Korkokate on merkittävä ajuri tuloskasvussa, mutta kannattaa huomioida, että Nordean tuloskunto koheni merkittävästi jo ennen korkojen nousua. Esim vuodelta 2021 Eps oli jo 0,95. Sitä ennen pyörittiin monta vuotta 0,6-0,8e välillä (korona vuonna jopa 0,55e). Jo ennen korkojen nousua Nordean kulut pienenivät huomattavasti ja korkokate kasvoi. Vaikka nordea oli pitkään pohjoismaisen pankkisektorin alisuorituja, mielestäni Nordea skarppasi huomattavasti jo ennen korkojen nousua. Tämä yleinen korkotason nousu on vain kiihdyttänyt tuloskasvua.
Pitää myös ottaa huomioon, että Nordea on suojannut osan näistä koroista, jolloin tulos ei tule laskemaan samaan tahtiin yleisen korkotason kanssa. Sama mitä Fortum teki kun sähkönhinnat olivat vuosi sitten korkealla. Tämä tulee pitämään Nordean korkokatteen korkealla useamman vuoden.
Yksi lisähuomio on, että kaikki analyysit mitä olen Nordeasta katsonut pitävät sisällään luottotappioiden huomattavan nousun nykytasoista. Eli pelkästään luottotappioiden kasvu ei olisi yllätys vaan ainoastaan, jos luottotappiot ylittäisivät nämä ennusteet. Tämä on tietenkin mahdollista, mutta luottotappiot ovat kyllä otettu huomioon.
-Korkojen nousun jyrkkyys yllätti markkinat, mutta niin saattaa käydä laskunkin nopeuden kanssa. Mutta tuskin mennään nollakorkoihin.
-Korkojen lasku taas piristää jossain välissä pörssiä yms., jolloin toimenpidepalkkiot paranevat
-Luottotappioita puristuu väkisinkin esiin yritys- ja yksityistalouspuolelta. Mutta luottatappiopuskurit ja taseet ovat kunnossa.
-En välttämättä usko osakkeen hinnan nykyisen aliarvostuksen häviämiseen ja siihen saattaa jäädä jonkinasteinen ale tulevaisuudessakin. Pidän pankkiosakkeita kroonisesti aliarvostettuina jopa pysyvästi.
-Omien osakkeiden jatkuvat osto-ohjelmat pitävät EPS:ää ja osinkoa kunnossa.
Jos Nordean osakkeen hinta olisi 15-20 € ja yhtiö kiinni vain Suomen kehityksestä, niin empisin. Raketointeja on turha odotella, mutta näillä hinnoilla Pohjoismaiden johtava pankki nykyisellä grahamilaisella turvamarginaalilla pitäisi olla vallan ok sijoitus korkoa korolle sijoittajalle. Näin ainakin uskon:)
Korkojen nousuhan oli pääasiassa niin jyrkkään, että duraation ja päivittymisen puolesta esim Nordea odottaa korkohuipun tulevan 2024 keväälle. Jotenkin ei sinäänsä yllätä että 2024 ennusteita on vedetty ylös. 2025 onkin sitten jo aivan eri juttu
Markkinalla ja EKP:lla on vähän eri mielisyyksiä mikä korkotaso on silloin.
Kyllähän pankkiosakkeisiin hinnoitellaan merkittävää tulospudotusta. STOXX Europe 600 Banks P/E on alle 6. Mutta mielestäni pankit eivät kalliita vaikka tulokset tippuisikin ja hyvin halpoja jos näin ei käy ?
Itse mutuilen, että markkina yliarvioi mahdollisia luottotappioita nyt heikossa suhdanteessa ja tältä osin tulokset yllättävät seuraavina vuosina. Samaa taisi käydä koronassa - pankit varaavat noita odotettuja luottotappioita aika konservatiivisesti kuitenkin. (Valvojan pelko on niin suuri, että maksimoidaan konservatiivisuus ? :D)
Toki vain omaa mutuilua. Mutta eiköhän kursseihin hinnoitella tällä hetkellä taantuman kasvattamia luottotappiota/lainauksen heikentymistä ja korkojen nousua. Ei P/E luvuissa ole muuten tolkkua.
Joillakin (ei edes millään italialaispankeilla tms.) P/E:t pyörii 4 paikkeilla. Ja monella kaksinumeroisia osinko + takaisinostoyieldejä.
On totta että korkotilanne sataa nyt pankkien laariin, mutta kyllä tuloksen tekoon kyettiin myös miinuskorkoympäristössä. Mikäli siinne ei palata, niin korkojen osalta tilanteen pitäisi kuitenkin olla verraten parempi vaikka korot laskisivatkin. Negatiiviset korot olivat ongelma, koska talletuskantaa ei pystytty/uskallettu painaa negatiiviseksi, joka osui ikävästi talletusmarginaaleihin.
Olisipa kiva tietää miten moni asuntolainaaja on tiedostava ja odottelee alempia tasoja. Korot voi ’24 aikana käydä 0,5%’kin alempana, joka on kuitenkin ihan merkittävä alennus isossa lainassa vuodeksi.
En usko että olet ymmärtänyt, mistä tämänhetkinen korkokate pääasiallisesti muodostuu ja miten tämä komponentti muuttuu ensi vuonna jo ihan ilman muutosta korkotasossakin.
Sijoittajan kannattaa seurata pankkien ottolainauksen kustannuksia. Tämä on jo tämän vuoden puolella kallistunut pankeille ja tullee kallistumaan merkittävästi ensi vuonna, kun kotitalouksien talouslukutaidot ja ymmärrys vallitsevasta tilanteesta kasvaa. Kilpailu talletuksista kiristyy.
Yritys(tallettajat) ovat jo reagoineet tilanteeseen, koska heillä on palkkalistoillaan talousjohtajat joille maksetaan tilanteen ymmärtämisestä.
Ottolainauksen kallistumista ei saada mitenkään siirrettyä ”loppuhintoihin”, eli siihen hintaan millä pankki lainaa pääomaa eteenpäin yrityksille ja kotitalouksille. Kaiken lisäksi kukaan ei enää edes lainaa mitään kun tilastoja katsoo!
Tähän vielä päälle se, että EKP:n paineet laskea talletuskorkoa kasvaa päivä päivältä. Tämä entisestään puristaa korkokatetta ja vaikeuttaa tuloksentekoa. Ensi vuonna painetta korkokatteeseen tulee siis molemmin puolin. Tulos skaalautuu väärään suuntaan.
En usko että lontoolainen 24v analyytikkoarmeija (eli konsensus) täysin tietää ja ymmärtää miten pohjoismainen vähittäispankkimarkkina elää ja hengittää käytännön tasolla. Voin tietty olla väärässäkin!
Vedetään mutkat suoriksi ja pankkien konsensusennusteista pitäisi leikata -20% sen siliän tien.
En usko että Nordean tuloskunto tippuu pariin vuoteen. Molemmille vuosille 2024 sekä 2025 on ennustettu vielä ihan käypää osinkoakin. Omien ostot sataa omaan laariin ja samoin uskon myös että korkosuojaus on kunnossa ja samoin mahdollisiin luottotappioihinkin on varauduttu. Nordea on yllättävän hyvässä kunnossa verkkokkeihinsa nähden sekä aika paljon aliarvostetumpi. Ennen kynti mutta nyt on toinen ääni kellossa.
Erittäin tarkasti tässä tulee ottolainauksen kustannuksia seurailtua ja minkäänlaista huolta ei tuolta suunnalta ole itselleni muodostunut. Talletuksia on yllin kyllin ja en usko, että oikein minkäänlaisella kampanjoinnilla suomalainen tilillämakuuttaja muuttaisi tottumuksiaan. Seurailen toki tarkemmin vain Suomen tilannetta, mutta uskoisin, että muilla Nordean markkina-alueilla ihmiset ovat suurin piirtein samanlaisia. Yrityspuolella vastaavaa kulttuuria ei toki ole ollutkaan.
EKP tulee tottakai laskemaan korkojaan, sillä edelleenkin onneksi inflaatio on totellut ohjauskorkoa. Samoin on täysin odotettua, ja jopa suotavaa, että lainakannat ovat maltillisesti supistuneet korkojen noustua radikaalisti. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että korot tulisivat tonttiin alta aikayksikön. Tuossa on ihan kelpo graafi, jossa markkinaodotuksia verrataan aiempiin koronlaskusykleihin:
Nopeimmat koronlaskuodotukset taitavat nyt suurin piirtein myötäillä tuota vuosituhannen vaihteen käyrää. Joka tapauksessa kaikki viittaa siihen, ja on oikeastaan väistämätöntä, että Nordean korkokate kasvaa ainakin ensimmäisen 2024 vuosipuolikkaan. Sitten käännytään maltilliseen laskuun. 20% pudotus ensi vuoden EPSiin vaatisi melkoista taantumaa ja luottotappioiden valtavaa nousua. Oma oletukseni on, että ensi vuonnakin, tämän vuoden tapaan, analyytikkoarmeijalla on liian kovat ennusteet luottotappiorivillä ja ne tulevat olemaan huomattavasti matalammat.
Joku pankkialan M&A:sta ymmärtävä voisi kommentoida, että jos fair value pyörii 40-50% pörssinoteerausta alempana, eikö jättipankkeja alkaisi kiinnostaa julkinen ostotarjous vaikkapa ihan vaan tuolla 40-50% preemiolla?
Taitaa maakohtaiset regulaatiot, pankkibisnesmallit, ja “pankkikulttuuri” olla niin erilaista eri maiden välillä, ettei tuo ole kovin houkuttelevaa. Siitä tulisi valtava lisätyö ostaneelle pankille, varsinkin kun todennäköisesti kaikki avainhenkilöt vaihtaisivat työnantajaa. Voisipa aiheuttaa myös asiakaskadon, jos vaikkapa huonomaineinen italialainen tai espanjalainen pankki ostaisi pohjoismaisen pankin. Täällä kuitenkin on valinnanvaraa pankeissa.
Financial Times julkaisi juuri katsauksen eurooppalaisten pankkien tilanteesta. Mm:
-Suurella osalla niistä kurssi reippaasti alle p/b-arvon. Mutta sama tilanne 1/3 jenkkipankeilla ja osassa Aasia lähes kaikki pankit alehinnoiteltuja
-Osingot ja omien osakkeiden ostot yhteenlaskettuna eurooppalaispankit puskevat parhaillaan n 15 % vuosituottoa omistajilleen
-Jenkkipankit pistävät selvästi enemmän paukkuja teknologiaan kuten tekoälyyn (koskeekohan tämä kohta pohjoismaisia pankkeja?)
-Euroopassa alan mainetta heikentäneet poliittiset interventiot, lähinnä joidenkin maiden extrapankkiverot
-Pankkisektorin rajat ylittävä rakennemuutos sulautumisineen Euroopassa edellyttäisi, että EU:n hanke pääomamarkkinaunionista saadaan kunnolla satamaan
@Artisti Toki kilpailusäännöt voisivat tulla pankkikauppojen esteeksi, jos pieni markkina ja vähän toimijoita. Vrt. Nordean halu ostaa Dansken Norjan toimintoja, joka kilpailuviraston käsittelyssä
Isot pankit ovat toki suorassa ekp:n valvonnassa ja noin periaatteessa sääntelyssä ei euroalueen sisällä pitäisi olla massiivisia eroja. Sama regulaatio kuitenkin.
On sinänsä hyvä kysymys miksei joku hyvämaineinen ja paljon pääomia omaava pankki ole vielä lähtenyt ostamaan näitä halpoja pankkeja pois. Tarvittaessa vaikka hakemalla pääomia paremmalla arvostuksella, jos vakavaraisuus sitä vaatii.
Toki onhan noissa paljon varmasti väistämättömiä ongelmia - erilainen kulttuuri, tietojärjestelmät, erilaiset käytössä olevat mallinnusmenetelmät jne. Ei ole ihan helppoa yhdenmukaistaa.
Toisaalta bisnes on skaalautuvaa ja koosta on myös selkeää hyötyä saatavilla.
Jännä nähdä jos tulevina vuosina nähdään enemmän M&A sektorilla. Sijoittajalle mielenkiintoista, koska arvostukset ovat hyvin matalia. Ihmettelisin mikäli yrityskaupat eivät olisi vähintään Euroopan pankkipomojen suunnittelupöydällä.
Pohjoismaiset pankit ovat alansa parhaimmistoa, mutta kaikenlaista ikävää Panama-raporttia ja venäläisen rahan pesua niistäkin silloin tällöin paljastuu. Ja pankkiirit tietävät omasta kokemuksesta, että lainojakin on välillä voinut tulla myönnettyä tahoille, joiden luottokelpoisuus on kyseenalainen. Kun omastakin toiminnasta on monessa pankissa paljastunut kiusallisia asioita, ei ihme jos se tekee varovaiseksi ostamaan muita alan toimijoita.
Tässä itseasiassa ihan kiinnostava juttu miten korot vaikuttaa pankkien m&a. Ostossa pakko merkata markkina-arvoon, jolloin nousseiden korkojen aikana toki htm tai held to collect varat laskee arvossa ja ostosta saatava hyöty pienenee / pääoman tarve kasvaa ostajalle.
Toki mietin että saako samaa tehdä taseen toiselle puolelle (talletuksille) tasapainottamaan tätä mutta ehkä niiden arvoa ei voi ihan samalla tavalla kasvattaa.
