Sivusta muutaman tutun maatalous puolta seuranneena voin sanoa että nyt on hatunnoston arvoinen mainos Nordealle, saati omaan moraaliin peilaten “oikein” tehty.
Edit: lisätty myös artikkeli Kauppalehteen, huomioitu.
Nordea tarjoaa lyhennysvapaita kustannuskriisissä kamppaileville maatalousyrittäjille | Kauppalehti
Samaa mieltä että oikein tehty ja uskoisin että tästä hyötyy myös pankki. Hyvä idea yrittää saada velallisten talous kuntoon, että voivat maksaa velkansa.
Tässä samaa mieltä, tuo 6-12kk voi monella tilalla tarkoittaa tilan alta menoa tai raha-asioiden kuntoon saantia, joskus se on erittäin vähästä kiinni.
https://www.inderes.fi/fi/tiedotteet/arja-talma-jattaa-aktian-hallituksen
Aktian tiedote, mutta koskee myös Nordeaa.
Arja Talma on tänään 16.2.2022 jättänyt eroilmoituksensa Aktian hallitukselle. Nordea Bank Oyj:n nimitystoimikunta ehdottaa Talmaa Nordean hallituksen jäseneksi, mikä korvaa hänen tehtävänsä Aktian hallituksen jäsenenä ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana.
Twitterissä oli hyvä kommentti tähän:
“Nordean markkinaosuus maatalousluotoissa on sama kuin Ålandsbankenilla Mellunmäessä”. 
Kohta alkavassa Nordean pääomamarkkinapäivässä esitellään strategisia tavoitteita vuosille 2022-25: Nordea esittelee pääomamarkkinapäivässä strategisen suuntansa vuosille 2022-2025 | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus
Omaa pohdintaa mahdollisesta korkojen noususta ja niiden vaikutuksesta pankkeihin. Pitkällä aikavälillä toki positiivinen vaikutus korkokatteeseen, mutta mietin lähinnä tilannetta, jossa pankilla on lainoja ulkona ja varmasti näissä suurimmassa osassa on korkolattia eli viitekorko aina vähintään 0. Silloinhan pankki hyötyy siitä kun korot ovat alle 0 omassa varainhankinnassaan ja korkolattian arvoksi muodostuu tuo viitekoron ja 0 välinen ero. Kuitenkin kun lähestytään 0 pankit menettävät tämän korkolattian arvon, ilman että kuitenkaan pystyvät sitä kokonaisuudessaan viemään asiakkaiden marginaaliin. Korkojen nosto alkaakin tuomaan hyvää vasta kun korot nousevat 0 yläpuolelle.(tiedän hyvin yksinkertaistettua) Lisäksi samaan aikaan funding markkinoilta kiristyy jolloin rahoituskustannus nousee joka toki yritetään leipoa sisään marginaaliin. Käytännössä siis 0 -korko oman yksinkertaisen päättelyn perusteella on pankkisektorin tuloksenteon kannalta huonoin vaihtoehto.
Miksi sitten pohdin tätä. Varsinkin euroalueella korkojen kiristyminen tulee noudattamaan hitaampaa sykliä ja ensiksi pitäisi lopettaa arvopaperiostot, sen jälkeen jos ajatellaan korkojen nousevan kohti 0 aikajänteellä joka menee lähemmäs 2023-2024 niin tuo lyhyen aikavälin haaste herättää itsessä ajatuksia. Toki pankeilla on varmasti keinonsa tähän varautua, mutta korkoympäristön tiukkenemista itse en näe vain positiivisena asiana lyhyemmän aikavälin tuloksentekokyvylle.
Tässä vielä Nordean CMD:n esitysten aikataulu myös ketjuun.
Nordean pääomamarkkinapäivä 17.2.2022 | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus
Muutama poiminta CEO Frank Vang-Jensenin esityksestä “Nordea - The preferred financial partner in the Nordics”.
(Esityksen kalvoihin suora linkki: https://www.nordea.com/en/media/15019)
CFO Ian Smithin esityksessä käsiteltiin taloudelliset tavoitteet ja keskeiset painopistealueet.
(Suora linkki kalvoihin: https://www.nordea.com/en/doc/nordea-cmd-presentation-cfo-feb2022.pdf)
Mielenkiintoinen esitys todellakin menossa ja vastauksia avoimiiin kysymyksiin on jo tullut. Olin oletuksissani ja laskelmissani ilmeisesti päätynyt liian pessimistiseen oletukseen.
Ensinnäkin Vang-Jensenin esityksestä tämä kalvo, jossa havainnollistetaan tulevia osinkoja ja takaisinostoja:
Tuo nyt oli tuollainen hahmotelma, mutta Ian Smith kertoi selkeitä lukuja tämän kalvon ohessa:
Smithin mukaan Nordealla on jaettavaa kaiken kaikkiaan 15-17 miljardia euroa vuosina 22-25. Tämä summa on noin 40% nykyisestä markkina-arvosta. Pääoma jaetaan pääasiassa osinkoina ja takaisinostoina. Tällä hetkellä on jo käynnissä keskuspankin kanssa neuvottelut uudesta takaisinosto-ohjelmasta, joka olisi suuruudeltaan miljardi euroa. Tämä olisi sitten vuoden toisen puolikkaan asioita. Eli näyttäisi siltä, että takaisinostot ovat kuin ovatkin sen pari miljardia tänä vuonna.
Q&A-osiossa Smith sanoi, että tavoitteena on tänä vuonna saada lupa ainakin miljardin euron uudelle osto-ohjelmalle, ja jatkaa vielä siitäkin eteenpäin niin, että osto-ohjelmat jatkuvat saumattomasti.
Hei Petro, olet mielestäni täysin oikeassa. Lainakannasta saatavat tuotot eivät automaattisesti nouse kun korot nousee johtuen nimenomaan tuosta nollalattiasta. Rahoituskustannus puolestaan nousee. Sitten kun viitekorot ovat nollan yläpuolella korkotuotot alkavat joustaa ylöspäin uudelleenhinnoittautumisfrekvenssin mukaan pikkuhiljaa, olettaisin Nordean lainakannan olevan pääsääntöisesti 12kk Euriborissa, ainakin asuntolainat. Ja tämä skenaario siis Suomessa.
Pohjoismaiden välillä on kuitenkin suuria eroja, Esim. Tanskassa normi asuntolaina on 30v kiinteä ja vaihtuvakorkoisissa ei mitenkään automaattisesti ole nollalattiaa.
Voi jos Inderes ottaisi Nordean erillisenä yhtiönä seurantaan nyt kun Sampo pian lopettaa tämän omistamisen.
Inderes ottaisi vai Nordea maksaisi seurannasta?
Näistä isoista pelureistahan aika moni on seurannassa ilmaiseksi, Sampokaan ei ole yhtiöasiakas-leimalla.
Ilman sopimussuhdetta seurannassamme on noin 30 yhtiön joukko kaikista suurimpia pörssiyhtiöitä. Nämä ovat olleet seurannassamme alusta asti, koska yhteisöllemme on tärkeää, että meiltä löytyy analyysit myös Nokiasta, Sammosta jne. Suurilla pörssiyhtiöillä on ollut aina niin paljon analyysiseurantaa, ettei niiden ole tarvinnut maksaa siitä erikseen.
Eli todennäköiseltä vaikuttaa, että Nordea voisi päätyä seurantalistalle 
Inderes taisi myydä Nordean pois mallisalkusta reilusti halvemmalla ja saatesanoilla, että onhan Nordea nyt aika huono yhtiö. No aina ei voi onnistua.
Neljässä vuodessa siis odotettavissa 40% markkina-arvosta takaisin. Uskaltaisin sanoa, että riskit ovat olemattomat, että Nordean kanssa sijoittaja olisi kymmenen vuoden päästä tappiolla. Osingon odotetaan nousevan tasaisesti ja on jo nyt lähes 7%. Joku voi muistaa, että samoja juttuja oli noin 7 vuotta sitten, mutta nyt sanoisin, että Nordea on vakaammalla pohjalla tulevaisuuden suhteen.
Asia oli jo työn alla, mutta sitten vaihtui analyytikkoa ja tuli ipo-buumi päälle.
Tämän jälkeen analyysitiimistä on lähtenyt Mikael ja Petri eteenpäin niin pidän epätodennäköisenä että seuranta olisi ihan lähiaikoina alkamassa, mutta pääseepähän sitä yllättymään positiivisesti mikäli näin käy. 
Vielä yksi poiminta Smithin kalvoista, joka koski luottotappioita:
Eli aiemmin “normaali” luottotappioiden määrä on ollut 15 peruspistettä ja nyt sen oletetaan laskevan kymmeneen vuodesta 2025 eteenpäin. Jos tuota haluaa euroissa ajatella, niin se on 350 miljoonan euron luokkaa per vuosi. Mitään suurta hyppäystä tuskin on tulevina vuosina tulossa, mutta on selvää, ettei tämä viime vuoden yhden peruspisteen luottotappiomäärä ole mitenkään tavanomaista.
Tämän ja ensi vuoden aikana luottotappioihin tulee vaikuttamaan tämän koronapuskurin purkaminen. Smithin mukaan vaikuttaa siltä, ettei puskuri aivan täysimääräisesti palaudu, vaan jonkin verran sitä joudutaan käyttämään. Omiin korviini vaikutti kuitenkin siltä, että purkua voidaan tehdä siten, etteivät kokonaisluottotappiot ole tämän ja ensi vuoden aikana suuria. Tässä on jonkinasteista positiivisen yllätyksen mahdollisuutta, sillä analyytikkoennusteissa tällaista mahdollisuutta ei oikein noteerata, vaan oletetaan, että luottotappiovaraukset ovat mennyttä rahaa.
CMD:n jälkeen taitaa lähestyä se hetki, kun Sampo pääsee myymään ja Nordea ostamaan. Kurssi on ihan mukavalla tasolla ostajan kannalta, siitä vielä nopeutetussa tarjousmenettelyssä parikymmentä senttiä pois.
Auts 
Tilanne muuttumaton. H1 menee muissa hommissa, mutta h2 ihan realistista että tämä saataisi vihdoin seurantaan 
Nordea pistää nipun omia osakkeita silppuriin. Ei tietenkään mikään yllätys. Osake sinnitteli perjantaina lähes koko muuta pörssiä vastustellen plussalla…
Samma på kauppalehti
Ruotsin FIVA lopettaa Nordean rahanpesututkimukset, jos joku vielä muistaa että tälläistäkin on ollut päällä. Havaitut heikkoudet korjattu.
https://www.swedbank-aktiellt.se/ovrigt/direkt.csp?id=Kk3Fva8n&single=y
Itsellä ei lukuoikeuksia tähän Kauppalehden uutiseen, mutta kyllähän tuo Ukrainan kriisin eskaloituminen suoranaiseksi sodaksi taas tuo armotta esiin joidenkin eurooppalaisten pankkien Venäjä-riskin. Nordeahan tätä riskiä onneksi ajoi alas jo von Koskullin aikana. Osana eurooppalaista pankkijärjestelmää, kyllä tällä kuitenkin Nordeallekin voi vaikutuksia olla. Mielenkiinnolla taas seurataan, mitä seuraavaksi: Italian suurpankkien Venäjä-riski toteutui karulla tavalla – Rengasvalmistaja Pirelli valmistautuu jo pahimpaan | Kauppalehti
