Tässä lähetyksessä ei suuria yllätyksiä, vaan käytiin läpi Nordean muuttumista, nykytilaa ja näkymiä. Korot pikkuhiljaa laskussa ja talous varovasti nousussa. Isoja luottotappioita ei ole tullut. Digitalisaatioon panostetaan edelleen isosti ja Norjassa laajennutaan. Tulolähteenä mainittiin erikseen omaisuudenhoito (AUM), joten uskoa markkinoiden piristymiseen on.
Lisäksi odotellaan päätöksiä pääomavaatimuksista ja sitten tod näk tiedotetaan seuraavasta omien osakkeiden osto-ohjelmasta osingonmaksun täydentäjänä.
Tänään muuten Nordean osake vahvassa viherryksessä, vaikka pörssissä muuten punertavan kajastusta ja EKP ilmoitti koronlaskusta. Nimittäin jo ennakoitua koronlaskua mielenkiintoisempaa oli inflaation alentumisen epävarmat näkymät. Näillä tiedoilla nollainflaatiota ja -korkoja ei ole tiedossa ja Nordeankin tulotaso pysyisi vallan mukavana esim parin prosentin korkotasolla täydennettynä muilla tuloilla.
Tässä on juttua Nordeasta ja mm. tavoitehinnoista . Juttu ei ole ainakaan vielä maksumuurin takana.
Merkittävimpiä potentiaalisia riskitekijöitä ovat korkojen laskun ohella Euroopan ja Pohjoismaiden talouskehitykseen kytkeytyvät epävarmuudet sekä asuntomarkkinoiden verrattain vaisu kehitys.
EDIT:
Taisi mennä muurin taakse, aika lyhyt juttu ja ketjua seuranneille + varsinkin Inderesin ketjua seurannella ei paljoa uutta.
Mm. täältä voi katsella analyytikoiden näkemyksiä Nordeasta.
Naapurimaamme päätalousmedia DI kehottaa ostamaan luotettavaa rahakonetta. Palkitsee anteliaasti omistajiaan, toiminta maantieteellisesti hajautunutta ja altistus kiinteistösektorille matala. Osaketta saa halvalla, kun nykykurssi lähes 20 % alle keskimääräisten tavoitehintojen.
En pääse lukemaan juttua, mutta voiko kyse olla pikemminkin vuoden 2008 uutisesta, jolloin Nordea ha Handelsbanken kävivät ilmeisesti yhdistymisneuvotteluita.
Kyse on siitä, että Frank Vang-Jensen ilmoittaa Nordean kiinnostuksesta ostaa Handelsbankenin Norjan toiminnot. Parhaillaan Nordea on sulattelemassa Danske Bankin Norjan yksityisasiakastoimintojen ostoa. Norja on ollut heikoin lenkki Nordean pohjoismaisessa toiminnassa.
Handelsbank ei tiettävästi ole erityisen tyytyväinen Norjan toimintojensa menoon ja sinne on äskettäin nimitetty uusi vetäjä. Katsotaan saako muutettua tilannetta vai lähteekö myyntiin.
Handelsbankenilla on muutenkin ajankohtaisia “haasteita”. Sinne tuli äskettäin uusi iso pomo, jonka töiden aloitus ei ole mennyt kuin Strömsössä. Julkisuudessa on näkynyt sotkuja pääkonttorin marmorilattioista, osakeväen irtisanomia ja Q1/2024 jälkeen Handelsbankin osakkeen kurssi tippui kuin kivi. Kustannukset koholla. Yhtiötä saatetaan aleta trimmata ja siinä vaiheessa varmaankin katsottaisiin myös, mitä tehdä Norjan kanssa.
Kiitos tiedosta. Tuo on mielenkiintoinen seikka. En ole seurannut Handelsbankenin tilannetta muutoin kuon, että pankki irtaantui Suomesta ja Tanskasta. Tuli hieman puun takaa, että Handelsbankenilla menee nyt vähän huonommin.
Mielenkiinnolla jäädään seuraamaan, miten tuo hanke etenee. Nordealla varmasti haluja laajentua Norjassa ja saavuttaa skaalaetuja, mutta mitenköhän käy regulaation kanssa? Muistelisin, että jo Dansken Norjan toimintojen hankintaan liittyi jotain porua liian suuren toimijan muodostumisesta.
Pieni korjaus Norjan tapaukseen. Kyseessä ei ollut liian ison toimijan muodostuminen vaan kilpailun väheneminen, kun jälleen yksi toimija poistuu markkinoilta.
Basically Nordea argues that this is an old case, where applicable rules and laws should be used relevant for the time period. Not rules and laws that have been updated after this.
Herein lies the problem. Public auhtorities uses updated financial laws on money laundry that where not in place when these things occured to punish Nordea. The money laundry rules were quite different 10 - 15 years ago compared to now. This is not only applicable in a Danish context, most other auhorities uses the same playbook (e.g. Sweden).
A cynical investor might look at this as an attempt to maximise the fines to be paid. Sure, Nordea is to blame as they probably did not adhere to all rules from that time period, but this is a ‘public stunt’ from the authorities that has outsourced almost all money laundry tasks to private entities such as banks (instead of doing itself).
Yes, money laundry is illegal but is rather unfair to put all the burden on the banks, and everytime banks do something wrong they are the big villains, which in turn erodes the public trust in banks. This in turn is used by politicians to introduce new revenue sources from banks, whether that is extra taxes or extra tasks.
Kaivoin tuolta vuodelta 2019 tiedon tuosta varauksen koosta. Se oli suuruudeltaan 95 miljoonaa euroa ja on jo tuona vuonna laskettu kuluiksi. Toisin sanoen tästä ei pitäisi tulla mitään merkittävää taloudellista vaikutusta suuntaan taikka toiseen asian joskus lopullisesti ratketessa.
Yle kirjoittaa että Nordealta vaadittaisiin 3,5 miljardin euron korvausta, mutta kansainvälisten uutistoimistojen juttujen perusteella Nordean Tanskan yksikön kautta olisi pesty rahaa 3,5 miljardin euron edestä.
tuo korrvausvaade tuntuu mielipuoliselta. vertasin sitä Danskebankin korvauksiin, jotka syntyi aivan eri mittaluokan tapauksesta ja törkeistä todellisista pesemisistä:
onkohan tuossa joku painovirhe esim 350 milj euroa?
Nordea teki vuonna 2023 oikaistua liiketulosta 6,3 miljardia € ja oikaistua nettotulosta 5,1 miljardia €. Se antaa mittasuhteet ongelmalle. Suomessa sakkoina korvattavaksi tulisi saavutettu etu (rikoshyöty) eli varmaankin se jo tehty varaus 96 M€. Ei ole niin paljon mätää Tanskanmaallakaan, että vaatisivat sakot 100% ko. liikevaihdosta (3,5 Mrd€). 3,5 Mrd € tarkoittaisi yli 8 kk nettotulosta. 96 M€:lla ei olisi vaikutusta 2024 nettotulokseen.
Tämä Ylen juttu asiasta vaikuttaa väärinymmärrykseltä. Ainakaan minä en löydä mistään tietoa siitä, että vaade olisi koko rahaliikenteen kokoinen. Mainituissa lähteissä ei sellaista mainintaa ole.
Mittasuhteet ovat nyt Ylen uutisoinnissa pielessä. Tämä on täysin eri suuruusluokan juttu kuin Dansken megaluokan tuottamuksellinen kupru.
tavoitehinnoista 
