0,69 € ainakin tuossa virtuaalitapahtumassa just sanottiin
1 tykkäys
Tässä vielä osinkoon liittyvät aikataulut ja ehdotettu osinko:
Milloin Nordean osinko vuodelle 2021 jaetaan?
Nordean yhtiökokous järjestetään maaliskuun 24. päivä ja näin ollen osingon irtoamispäivä on maaliskuun 25. päivä. Aikaisin maksupäivä on 4. huhtikuuta 2022.
Kuinka paljon Nordea maksaa osinkoa tilikaudelta 2021?
Tilikaudelta 2021 maksettavaksi osingoksi ehdotetaan noin 0,69 euroa osakkeelta. Tämä perustuu liikkeessä olevien osakkeiden arvioituun määrään päivänä, jolloin osinkopäätös tehdään.
Kuka on oikeutettu saamaan osingon vuodelta 2021?
Osinkoon ovat oikeutettuja osakkeenomistajat, jotka omistavat tai ostavat osakkeita päivänä, jona Nordean varsinainen yhtiökokous tai hallitus päättää osingonmaksusta. Nordean yhtiökokous järjestetään 24.3.2022 ja osingon irtoamispäivä on 25.3.2022.
Milloin Nordean osinko maksetaan tililleni?
Se riippuu pankistasi ja asuinmaastasi, mutta aikaisin mahdollinen maksupäivä on 4.4.2022.
Lähde: Nordean sijoittajasivut
5 tykkäystä
0,69 €:
3 tykkäystä
Niin Nordean AGM:ssä kertoivat että vuonna 2025 ROE on 13%!
Eli tällainen mahtava 0,69euron osinko ei ole mikään yksittäistapaus, vaan osinko on vieläpä nousu-uralla. Omien ostot tiputtavat osakemäärää ja sekin osaltaan nostaa osinko/osake.
Tänään kun osinko on irronnut, niin on hyvä tankata tulevaisuuden varalle !
36 tykkäystä
sorry, en löytänyt sopivaa “tyhmät kysymykset” ketjua
tiedän että konsensus on, että korkojen nousu nostaa korkokatetta. Mihis tämä nyt perustuikaan, pankin marginaali itsessään on kiinteä mutta tuleeko siinä otto-/antolainauksessa jotain klappia sitten?
Toinen lisäkysymys, onko korkokate 5% korkoympäristössä eri kuin 0% korkoympäristössä, silloin kun korot olisivat pitkään samalla tasolla?
3 tykkäystä
Tätä kysymystä käytiin inderesTV:ssä juuri tuoreella videolla läpi.
Artikkeli:
Vähän erilaista näkemystä tarjoiltiin vuorostaan juuri Twitterissä, että vain pitkien korkojen nousu jelppaisi korkokatteeseen:
11 tykkäystä
Kiitos kommenteista, ei siis niin suoraviivaista. Lisäksi oletettavasti luottotappioita voi realisoitua eri tahtiin kun kuvetta pitää alkaa kaivamaan oikeasti. Toisaalta nouseva korko usein kertoo hyvästä suhdanteesta, paitsi stagflaatiossa…
Reuters: Barclaysille 534 miljoonan euron tappiot pankin myytyä liikaa johdannaisia | Kauppalehti
Tällaista muilla mailla, hyvä tännekkin nostella ylös että aina joku jossain hölmöyksiä tekee.
3 tykkäystä
“Nordea on myöntänyt pohjoismaisille startupeille kiihtyvässä määrin kasvulainoja koronavuosien aiheuttamista haasteista huolimatta.”
“Nordea on pystynyt viimeisen kahden vuoden ajan lisäämään kasvurahoitusta startupeille huomattavasti. Vuonna 2019 määrä oli 95 miljoona, vuonna 2020 sata miljoonaa ja vuonna 2021 peräti 135 miljoonaa. Vuosi 2022 näyttää jo tässä vaiheessa siltä, että kasvu jatkuu vahvana vaikeasta maailmantilanteesta huolimatta.”
16 tykkäystä
“Nordea sijoittui ensimmäiseksi Suomessa nyt ensimmäistä kertaa järjestetyssä SHE Index -mittauksessa. Monimuotoisuuteen on panostettu Nordeassa pitkäjänteisesti jo vuosia. SHE Index - Powered by EY -työkalun avulla yritykset voivat mitata ja arvioida kuinka sukupuolten tasa-arvoisuus toteutuu yrityksessä, ja samalla painottaa teeman tärkeyttä.”
11 tykkäystä
Aiempi viesti poistettiin, joten kokeillaas uusiksi:
Nordea julkaisi tänään tiedotteen että se on saanut ensimmäisen sijan tasa-arvoa mittaavassa SHE Indeksissä. Kyseinen indeksi on Ernst & Youngin myytävä palvelu, jossa oli vuonna 2022 Suomessa mukana viisi yritystä. Nordea, TietoEVRY, Tieto Suomi, Cybercom Finland Oy ja EY.
P1 Capital Oy ei valitettavasti ole vielä saanut arvosanaa, mutta olen syvästi pettynyt jos saamme alle 95 pistettä emmekä kykene biittaamaan Nordeaa SHE Indeksissä.
Eli jos puhutaan suoraan, niin kyseessä on Nordean itse itsellensä maksama palkinto, josta saatii laadittua todella mahtipontinen tiedote sijoittajien hämäämiseksi. Mielestäni tämä tiedote osoittaa erittäin huonoa makua Nordean osalta ja kertoo että firmassa on varaa pitää ainakin muutamat YT:t lisää, jotta ei-tuottavat työntekijät saadaan karsittua pois ja pankki trimmattua parempaan tuloskuntoon.
EDIT: Tänään P1 Capital Oy biittasi Nordean SHE Indexin 2022 kyselyssä 
44 tykkäystä
Olen sen verran boomeri että lähinnä ärsyttää tämmöiset hyve-signaloinnit. Kuten aiemminkin ketjussa mainitsin.
Omassakin multinational IT-alan firmassa näkee tätä aivan maksimissaan. Tuntuu että rekryä johtaa ihme tantta, jonka ideaali tilanne on että pätevät mies-rekryt hylätään jo hakemus-vaiheessa.
Meno on mennyt aivan hurjaksi kun pitää hiljaa katsella joka kokoontumisessa miten HR-tantta esittelee taulukoita missä jaotellaan uusien rekryjen etnisyyttä kuin jossain natsi-Saksan keskitysleirillä. En edes ajatellut tässä firmassa jotain etnisen jakautuman puutteita kun porukka on puolet intialaisia mutta Afrikkalaiset etnisyydet puuttuu nyt sitten näköjään ja sen takia me ollaan puutteellisia
Tämä ei voi olla oikea suunta kun kilpaillaan erityisesti Aasian kanssa nykyään. Tämmöisen näkeminen muissakin firmoissa yököttää ja aiheuttaa epäuskoa sijoittajana.
66 tykkäystä
Tämä on täysin offtopic -kommentti ja siirtäkää oikeaan paikkaan, mutta pakko vastata:
Vaikka tämä indeksi onkin maksullinen, niin on mielestäni hienoa että Nordea on valmis siitä maksamaan ja näin ottaa kantaa tasa-arvo -asiassa.
Mun mielestä just tällaisten boomerien takia monimuotoisuutta pitää edistää. En missään nimessä haluaisi olla firmassa, missä vain valkoisia setämiehiä selittämässä, miten myyntipalkkiot napsuu ja sihteerillä on hyvä perse.
5 tykkäystä
Jos se johtaa parhaaseen tulokseen, miksi ei? Omalla alallani ( it ) on tosi vähän vähemmistöjä edes tarjolla joten pitää rekrytä mitä saa. Jos rekryää vain ihonväriin, koettuun sukupuoleen tai johonkin muuhun joka ei liity osaamiseen pohjalta häviää kilpailijoille jotka rekryävät osaamisen pohjalta.
Enemmistö on vähän maasta riippuen erinäisiä slaavikansoja ( venäjä, Ukraina, pienemmät ) edustavia tai intialaisia miehiä joilla on shokeeraavaa kyllä aika sama ihonväri vaikkakin erilainen aksentti. En ole ikinä nähnyt esim muunsukupuolista afrikkalaista hakijaa. Varmaan modernissa firmassa sellainen pitäisi hyväksyä CVstä huolimatta koska se lisäisi monimuotoisuutta.
Tosiasiassa teknisiin töihin edes naisia on vähän tarjolla. Saati sitten muut vähemmistö kriteerit täyttäviä. Ainakaan jos ei halua puhdasta penkinlämmitystä.
6 tykkäystä
Monimuotoisuuden vaaliminen voi ärsyttää ja on joskus toteutettu huonosti. Mutta voi siitä hyötyäkin. Hyöty on esim. se, että tehdään yrityksestä haluttavampi vähemmistön lahjakkuuksille. Olen täysin samaa mieltä siitä, että paras kannattaa lähes aina palkata. Mutta samaan aikaan kannattaa tehdä töitä sen eteen, että firmaan hakee mahdollisimman laajasti ammatti-ihmisiä koko väestöstä. Se voi siis olla isokin kilpailuvaltti ainakin alalla, jossa on työvoimapulaa. Samalla kun muut kärsivät työvoimapulasta, saa toinen firma kuorittua talentteja, koska teki itsestään helpommin lähestyttävän.
Tämä ei tarkoita, että kannattaisin kiintiöitä. En kannata. Eikä kannata moni vähemmistön edustajakaan. Hyvin usein vähemmistön edustajat toteavat kiintiökeskusteluissa, etteivät koskaan halua päätyä ns. maskotin asemaan tai “kiintiötransuksi” (halveeraava termi tarkoituksella). He haluavat tulla palkatuksi vain siksi, että olivat tarpeeksi hyviä. Olisi idioottimaista palkata ihmistä vain siksi, että firmassa ei ole tarpeeksi vähemmistöä X.
Kannatan mekanismeja, jotka vähentävät sukupuolen, iän, etnisen taustan jne. vaikutusta todellisen ammattitaidon arvioinnissa.
Onko tietoa, miten Nordassa asiaa seurataan ja kontrolloidaan? Tuskin kiintiöillä?
14 tykkäystä
Näin on ensimmäinen kvartaali tästä vuodesta taputeltu ja Nordean osingot ovat tupsahtaneet omistajien tileille.
Ensimmäisen kvartaalin tulos julkistetaan 28.4. ja tällä hetkellä konsensusennuste on todella matala: epsiä odotetaan tulleen 0,18 euroa. Itse odotan jälleen positiivista yllätystä osakekohtaisen tuloksen ollessa haarukassa 0,22-0,24. En näe syytä, miksi osakekohtainen tulos olisi huonompi kuin ensimmäisenä kvartaalina 2021 (0,19). Positiivisia ajureita epsille ovat mielestäni konsensusodotusta paremmin onnistunut omien osakkeiden takaisinosto ja korkosuojatuotteiden voimakas kasvu sekä vähäisempänä korkokatteen parantuminen.
14 tykkäystä
Varmaan nähdään Q1:n yhteydessä merkittävä varausten veivaus, jossa koronavarausta puretaan ja muodostetaan uusi epävakausvaraus.
1 tykkäys
Paitsi, että maailma ei toimi tällä hetkellä niin. Siksi näihin asioihin on kiinnitettävä huomiota kunnes se toimii niin ja sen jälkeen voidaan olla kiinnittämättä. Tällä hetkellä täysin pätevät naiset törmää lasikattoihin. Meidän mielestä oudon ulkomaisen nimen takia ei kutsuta edes työhaastatteluun, vaikka olisi täysin pätevä.
Sen lisäksi on todettu, että työpaikka, missä on kaikenlaisia ihmisiä töissä, on monella tapaa parempi paikka ja luovempi paikka. Yrityksen tuottavat enemmän omistaja-arvoa, kun ei törmätä jatkuvasti hölmöyksiin, kun setämiehet seksismissään ja rasismissaan ei suostu näkemään oman napansa ulkopuolelle. Siksi näitä nostetaan esille, kun sillä on arvoa. Toki sillä ei pitäisi olla arvoa, koska maailman pitäisi olla tasa-arvoinen ja ihmisiä ei syrjitä. Kaikki yritykset olisi jo valmiiksi moninaisia ja palkkaavat parhaat henkilöt ulkoisista piirteistä välittämättä. Sitä odotellessa.
13 tykkäystä
Tutkimustietoon pohjaavasti tästä asiasta ei ole erityisemmin epäselvyyttä: sisäsiittoisella setämieskulttuurilla rajataan ulkopuolelle osaajia, tehdään huonompia päätöksiä ja ansaitaan vähemmän rahaa (kts. esim. [1], [2], [3]). Niin kauan kuin se on aktivistisijoittajalle ok, niin eihän siinä mitään, kyllä niitä osakkeita löytyy hänellekin.
Teatraalisuus sosiaalisesta progressiivisuudesta voi olla teatteria, ja ei se itsellenikään aina kakistelematta mene alas. Tämän vuosituhannen uusliberaali HR-kulttuuri on kuitenkin ennemmin sinisilmäistä maailmanparannusta kuin kyynistä manipulaatiota. Ja joskus se maailmakin paranee. Homogeenisissä pohjoismaissa on usein kyse halvasta puheesta, olemattomista velvoitteista, ja ilmaisesta mainonnasta. Kieltäytyköön näistä eduista ken tahtoo.
6 tykkäystä
Koin saman kohtalon, kun uskalsin käsitellä Nordea-ketjun viimeisen neljän päivän sisältöä huumorin kautta. Eli uusiksi tämäkin. 
Sukupuolten tasa-arvosta, ihonväristä ja työpaikoista saa aikaiseksi hullunhauskan ja viihdyttävän keskustelun, jota on ratkiriemukasta seurata niin töissä kuin vapaa-ajalla. Aihetta käsitellään nykyisin harmillisen vähän etenkin Inderes-foorumin yhtiöketjuissa.
Koko asian ydin taisi kuitenkin olla Pohjolan_Ekan hienosti demoama SHE-indeksin kyseenalaisuus mitattaessa sukupuolten tasa-arvoa yrityksissä. Nordean julkaisema tiedote muistuttaa joidenkin, etenkin energiayhtiöiden, viherpesua ja osoittaa kieltämättä jokseenkin huonoa makua tai harkintaa. Ehkä tarina ja indeksi uppoaisi paremmin, jos joku ihan oikea työntekijä lisäksi kertoisi, miten hienosti SHE-indeksi kuvaa Nordeaa työpaikkana. 
Nordean osakkeenomistajana tämä ei saa minua hätkähtämään, vaikka tiedottaminen asian tiimoilta oli harhaanjohtavaa. Ei kuitenkaan kannata ottaa tavaksi. Tällainen voi pänniä sijoittajien ĺisäksi omaakin henkilökuntaa.
Niin, että “Onks tää joku Nordea-ketju vai mikä tää on?”
7 tykkäystä