Alhaisen korkotason vaikutuksesta pankkeihin puhutaan paljon, mutta missään ei ole kunnolla selitetty, miten se välittyy pankkien tulokseen ja miten korkotaso välittyy todellisuudessa markkinoille. Osaako joku avata vähän tarkemmin jo aiemmin kysymääni asiaa:
1 tykkäys
Korkomarginaali, eli anto ja ottolainauskorkojen välinen erotus on pankkien keskeisin tulonlähde, jonka vuoksi ohjauskorkojen muutokset vaikuttavat suoraan pankkien korkomarginaaliin. (Marginaalikorko ja korkomarginaali eivät siis ole sama asia vaikka tällä hetkellä käytännössä ovatkin.)
Esim: Oletetaan että euribor 12kk on 2% ja pankki lupaa talletukselle koron joka on euribor -0.25% eli talletuskorko on 1.75%. Laina asiakkaan marginaalikorko on puolestaan 1% ja kokonaiskorko silloin siis 3%.
Tässä tilanteessa pankin korkomarginaali (korkokate) olisi 1.25%
Toivottavasti avasi yhtään pankkien ansaintalogiikkaa.
Lainojen pituuksien määrääminen esim yli yön ja viikon pituisiksi pohjautuu lähinnä siihen että ovat lainat vakuudellisia vai vakuudettomia. Pankeilla ei käsittääkseni ole mitään velvollisuuksia lainata ja talletaa toisilleen rahaa mutta käytännössä esim tallettaminen on pakollista mm riskien hajauttamisen vuoksi. Pankkien välillä liikkuu kuitenkin päivittäin järkyttäviä summia lainattua ja talletettua rahaa.
4 tykkäystä
Kysymykseni koski lähinnä juuri sitä, miten ohjauskorko muuttaa tätä tilannetta. Eikö korkomarginaali voida teoriassa pitää ihan vastaavana riippumatta korkotasosta? Eikö korkomarginaali ja marginaalikorko olisi teoriassa ole ihan sama, jos markkinoilla ei olisi jäykkyyksiä ja raha liikkuisi aina paremman tuoton perässä?
Oletetaan tilanne: Ohjauskorko on 4% ja se lasketaan 2 prosenttiin. Molemmissa tapauksissa pankki pitäisi lainammiissaan varoissa marginaalikorkoa, joka on 1%. Tällöin asikkaan masama korko olisi ennen 5% ja nyt 3%. Koska pankin oma siivu on siis koko ajan tuota 1% luokkaa, niin minkä takia korkomarginaali olisi huomattavasti parempi korkeammassa korkoympäristössä? Lainan kysyntä pitäisi olla suurempaa matalassa korkoympäristössä, jolloin lainakanta pitäisi kasvaa ja sitä kautta kasvattaa pankin tuloja. Vaikuttaako korkomarginaalin korkemmassa korkoympäristössä huomattavasti se, että rahaa makutetaan matalakorkosilla tileillä ja näiden rahojen omistajat eivät ole tuottohakusia? Vai onko tälle siis muukin selitys?
Tiedän, että tähän vaikuttaa muutkin asiat, mutta jos muut seikat pysyisi muuttumattomana, niin menisiki se noin? Olisiko siis teoriassa mahdollista, että korkomarginaali kasvaisi korkojen laskiessa? Ite en ainakaan mitään teoreettista estettä näe.
Kummat on siis kumpia ja eikö pankki saa lainaa molempia lainoja vakuudettomina ja vakuudellisina? Pitääkö pankin siis maksaa yli yön lainat seuraavana päivänä ja voi kuitenkin heti perää ottaa seuraavaan samanlaisen lainan? Mikä se varsinainen hyöty tästä vai onko kyseessä vaan joku jäänne?
Mutta onko pankin ja keskuspankin välillä tällasia velvotteita. Miksi mikään pankki lainaisi keskuspankille negatiivisella korolla. Keskuspankki määrittää siis talletuskoron, mutta miten se voi välittyä markkinoille, jos se on negatiivinen?
Mikä korko tuo talletuskorko siis käytännössä on? Mites sitten tuo perusrahoitusoperaatioiden kosko ja maksuvalmiusluottojen korko. Miten näissä koron muutos välittyy markkinoille?
1 tykkäys
Mielenkiintoinen tulkinta nollakorkojen vaikutuksesta “high-deposit” ja “low-deposit” pankkien lainauskäyttäytymiseen.
Vähimmäisvarantovelvoitteiden ylittävälle osuudelle on oikeastaan 3 vaihtoehtoa. Lainata raha toiselle liikepankille, säilyttää raha keskuspankissa tai pitää ne itsellä käteisenä. Käteisrahan säilyttäminen ei sekään ole ilmaista.
Teoriassa korkokate voisi pysyä samana sillä ehdolla että pankkien myöntämät talletuskorot pystyisivät laskemaan negatiiviseksi. Matala korkotaso syö korkokatetta nimenomaan siitä syystä että lainoista joudutaan perimään pienempää korkoa kuin aikaisemmin, mutta talletuskorot eivät jousta alaspäin määräänsä enempää.
Syyt mm yliyön lainauksille ja talletuksille pankkien ja keskuspankkien välillä liittyvät olennaisesti pankeille määrättyihin omavaraisuusasteisiin. Eli hyvin yksinkertaistetusti: pankit tarkistavat päivittäin omavaraisuusasteensa (kassassa pitää olla esim 10% talletuksista, loput voidaan lainata eteenpäin. Tarkkaa lukua en muista), jos homma ei ole kunnossa joudutaan lainaamaan yli yön rahaa jotta tämä suhde saadaan kuntoon.
Juuri näin👌
Jos keskuspankin maksama korko on reilusti negatiivinen, niin eikö olisi halvempaa vain pitää varat pankilla itsellään? Samanlaisessa bittimuodossa se raha olisi pankillakin kuin siirrettäessä keskuspankille, joten kulut tuskin on pankille merkittävät. Miksi mikään pankki siiräisi varoja keskuspankin säilytettäväksi negatiivisella korolla, jos siihen ei ole veloitetta?
Mutta matala korkotaso itsessään ei ole ongelma, jos korot eivät vain mene negatiiviseksi? Eli väite siite, että matala korkotaso (ei negatiivinen) syö itsessään korkomarginaalia on väärä?
Onko keskuspankin määrittämä talletuskorko se korko, jolla pankit tekevät talletukset keskuspankiin? Mikäs sitten on korko, jolla pankit lainaavat keskuspankilta? Onko tälle lainasummalle joitain rajoituksia?
1 tykkäys
EKP:n määrittämä talletusmahdollisuuden korko on se korko joka kertoo millä hinnalla pankit voivat tallettaa rahaa EKP:hen yön ylitse. Jos tämä korko on negatiivinen, joutuvat pankit maksamaan siitä että pitävät rahojaan nukkumassa EKP:ssa.
Korkoja joilla EKP:sta voidaan lainata rahaa on kaksi:
Maksuvalmiusluotto on sitä rahaa jota pankit voivat lainata EKP:sta yön yli. Tämä luotto on vakuudellista (pankilla pitää olla hallussaan esim arvopapereita)
Perusrahoitusoperaatioiden korko määrittää sen mihin hintaan pankit saavat lainaa viikoksi. (Korko on matalampi kuin maksuvalmiusluotoissa). Myös tämä korko on vakuudellista
Matala korkotaso itsessään on ongelma. EKP:n talletuskorko laskee, jonka seurauksena pankkien täytyy etsiä uusia paikkoja joissa rahat tuottavat yön yli paremmin. (Erityisesti jos talletuskorko laskee negatiiviseksi)
Matala korkotaso myös syö pankkien korkokatetta. Pankit eivät käsittääkseni peri ottolainoista negatiivisia korkoja asiakkailtaan, joten talletuksille myönnettävä korko voi olla minimissään 0%. Jos puolestaan antolainojen korot laskevat myös ja talletuksille myönnettävää korkoa ei voida enään laskea, niin tällöin pankin korkokate pienenee jatkuvasti.
Korkeammassa korkotasossa puolestaan pankkien asiakkailleen talletuksista myöntämät korot nousevat huomattavasti maltillisemmin, verrattuna laina-asiakkaiden korkoihin. Eihän pankki maksa asiakkaalleen talletuksista koskaan 3% korkoa vaikka korkotaso kuinka nousisi. (Tämän jälkeen joku kaivaa varmasti jonkun pankin joka on näin tehnyt ja todistaa minun olevan väärässä). Kuitenkin laina-asiakkaiden korot nousevat helposti sen 3%. Tällöin korkokate paranee merkittävästi.
1 tykkäys
Vähimmäisvarantovelvoite nimensä mukaan velvoittaa liikepankit pitämään kansallisen keskuspankin tilillä osan varoistaan. Talletus on muistaakseni nykyään 1% taseesta laskettuna (osa jää velvoitteen ulkopuolelle). Talletuksen (velvoite) koko lasketaan aina kuudelle viikolle ja sen pitää täyttyä keskimääräisesti eli voi vaihdella yli ja alle tämän velvoitteen.
Edit:
Näistä varmasti löytyy EKP:n ja Suomen pankin sivuilta tarkempaa tietoa, en jaksa lähteä etsimään linkkejä joten voi harrastaa itseopiskelua 
1 tykkäys
En ainakaan kovin tarkkaa tietoa löytänyt, kun joskus aiemmin katselin. Tai sitten olivat vain jossain piillossa. Perusjuttuja kyllä löytyi, mutta ei kovinkaan tarkkaa kuvausta, miten tuo pankkien ja keskuspankkien välinen talletus- ja lainausjärjestelmä käytännössä toimii.
Joo. Tässä nyt vähän piti vetää asiaa suoraksi, kun ei pohdintaan voi kaikkia komponentteja ottaa, jotta pysyy jotenkin kassassa. Täähän on kuitenkin ihan selvä asia, kun suomessakin kymmeniä miljardeja pankkitileillä ja suuri osa käyttötilillä, josta ei korkoja saa. Mitä suurempi korkotaso, niin sen suuremman hyödyn pankki näistä toki saa.
Alhanen korkotaso ei siis itsessään oo se ongelma vaan siitä johtuva korkokatteen pieneminen, kun hintaa ei saada siirettyä tallettajien maksettavaks.
Jos joku osaisi vielä tarkemmin kuvata, että mikä ero noilla käytännössä on. Millasissa tilanteissa näitä eri lainoja käytetään?
Alhainen korkotaso tosiaan on ongelma koska siitä seuraa pankkien korkokatteen heikkeneminen. Uskon että EKP:lta tai Suomen pankilta löytyy näihin kysymyksiisi liittyen tarkempia vastauksia. Ainahan sinne voi pistää myös s.postia. Vaikka käyttökate ja vakavaraisuus aste liittyvät olennaisesti finanssialaan, niin rahapolitiikalle voi perustaa vaikkapa oman ketjun. Menee kuitenkin maksuvalmiusluotto aika kauaksi Nordean tulevaisuuden tuoton muodostumisesta.
Jooh 
Nordea hakee uusia pohjia 2019 vuodelle, nyt ostoksille et saadaan Inderesin äijien etusormi taas herisemään
6 tykkäystä
Ei Nordean osinko tarjonnutkaan ilmaista lounasta osinkonälkäisille, ainakaan vielä. Onko markkinat sittenkin tehokkaat kun ei edelleenkään näe Nordeassa mitään hyvää.
Sammon keskiostohinta Nordealle oli joku ~6,45. Jos sen alle menee täytyy oikeasti miettiä pitäisikö Nordea laittaa tämän vuoden osalta ‘veronsuunnittelusarakkeeseen’. Intuitio kuitenkin on, että kannattaa tämä notkahdus katsoa, jos ja kun ei kuitenkaan mikään all-in -tilanne ole.
1 tykkäys
Yritin päästä hyville viikonloppufiiliksille vertaamalla Nordean kurssikehitystä kilpailijoihinsa Ruotsissa (5 vuotta). Eihän tässä nyt pidemmällä aikavälillä isoa eroa ole verrokkeihin tullut… eihän?
Ei onnistunut. 
4 tykkäystä
No on Nordea alisuorittaja. Mutta jos lopetat kannattavan pesulatoiminnan niin jossainhan se näkyy, eli alimmalla viivalla.
Mutta uskon Nordeaan kyllä, saadaan sinne pari uutta johtajaa vielä niin sitten, Koskullin temput on nähtynä, samoin Nallen.
2 tykkäystä
Leikki loppui puolelta lapuista automaattisesti, kun 6,50 raja meni rikki. Verottajan osuus tältä vuodelta pienenee oleellisesti…
Nordealla siis enää kymmenisen prosenttia vuosikymmenen pohjiin! Enpä olisi tätäkään uskonut vähän aikaa sitten. Loput laput jäi nyt kumminkin odottamaan tuleeko tästä huonoin sijoitus pitkään aikaan vai jotain muuta.
Saulilta hyvä pointti vastauksen lopussa Nordeasta Q&A:ssa:
“Nordeaan sijoittaessa sijoittajan olisi tärkeä pyrkiä muodostamaan näkemys pankkisektorin murroksesta ja Nordean roolista tässä. Pelkkien tunnuslukujen pohjalta tehty analyysi on varsin vaarallista toimialalla, jossa muutosnopeus on yhtä nopea mitä se on tällä hetkellä pankkisektorilla.”
2 tykkäystä