vahvistusta omakohtaisen kokemuksen kautta. Nordean tarjouskin oli lopulta parhaimmasta päästä.
Listasin Q1:n kohokohtia tiedotteen CEO-osuudesta
Henkilöasiakkaat: Kasvua säästämisessä, lainoissa ja digitaalisessa asioinnissa.
Yritysasiakkaat: Luotonanto kasvussa Ruotsissa ja Suomessa, asiakastyytyväisyys Ruotsissa erittäin vahva.
Suuryritykset ja instituutiot: Vahva kysyntä riskienhallintaratkaisuille, luotonanto laski hieman, joukkovelkakirjamarkkinat vilkastuivat.
Varainhoito ja varallisuudenhoito: Nettomerkinnät positiiviset, hallinnoitavat varat kasvoivat 9 % vuodentakaisesta 425 miljardiin euroon.
Tähän kun lisää vielä strategisen näkymän, eli oman pääoman tuottotavoitteen pysymisen >15%, niin eihän tästä vieläkään löydä valittamista. Oma “Pappaholding Oy:ni” on tyytyväinen tasaiseen tuottoon ja toiminnan luotettavuuteen. Nordea on nyt salkkuni ainoa osake omassa lajissaan.
OPn Antti Saari kirjoittanut tuoretta analyysia otsikolla “enää pari varttia ja tulos kasvaa taas.”
Tavoitehinta nostettu 12,50 eurosta 13,00 euroon ja suositus edelleen OSTA.
Danske arvioi aamarissaan Nordea tuoreen tulosjulkistuksen jäljiltä.
Linkin takana luettavissa seuraavaa arkipäivään asti.
Target 12kk ennallaan, 145 sek (n 13,15 eur) & Osta
Ettei totuus unohtuisi, Nordeassa silppuri käy kuumana: Nordea mitätöi takaisinostettuja osakkeita | Kauppalehti
Nordea on tänään mitätöinyt 10 307 077 yhtiön omaa osaketta Nordean hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti. Osakkeet olivat yhtiön hallussa pääomarakenteen optimointitarkoituksessa ja ne oli hankittu osakkeiden takaisinostoilla.
Nordean osakkeiden määrä on mitätöinnin jälkeen yhteensä 3 480 580 970. Osakkeisiin liittyvä äänimäärä on yhteensä 3 480 580 970.
