Taas kasvoi omistusosuus laatuyhtiöstä 0,29% 
pienistä puroista se kasvaa
27 tykkäystä
Jaan tänne ylätason huomioita Euroopan pankkisektorilta. Koskee tietysti samalla tavalla myös Nordeaa.
Blummalla oli juttua Euroopan pankkisektorista joka on viimeiset pari vuotta ollut maailman kuumimpia paikkoja olla tekoälyn ja (Euroopan) puolustussektorin ohella.
JP Morganin poppahenkilön mukaan pankkien tulokset Euroopassa ovat “huiputtamassa” kun korot laskevat, mikä johtaa taas korkomarginaalin laskuun. Samalla sektori ei ole taantumassa se mukavin omistaa, eikä taantumariskejä ole analyytikoiden mukaan hinnoiteltu sektorille kamalasti.
Salkunhoitajat ovat yhä vähemmän “ylipainolla” mukana Euroopan pankeissa.
34 tykkäystä
Toimitusjohtaja Frank Vang-Jensenin katsaus tämän kevään yhtiökokouksesta! 
12 tykkäystä
Muutama nosto Nordea-ketjuun päivän Vartista, jossa käsittelin paljon myös Euroopan pankkisektoria. Euroopan pankkisektori on kuitenkin se viitekehys, minkä sisällä Nordeakin operoi.
Tämä kuvaaja voi vaatia hieman avaamista, mitä tein videollakin. Saksan 2v ja 10v velkakirjojen korkoero (10v miinus 2v korko) kuvaa eroa lyhyiden ja pitkien korkojen välillä. Käytännössä Saksan 2v ja EKP:n ohjauskorko liikkuvat lähellä toisiaan, sillä lyhyet korot heijastelevat vallitsevaa korkopolitiikkaa. Sen sijaan 10v heijastelee Saksan ja euroalueen talous- sekä inflaationäkymiä ja miltä ne näyttävät keskimäärin seuraavat 10 vuotta markkinan mielestä nyt.
Kansankielisesti. 2v korko vaikuttaa pankkien talletuskorkoihin (ottolainaus), mutta lainat (antolainaus) heijastelevat pitkiä (10v) korkoja.
Jos korkoero paisuu, pankin kannattaa lainata niin paljon kun riskiä sietää ottaa. Tämä kuumentaa myös taloutta.
Euroopan pankkisektori ja tämä korkoero ovat ainakin visuaalisesti rimmanneet hyvin, vaikka ennen finanssikriisiä tämä rimmailu ei päde. Viime aikojen ralli selittynee osin ainakin tällä korkoeron jyrkentymisellä.
41 tykkäystä
Tämän tiedotteen perusteella mitään äkkijarrutusta kulutuksessa tai asuntolainojen kysynnässä ei ole tullisodan pelkojen takia Suomessa näkynyt. Tämä on tietysti hyvä niin Nordealle kuin muillekin Suomessa toimiville pankeille. Hakemusten kasvu ei tietenkään vielä takaa että uusien lainojen nostot jatkaisivat kasvussa, mutta hyvä indikaatio tämä toki on.
57 tykkäystä
Talouselämän artikkeli Nordeasta. Haastateltavana tietenkin inderesin Kasper. (Vain tilaajille)
Muutama poiminta artikkelista:
Nordean osakkeen kurssinousun syistä/taustatekijätöistä toimittajan & analyytikon mukaan.
- Korkoympäristöstä hyötyminen:
Korkojen nousu paisutti pankkien korkokatetta nollakorkovuosien jälkeen.
“Näin ollen niiden kokokate paistui satumaiseksi.” – Olli Harma/Artikkelin kirjoittaja
- Kurssinousu viiveellä:
Analyytikot nostivat tavoitehintoja jo vuoden 2023 alussa (noin 13 €), mutta markkinat hinnoittelivat osaketta pitkään varovaisesti.
Nyt keväällä 2025 kurssi nousi analyytikkojen tasolle. - Kurssinousu arvostuskertoimien kautta, ei ennustemuutoksista:
"Kun ennusteet eivät ole juuri muuttuneet, kyllä tämä nousu on tullut arvostuskertoimien kautta.” – Kasper Mellas, Inderesin pankkianalyytikko
Miksi kurssi nousi juuri nyt, vaikka korot laskivat?
- Makrotalous parani:
Euroopan elvytyspaketit ja taantuman väistyminen tukivat markkinoita alkuvuonna.
“Tuolloin Nordean osake kiskaisi selkeän rallin.” – Artikkelin kirjoittaja
- Luottotappioiden pelko väistyi:
Nordean luottotappiot ovat olleet vähäisiä.
"Sijoittajat ovat alkaneet odottaa, että Nordea pääsee lähivuosina pikemminkin purkamaan noita puskureita.” – Kasper Mellas
- Korkosuojaus pehmensi vaikutusta korkojen laskusta:
Korkokate laskee maltillisesti (7,6 mrd € → 7,2 mrd €) ja stabiloituu sen jälkeen.
– Lähde: Factsetin ennusteet, viitattu artikkelissa - Johto ja tehokkuus tekivät tulosta:
Nordean toimitusjohtaja Frank Vang-Jensen on saanut yhtiön käännettyä tehokkaaksi ja kannattavaksi.
“Nordean toiminnan tehostuminen – esimerkiksi kulu-tuotto-suhteella mitattuna – on ollut huimaa.” – Olli Harma/Artikkelin kirjoittaja
Arvostustaso ja sijoittajan näkymä:
- P/b-luku noussut 1,4:ään – korkeimpia finanssikriisin jälkeen:
“Finanssikriisin iskiessä pankkeja arvostettiin jopa kahden p/b-luvulla.” – Kasper Mellas
“Nordea arvostetaan siis keskimääräistä eurooppalaista pankkia korkeammalle.” –Olli Harma/ Artikkelin kirjoittaja
- Vahva kokonaistuotto:
Viiden vuoden kokonaistuotto on ollut noin +240 % osingot ja takaisinostot huomioiden.
Yhteenveto Mellaksen mukaan:
- Markkinoiden ja analyytikoiden näkemykset ovat lähentyneet.
- Pelot ovat haihtuneet ja pankkisektorin vakaus aliarvioitiin aiemmin.
“Nyt näyttää siltä, että näkemyserot ovat kaventuneet: markkinat näyttävät olevan aiempaa enemmän samaa mieltä.” – Kasper Mellas
41 tykkäystä
Takaisinosto-ohjelma maaliin. Uudesta neuvotellaan EKP:n kanssa. Omienostopuolue kiittää!
75 tykkäystä
Viesti yhdistettiin ketjuun: Kurssien ja niiden muutosten kyselyt, kauhistelut ja hehkuttelut (Osa 4)
Osinkopuolue kiittää myös, koska Nordea tekee tätä elegantilla tavalla maksaen ennustettavaa osinkoa kasvavasta EPSistä.
26 tykkäystä
Ja silppuriin taas saman tien: Nordea mitätöi takaisinostettuja osakkeita | Kauppalehti
Nordea on tänään mitätöinyt 10 704 874 yhtiön omaa osaketta Nordean hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti. Osakkeet olivat yhtiön hallussa pääomarakenteen optimointitarkoituksessa ja ne oli hankittu osakkeiden takaisinostoilla.
Nordean osakkeiden määrä on mitätöinnin jälkeen yhteensä 3 469 876 096. Osakkeisiin liittyvä äänimäärä on yhteensä 3 469 876 096.
Osakkeiden mitätöinti on merkitty kaupparekisteriin 3. kesäkuuta 2025.
Yhtiön omistuksessa on 10 299 096 omaa osaketta palkkiotarkoituksessa.
61 tykkäystä
Nordea julkaisi aamulla yrityspankkibarometrin, joka maalailee varsin positiivisia näkymiä rahoituksen kysynnälle.
Toivon toki paranevia näkymiä, mutta olen skeptinen talouden kehityksen suhteen. Suomen kasvuennusteita on ruuvattu taas alaspäin viime aikoina ja odotukset ovat nyt melkein kitukasvun puolella – prosentin molemmin puolin.
Kunpa vain joku takoisi järkeä Trumpin päähän. Kivun pitää ilmeisesti lisääntyä reippaasti USA:ssa ennen kokonaisvaltaista Tacoa. Pörssi-indeksit ovat mielestäni yleiseen tilanteeseen nähden yllättävänkin korkealla – ottaen huomioon, että taloudessa on “jalka jarrulla”.
Ajoitus on aina hankalaa, mutta nyt se tuntuu lähes mahdottomalta tehtävältä. Omasta puolestani voin sanoa, että olen lähinnä kasvattanut käteiskassaa viimeisen vuoden ajan. Tähän on syytä lisätä, että Nordea vaikuttaa suhteellisen stabiililta sijoitukselta tässä tilanteessa.
Yritysten rahoituksen kysyntänäkymät ovat parantuneet selvästi viimeisen vuoden aikana. Rahoituksen kysynnän kasvuun uskoo nyt useampi kuin kertaakaan aiemmin kyselyn mittaushistoriassa vuoden 2018 keväästä lähtien.
23 tykkäystä
Toki uskon nordeaan yrityksenä erittäin paljon, mutta tämän vuoden kurssinousulle en oikein keksi oikeaa ajuria. Yritysrahoituksen kysyntä barometrissa on helppo saada mahtavia prosentuaalisia nousuja jos kysyntä on ollut valmiiksi erittäin vähäistä.
Mikä taloudessa on paremmin kuin loppuvuodesta? Mikä Nordealla on paremmin kuin loppuvuodesta? Korot laskevat ja tämä tulee näkymään viiveellä tuloksessa?
Alkuvuodesta raha virtasi ehkä jenkkilästä takaisin ja kurssit nousivat? Entä mikä olisi ajuri kurssin nousulle jouluun mennessä?
9 tykkäystä
Askartelin jokin aika sitten tällaisen osinkokorjatun vertailevan käppyrän Euro Stoxx Banks vs. sen isoimmat komponentit. En tiedä, onko tällainen vertailu järkevää ja osasinko tehdä sitä oikealla tavalla, mutta sen perusteella Nordea on tuossa joukossa pärjännyt suhteellisen heikosti. Itse indeksi on noussut vuoden alusta n. 37.5% ja Nordea 29%. Kärjessä ovat Societe Generale (81%) Banco Santander (60%) ja Unicredit (52%).
Käytin vielä Yahoo Financialia vertaillakseni näitä neljää osaketta. Nordea näyttää kalliihkosti arvostetulta, mutta marginaalitkin ovat omaa luokkaansa.
14 tykkäystä
Äkkiseltään tulee mieleen että lähtöpiste voi vaikuttaa aika paljon ja puoli vuotta ei ehkä ole riittävä tarkastelujakso. Mutta jos 2024 vuoden osalta (tai vielä aiempien) Nordea ei ole vastaavasti yliperformoinut niin sitten kyllä tuossa ihan pointtia voisi olla.
9 tykkäystä
Itse asiassa Nordea on n. viiden vuoden ajan pysytellyt hännän tuntumassa, mutta jos asetetaan lähtöpiste kauemmas, niin sijoitus alkaa nousta. 2010 luvun paikkeilta lähtien Nordea sitten onkin sitten selkeä ykkönen. Mutta en lähtenyt selvittämään, mitä pankkeja indeksissä oli sisässä silloin (Eivät liene kuitenkaan enää relevantteja). Joitakin näistä pankeista ei ilmeisesti oltu vielä perustettukaan silloin. Liekö osinkodatakaan täydellistä?
Pitkällä aikavälillä track record näyttää siis kyllä paljon paremmalta, ja pelkkää pörssikurssiakin katsomalla Nordea on palannut juuri finanssikriisiä edeltävälle tasolle. Muilla on vielä kirittävää.
10 tykkäystä
Ihmettelin hetken miksi Norjan keskuspankki haalii Nordean osakkeita, mutta kyseessä on siis välillisesti Norjan öljyrahasto 
31 tykkäystä
Nordea ja pohjoismaiset pankit korjasi minusta paljon aiemmin järkevään kannattavuustasoon ja arvostukseen. Muualla Euroopassa kannattavuus ollut heikompaa ja pankit jossain välissä todella edullisesti arvostettuja, tyyliin alle 0,5 P/B.
Nyt kun sielläkin kannattavuus on parantunut niin on saatu mukava arvostusten korjaus kun taas pohjoismaiset pankit oli jo siellä about book valuen tuntumassa (Danskea lukuunottamatta, jossa painoi pitkään rahanpesukorvaukset).
5 tykkäystä
Onhan Nordean kurssiin vaikuttanut moni muukin asia kuin omien osakkeiden ostot, mutta varmaan niillä jokin rajallinen myötävaikutus on ollut. Omien ostojen ajoitus on sen sijaan mennyt aika lailla nappiin (toisin kuin esim. UPM:llä).
“Nordean kaksi ohjelmaa ovat tuottaneet erinomaisesti. Kurssi on noussut molempien ohjelmien jälkeen lähes neljänneksellä niiden keskihinnasta. Ohjelmat ovat kokoluokaltaan pörssin suurimmasta päästä”
38 tykkäystä
Euroopan keskuspankki ryhtyy keventämään pankkisäätelyä. Mutta mistään päätyyn asti menevästä deregulaatiosta ei ole kyse. Kevennyskohteena mm. omien osakkeiden ostot.
43 tykkäystä