Tuohan onkin helppo asia piensijoittajalle: Nordeaan sijoittaessa sijoittajan olisi tärkeä pyrkiä muodostamaan näkemys pankkisektorin murroksesta ja Nordean roolista tässä
Näin kun on pidempään osakemarkinan seuraamista takana, niin aika vähä on tullut toimialan murroksia puskista silmille. Pankkialakaan ei ole ihan huomenna muuttumassa mustasta valkoiseksi.
Nordea olis justiinsa palkannut 200 asuntolainanmyöntäjää lisää, siis IHMISTÄ. Ottavatko ihan taka-askelia vai eikö robotit onnistu kaupanteossa, tarjouksiahan ne jo paukuttaa…
vai onko edelleen niin, että kohtuupalkkainen pankkitoimihenkilö on halvempi kuin digimurros.
Kyllä kait 6,50 seudulta Nordeaa uskaltaa ostaa, ne pelaa ketkä ei pelkää.
Vaikka Inderesin mallisalkkuun yks 1000kpl sopisi ihan kivasti…
Juu, nälkävuosi tuli karjalle yllättäen, mutta niinhän ne aina. Itse tyydyn katselemaan, kun karja syö vähäravinteista horsmaa ja heinää alan syöttää vasta syssymmällä sieltä kuuden alta. Lohdutuksena: Nyt on sitten Sammonkin Nordea-laput miinuksella. Eli kellään ei ole kivaa.
Tässä ketjussa on ollut paljon hyvää keskustelua Nordeaan liittyen ja osin toistankin tässä itseäni. Kukaan tuskin ennustaa pankkialan dramaattisen muutoksen tapahtuvan yön yli. Lisäksi en usko, että kukaan oikeasti kuvittelee, etteikö pankeilla olisi roolia myös tulevaisuudessa. Markkinoiden isoin huoli on yksinkertaistettuna tämä: Nordea ei saa yläriviä kasvuun (uudet fintech-haastajat nakertavat eri tulovirtoja, alhainen korkotaso painaa korkokatetta ja yleinen markkinatilanne heikkenee) ja ylärivin trendi pysyy edelleen alaspäin. Kustannuspuolella markkinan nopea murros sekä paisuvat viranomaisvaatimukset johtavat siihen, että kulutaso laskee, mutta ei riittävän nopeasti (koska liikevaihto myös laskee). Tämän kaiken seurauksena Nordean tulos olisi myös jatkossa paineessa ja pääoman tuotto jäisi epätyydyttävälle tasolle. On tärkeä ymmärtää, että huoli ei ole mustavalkoinen “elämän tai kuoleman kysymys”, vaan jatkuva näivettyminen.
Niin olisiko markkinat lukeneet palstaa ja todenneet että osinkoa on pakko laskea vuodelta 2019, vaikka muutaman pääomistajan nälkä olisi kuin iso ja loputon.
Pian saat kuutosesta lisää apetta.
Täytyy pohtia samaa, vaikka on puoliksi päättänyt että nyt panokset Nordeaan olisi jo tapissa… houkuttaa kuitenkin edelleen
Perskules, Sauli! Arkkipiispa luki nyt Nordea-seurakunnalle kovat madonluvut. Massen lehmätkö nyt sitten näivettyvät kuoliaaksi? Vai ampuuko setä kituvat lehmänsä vielä tänään ja myy laihat lihat eniten tarvitseville?
Analyytikoilla on kyllä hämmästyttävä kyky luoda narratiivi jokaiseen tilanteeseen. Kun pörssikurssi on hitaasti näivettynyt viimeisen vuoden aikana, pankin liiketoiminnan ongelmaksi nähdään juuri hidas näivettyminen. Mitään näistä mainitsemistasi ongelmista ei nähdä esimerkiksi Svenska Handelsbankenin, Swedbankin tai Ålandsbankenin luvuissa. Korkokate ja palkkiotuotot kasvavat. Oman pääoman tuotto 10-15 %. Eikö fintech-kilpailu ja viranomaisvaatimusten kurimus koskekaan näitä pankkeja?
Koskull kertoi männävuonna pankin vähentävän riskejä ja minusta on luonnollista että tämä näkyi ylärivin supistumisena. Tämä on strategiavalinta, jossa oltaisiin voitu valita myös toisin. Isot IT-järjestelmien uudistukset myös aiheuttavat sellaisia kustannuksia, jotka eivät toistu ihan heti tulevaisuudessa. Pankin johdon sanomiset ja tulokset ovat siis synkassa. Ei ole mahdollista laajentaa liiketoimintaa, vähentää riskejä ja tehdä valtavia organisaatiouudistuksia samalla kun jakaa koko tuloksensa pois osinkoina.
Sijoittajan pitää kysyä itseltään, vastaako pankin prioriteetit hänen omaa näkemystään tulevaisuudesta. Jos mieluummin menisit täyttä hyöryä Ruotsin asuntolainoja luotottamaan, tähän löytyy vaihtoehtoja toisaalta. Ei näihin taida olla mitään oikeita tai vääriä vastauksia. Kuitenkin tuntuu typerältä että jokaiseen kurssiliikkeeseen kehitetään joku ad hoc selitys. Sitten kun Nordea on taas 9 euron osake, sille kehitetään toinen tarina.
Juippi puhuu asiaa. Nordea on painanut tietoisesti yläriviä alas.
Kulujen painaminen alaspäin samassa vauhdissa onkin haastavaa.
Samoin If on painanut/hävinnyt markkinaosuuttaan viimeiset 15vuotta, toki tulos parantunut ja vastuuvelan pienentyessä vapautuu pääomaa muuhun veivaukseen tai osingonmaksun Sammolle.
Kyllähän Nordean ja koko Sampo-konsernin tehtävä on tahkota vain rahaa eikä intohimoisesti tehdä vakuutus- tai pankkibisnestä…
Hauskinta pankkibisneksessä on et OmaSäästöpankki mainostaa että ovat vanhanliiton meiningillä matkassa ja kulkee & kasvaa komeasti
On se ihme et kun Nordea on takonut 7vuotta mallisalkussa osinkoja niin tuotto on MIINUKSELLA.? Kysyin kerran tästä mut Verneri ei ilmeisesti halunnut vasta…
Mallisalkussa olisi hyvä olla hankianta-aika ja omistusajan osinkotuotto huomioitu kokonaistuotossa?
Niin tuotot ovat ilman osinkotuottoa ja sitähän just kyselin et miksi näin…?
Eli tuossa peilataan vaan kurssimuutosta, silloin ei saisi tuotosta puhua mitään…
Vähän sama kuin sijoitusasunnossa puhuttaisiin vain hinnannoususta ja vuokratuotto olisi unohtunut…
Tämä on tätä journalismia…
Meniskö ne osingot joka vuosi sinne mallisalkun käteisosastolle? Jos muistan oikein, niin Verphu manitsi, että veroja niistä ei makseta eli niitä ei ole otettu ulos salkusta… Kunnon vakuutuskuori siis, vai mitä Inden poijaat?
Masse, FA, itse Sipilä neuvoi sedälle kuoren rakentamisen alkeet
Osingot voisi vaikka kerätä omaan sarakkeeseensa, jos kerran niitä ei haluta kurssin nousun tuomiin tuottoihin sekoittaa. On kyllä toso hölmöä jättää osingot pois kokonaistuotoista. Kertoo siitä, mikä on i-mallisalkun sijoitusperiaate. Tämä on käänteisesti sama kuin, jos jättää rahastoista kulut pois tuottolaskelmista. Kummankin vaikutus on iso, mutta ne on helppo ‘unohtaa’. Hyi hyi Inderesille. Osingot ovat kuitenkin tuotosta (mallisalkun tapauksessa) se ainoa ‘pyy pivossa’.
Tosiaan osinkotuotto on mukana koko salkun tuotoissa. Yksittäisen osakkeen osalta ei, koska tuossa esitetään nimenomaan kurssimuutosta. Ihan sama näkymä siis kuin vaikkapa Nordnetin tilillä.
Tuo kysymys on jäänyt varmaan minulta huomaamatta, ei pitäisi olla kysymyksiä mihin ”en haluaisi vastata” täällä.
Kattoo transaktioita, niin se tapahtu 17.04.2012. Ei tainnut silloin olla vielä inderes.fi-palveluakaan 
