Kävin Vartissakin nopeasti läpi Nordean tulosodotuksia.
Käytännössä korkojen nousu parantaa NII:itä eli net interest incomea, korkotuottoja. Samalla markkinan heilunta voi syödä varainhoidon palkkioita.
Q3:sen EPSin odotetaan olevan noin neljänneseuro.
Koko vuoden 2022e EPS -ennuste (vihreä) on hivunnut lähemmäs euron ja 2023e on jo 1,1 euroa (punainen).
Eli yhteenvetona tulosodotukset nousevat ja samalla osakeen hinta laskee - kuulostaa ostopaikalta! 
Niin, jos tulosennusteet osuu! 
Ja, arvostuskertoimien lasku voi olla perusteltua jos/kun riskitaso nousee: pankit ovat hyvin herkkiä talouden häiriöille koska ne ovat niin vivutettuja. Se näkyy varmasti nyt. Sen lisäksi myös rahoituksen kustannus voi jossain vaiheessa nousta mikäli talletusten korot lähtevät nousuun.
Tulosennusteiden ja yhtäältä pankkien omien ohjeistusten kanssa kannattaa olla tarkkana.
Korot ovat nousseet varmasti nopeammin kuin pankit ovat odottaneet, mutta samaan aikaan uusia luottoja on myönnetty aikaisempaa vähemmän ja myös talletusten korot ovat lähteneet nopeasti nousuun. Näitä asioita on hyvin hankala mallintaa tarkasti.
Tällä yritän sanoa sitä, että ohjeistukset ja tulosennusteet eivät välttämättä pysy nopeasti muuttuvan markkinatilanteen perässä.
Korkojen nousu antaa pankeille aina paremmin pelivaraa, mistä johtunee myös käsitys korkojen nousun positiivisesta vaikutuksesta pankkien tuloksiin. Positiiviseen vaikutukseen ja pelivaraan on laskettu mukaan niin lainojen kuin talletusten korkojen nousu. Nordealla on erittäin tukeva ja hyvin viime kvartaaleina kasvanut lainakanta, joten lainanoton vähentyminenkään ei näy kuin vasta pidemmällä aikavälillä.
Todennäköisesti luottotappioissa nähdään kasvua seuraavan kahden kvartaalin aikana, mutta vielä ei ole merkkejä siitä, että luottotappiot räjähtäisivät käsiin. Tilanne pysynee stabiilina niin kauan, kuin ihmisillä on töitä. Palkkiot tulevat väistämättä laskemaan aktiviteetin laskiessa. Korot ovat nousseet niin nopeasti, että todennäköisesti se kattaa paremmin kuin hyvin muun pankkibusineksen alamäen.
Omasta mielestäni on hyvä mahdollisuus sille, että Nordea yllättää positiivisesti H2:lla. Vielä todennäköisemmin kuluvalla kvartaalilla kuin Q3:lla. Jännittävää nähdä, miten loppuvuotta ohjeistetaan.
Minua hämmentää hieman talouden tilan vakaus. Pörssejä seuratessa voisi kuvitella, että joka toisessa puljussa olisi lappu luukulla, kuten 90-luvulla, mutta arki jatkuu melko normaalisti. Tottakai inflaatio vaikuttaa vähitellen, mutta ei tämä vielä maailmanlopulta vaikuta – kuin ehkä pörsseissä.
Q3:n konsensus on tosiaan tuon 0,25, mutta noissa ennusteissa on odotukset tavanomaisista luottotappioista, joiden en vieläkään odota itse toteutuvan. Eli oletan, ettei luottotappioita ole vieläkään juuri lainkaan, ja en yllättyisi, mikäli ylimitoitetuksi osoittautuneen puskurin purkaminen johtaisi ”positiivisiin kokonaisluottotappioihin”.
Tämän lisäksi konsensus ei ota käsittääkseni huomioon kovin hyvin omien osakkeiden ostamisen tahtia. Eli osakemäärä on pienentynyt enemmän kuin konsensus odottaa.
Tämän vuoksi en itse ylläty, mikäli q3 eps on 0,28-0,29 haarukassa. Tämä ei silti varmaan johda mihinkään suureen hyppyyn kurssissa, sillä korkokatteen nousu tuskin näkyy vielä tässäkään kvartaalissa voimakkaana. Toisaalta varainhoitotuototkaan tuskin ovat juuri laskeneet. Vaikka kurssit ovat laskeneet, niin oletettavasti uutta pääomaa on varainhoitoon tullut edelleen hyvällä tahdilla.
Omat fiilikset huomisesta, että nähdäänkö huomenna jopa 0,3X EPS. Koron nostot alkaa näkyä jo tällä kvartaalilla merkittävästi ja isoihin luottotappio varauksiin en usko. Siellähän on vielä sisässä luottotappio varauksia jonkin verran. Matalien korkojen aikana on keksitty paljon maksuja millä tulosta on saatu aikaiseksi nyt alkaa tulla koron nostot läpi tulokseen.
Ensi vuodelle jää hyvin pelimerkkejä jatkaa omien ostoja merkittävässä mittakaavassa ja maksaa osinko haukoille hyvä osinko.
Omien ostot nyt näillä viimeisten kuukausien aikana ollut hyvinkin järkevää. Arvostus ei ainakaan ylihintainen ole ollut. Voidaanko ensi vuonna nähdä jopa 1,5€ EPS lukuja, kun osakkeiden määrä supistuu ja korkojen nousu alkaa tulla täysi määräisenä tulokseen. Extrana mahdollinen osakemarkkinoiden käänne jos tapahtuisi, että pörssit lähtisi pikku hiljaa uuteen nousuun.
Ei ehkä ihan 1,5€ EPS viitsi ennustaa. Kyllä, korkokate paranee, mutta varianhoidon tulos laskenee ja luottotappiot kasvavat kun ajaudutaan taantumaan. Toki hyvään tulokseen kaikki eväät
Tämän vuoden omien osakkeiden ostolla ja jos ensi vuonna jatketaan ostoja niin saadaan osake määrä tiputettua 3,4miljardin kpl pintaan. Edellyttää tietysti kurssi pyörisi tässä kympin pinnassa, että niitä saadaan hyviä määriä hankittua. Tarvis tehdä nettotulosta se 5miljardia en pidä sitä täysin mahdottomana. Tietenkään noista luottotappio varauksista ei oikein voi tietää nehän pitää tehdä nykyään aika etu painolla.
Aika montaa uhkakuvaa tässä markkinoilla on, että oikein en usko kurssi karkaa käsistä. Myös jos alkaa oikein epävarmat ajat niin eiköhän omien ostot laiteta jäihin EKP toimesta.
Nordealta tulosylitys. Koko vuoden oman pääoman tuoton pankki näkee nousevan yli 11 %:iin ja kulusuhde laskee 48-49 %:iin.
EPS 0,27 EUR, ylitten 0,26 EUR konsensuksen.
Kauppalehdessä lyhyt uutinen Nordean tuloksesta, ei maksumuuria. 
“Pankin liiketoiminnan tuotot kasvoivat vuoden takaisesta 2 344 miljoonasta eurosta 2 501 miljoonaan euroon, kun tietopalvelu Factsetin 27 analyytikon näkemyksestä koostuva konsensusennuste arvioi liiketoiminnan tuottojen kohonneen 2 444 miljoonaan euroon.”
“Pankin korkokate nousi 1 226 miljoonasta eurosta 1 407 miljoonaan euroon. Analyytikoiden ennuste oli 1364 miljoonaa euroa.”
Tiedotteesta bongattua:
“Vuoden 2022 näkymät parantuneet - Nordealla vahva asema tulevaisuutta ajatellen. Makrotalouden epävarmuus kasvaa Pohjoismaissa kiihtyneen inflaation ja heikentyneiden BKT-ennusteiden seurauksena. Nordealla on kuitenkin vahva liiketoimintamalli ja hyvät edellytykset saavuttaa vuodelle 2025 asetettu taloudellinen tavoite eli yli 13prosentin oman pääoman tuotto. Vuoden 2022 näkymät ovat parantuneet.”
“Pääomarakenteemme on edelleen yksi Euroopan vahvimmista. Ydinvakavaraisuussuhteemme oli 15,8prosenttia.”
Todella mahtava tulos Nordealta - kuin laastaria kusetusmarkkinoiden aiheuttamille haavoille 
Nopeasti laskettuna Nordean laimennettu EPS menee yli yhden euron, joka tarkoittaisi ehkä hieman yli 0,6 euron osakekohtaista osinkoa - kun muistelen osingonjakosuhteen tuloksesta olevan noin 60% tuloksesta Jos Nordea jatkaa tulevinakin vuosina omien osakkeiden ostamista, niin EPS tullee nousemaan entisestään. @Verneri_Pulkkinen huomasitko osarista, että onko Nordean tulokseen jo vaikuttanut korkojen nousu? En huomannut nopeasti lukiessani.
Lisäys tiedotteesta: Keskuspankkien ohjauskorot kääntyivät kolmannella neljänneksellä positiivisiksi Suomessa ja Tanskassa. Norjassa ja Ruotsissa näin tapahtui jo aiemmin. Vaikka korkojen nousu vaimentaa taloudellista toimeliaisuutta, se auttaa pitkällä aikavälillä korjaamaan markkinaolosuhteita vähitellen normaalimpaan suuntaan. Kohentuneet talletusmarginaalit tukivat tuottokehitystämme, ja odotamme tämän suuntauksen jatkuvan myös tulevilla neljänneksillä, sillä korot nousevat todennäköisesti edelleen kaikissa neljässä maassa.
Tällä kertaa Nordean ennustamiseen ei vaadittu Sherlokkia.
Jos Q3-tulosta pitäisi kuvailla yhdellä englanninkielisellä sanalla, se olisi: Solid. Nyt täytyy lukaista kaikki mahdollinen aineisto huolella uudestaan, sillä ensilukemalta Nordean tekemiseen ei pystynyt ampumaan ensimmäistäkään reikää. Ketjun otsikkoa ei tarvitse vaihtaa. Tämä vuosi mennään positiivisissa merkeissä.
Eilinen osakekurssin nousu jäi hieman ihmetyttämään – epäilyttäviä liikkeitä.
Nordean presiksestä löytyy visualisoituna nää hyvin. NII kasvoi +15 %.
Täältä löytyy matskut Latest interim results | Nordea
Samaan aikaan rahoituksen kustannukset ja talletuskorot painaa toisesta päästä.
Tämä oli minusta yksi mielenkiintoisimmasta kuvaajista tuossa Nordean esityksessä. Näkee hyvin sen mikä tämän korkeamman korkotason vaikutus on Nordealle ja myös se, että vasta ensi vuoden tuloksessa se näkyy kunnolla. En myöskään ole yhtään varma, että koron nousu edes pysähtyy tuohon Nordean veikkaamaan 2-3% väliin.
OP:n aamukatsauksesta:
Nordea antoi päivitetyn arvion korkojen vaikutuksesta korkokatteeseen. Yhtiö arvioi nyt positiivisen vaikutuksen vuonna 2023 olevan 1,0-1,3 miljardin euron luokkaa. Tämä on jonkin verran omaa arviotamme ja merkittävästi konsensusennustetta positiivisempi näkymä. Arvio tulee luomaan selvää nousupainetta konsensuksen korkokate-ennusteisiin.
OP on meidän kanssa samoilla linjoilla.
Nordea raportoi aamulla odotettua hieman paremman Q3-tuloksen. Tulosylitys selittyy etenkin vahvalla korkokatteella (+15 % v/v), jota tuki hyvänä säilyneet volyymit sekä korkojen nousun myötä vahvistuneet talletusmarginaalit. Lisäksi yritysluototuksen voimakas kasvu kompensoi viilentyvää asuntolainamarkkinaa.
The Helsinki-based bank posted a net profit at-tributable to shareholders of 1.01 billion euros ($987.2 million), com-pared with EUR1 billion in the same period a year earlier. A poll of analysts by FactSet had forecast net profit of EUR948 million.
The full-year 2022 return on equity is still expected to be above 11% while the cost-to-income ratio is now expected to be 48%-49%, from 49%-50% previously.
Tässä on Sijoittaja.fi:n analyysi Nordeasta.
Nousevat korot toisaalta hidastavat talouden toimeliaisuutta, mutta ne myös tukevat Nordean korkokatetta. Nordean johto arvioi ennustettavuuden olevan tällä hetkellä heikolla tasolla ja taloudellisen ympäristön pysyvän haasteellisena tulevina neljänneksillä, mutta pankki arvioi sillä olevan hyvät edellytykset kestää haastavat olosuhteet. Osakekurssi on ollut nousussa ennen pankin tulosjulkistusta, ja tulosjulkistuksen jälkeen osake avasi pörssissä hienoiseen nousuun. Nordean osake on tällä hetkellä kohtuullinen valinta osakesalkkuun.
Korot nousee ja taantuma uhkaa, mutta yritysluototus kasvoi 12% vuoden takaiseen. Nordean raportissa sanotaan: “At the same time the demand for corporate loans – especially among larger corporates – continued to increase, and we are well positioned to meet this demand. Corporate lending grew by 12% compared with the previous year.”
Aika yllättävää tässä maailmantaloudellisessa ja -poliittisessa ilmapiirissä. Isot yritykset uskaltavat investoida. Onko taantuma peruttu?
