Itselläni ainakin “lyhennysvapaan” pituuden pystyn itse määrittämään ( 1kk - 30kk asuntolainassa ) Nordeassa.
" Liiketoiminnan kulut laskivat vertailukauden tasosta noin 8 %:lla 1088 MEUR:oon ja kulu/tuotto-suhde parani 52 %:iin (Q2’19: 55 %). Kulutason laskun taustalla oli etenkin 11 %:lla vertailukaudesta laskeneet henkilöstökulut. "
" Vuodelle 2022 asetetut taloudelliset tavoitteet (ROE yli 10 % ja kulu/tuotto-suhde 50 %) pidettiin myös varsin odotetusti ennallaan. "
Kyllä kait tuo kulu/tuotto- suhde rupee olemaan jo hyvällä mallilla ( ensi vuonna 45% tai jotain? ) Keskitytäänkö tässä nyt liikaa nuihin luottotappio varauksiin - eikä nähdä sitä oikeaa kehitystä mitä on tapahtunut.
Hyvinkin mahdollisesti, varsinkin kun vaikuttaa että loppuvuodelle ei olisi samanlaista varausten sumaa enää tulossa. Vieläpä kun monin paikoin asiasta keskustellaan pelkästään luottotappioina, eikä siis luottotappioiden ja niiden varauksien yhdistelmänä. Toki toinen aalto voisi olla myrkkyä tässäkin tapauksessa.
Kuitenkin itse toivon että aamunavaus tarjoaisi todellisen lisäyspaikan. Epäilen itse etteivät ennusteet ja analyysit lähde tämän raportin takia juurikaan happanemaan. Liiketoiminta näyttäisi jatkavan samalla hyvin kehittyvällä linjalla.
Edit: “Valitettavan vähän” on alennusta tulossa ainakin huutokauppatasojen perusteella.
@Matias_Arola@Sauli_Vilen Voisiko jompi kumpi hieman ‘aukaista’ näitä luottotappio/varaus numeroita?
Q1’20 Raportissa : Nettomääräiset luottotappiovaraukset olivat ensimmäisellä neljänneksellä 154 miljoonaa euroa, josta 120 miljoonaa oli ylimääräinen johdon harkintaan perustuva varaus. Tällä katetaan luottotappioiden todennäköinen lisääntyminen lyhyellä aikavälillä. Johdon harkintaan perustuvia varauksia on Nordeassa kokonaisuudessaan 327 miljoonaa euroa, mikä nostaa taseeseen kirjattavien varausten määrän yhteensä 2,4 miljardiin euroon.
Q2’20 Raportissa: Johdon harkintaan perustuvaa puskuria kasvatettiin 388 miljoonalla eurolla erilaisten mallien ja skenaarioiden perusteella. Tämän vuoksi toisen neljänneksen nettomääräiset luottotappiot nousivat yhteensä 698 miljoonaan euroon. Nordealla on nyt yhteensä 650 miljoonan euron puskuri.
2020 Ohjeistus on: Nordea on päivittänyt myös luottosalkun laatua koskevat näkymät ja arvioi nettomääräisten luottotappioiden jäävän alle 1 miljardiin euroon koko vuodelta 2020.
Q: Miten nämä Q1+Q2 tappiot + varaukset ynnääntyy nyt yhteen? En itse ainakaan saa suoraan 1+1 menetelmällä mitään järkevää. Saan vain että
Q1 Luottotappiot 34M€ | Varaukset 120M€ ( Tähän mennessä varauksia 327M€ )
Q2 Luottotappiot 310M€ | Varaukset 388M€ ( Tähän mennessä varauksia 650M€ )
Varmasti, mutta tappiot syntyvät suurimmaksi osin vakuudettomista lainoista sekä yrityspuolen lainoista. Henkilöasiakkaiden asuntolainat on (useimmiten) hyvillä vakuuksilla katettu.
En uskaltaisi vetää yhtäsuuruusmerkkejä korona-ajan kulutason laskusta pysyvään kulutason laskuun. Oletan, että koronasulkujen ajalta kulut ovat olleet väliaikaisesti alemmat, eikä kyse siis välttämättä ole siitä tavoitellusta pysyvaisluonteisemmasta, onnistuneesta kulutehokkuuden saavuttamisesta.
Toistaiseksi lähdetään siitä, että osinkoa on tulossa.
”Vahva taloudellinen asemamme mahdollistaa sen, että voimme tukea asiakkaitamme ja maksaa osinkoa. Hallitus aikoo kuitenkin noudattaa Euroopan keskuspankin suositusta ja pidättäytyä päättämästä osingonmaksusta tämän valtuutuksen perusteella 1. lokakuuta 2020 saakka”, Vang-Jensen sanoo tulostiedotteessa.
Näyttää menevän joissain tapauksissa maksumuurin taakse, niin lisätään vielä tämä >
Vang-Jensen myös totesi Nordean aseman olleen vahva koronaviruspandemian alkaessa ja olevan sitä yhä. Toisen neljänneksen lopussa likviditeettipuskuri oli 105 miljardia euroa, mikä vastaa 160 prosentin maksuvalmiussuhdetta. Vang-Jensenin mukaan pääomarakenne on yhä erittäin vahva, ja 15,8 prosentin ydinvakavaraisuussuhde ylittää vaatimukset 5,6 prosenttiyksiköllä.
”Teimme lisäksi tiukan stressitestin, joka vahvisti luottamustamme vahvaan pääomarakenteeseemme ja siihen, että pystymme jatkossakin tukemaan asiakkaitamme ja säilyttämään samalla osingonmaksukykymme”, Vang-Jensen sanoo tiedotteessa
Hieman utelen että minkä kulujen odotat nousevan kun korona-aika on takana? Ainakaan henkilöstökulujen ei odottaisi lähtevän juurikaan nousuun, ja nämä ovat melkoiset merkittävät.
Lähinnä tuumailin, että osa kuluista on voitu saada alas koronasulkujen ajaksi vähäisen aktiviteetin vuoksi - näinhän moni ala on kyennyt tekemään. En siis tarkoita, että kulut alkuperäisestä loppuvuonna kasvaisivat, vaan että koronasulkujen aikaan on ehkä saatu painettua esim. henkilöstökuluja normaalia alemmas, kuin normaaliaikana on mahdollista. Hatara tuuma toki, en edes muista, lomauttiko Nordea.
Nordea ei lomauttanut. Pikemminkin kiirusta on tainnut pitää. Ainakin ruuhkaa on ollut kaikkiin palveluihin, kuten monella muullakin pankilla.
Monessa yrityksessä isoja säästöjä on tehty myös mm. matkustuksen vähenemisellä, mutta sekään ei oikein istu Nordean businekseen. Kulusäästöt ovat muutenkin jatkoa jo edelliselle kvartaalille, joten ainakin oma oletukseni on, että suunnanmuutos on tosi - eikä siis koronan avustuksella tullutta höttöä.
Jotkin kulut varmasti nousevat. Matkustamista ei ole ollut Koronan aikana, kuten ei myöskään asiakaskäyntejä, asiakastilaisuuksia yms. Varmastikaan ei palata samalle tasolle kuin ennen Koronaa, mutta kyllä kulut tuosta hieman nousevat.
OP:n Antti Saaren lyhyt kommentti Nordean tuloksesta.
OP reaktio Nordean tulokseen oli ihan positiivinen. Pääkohdat tuolta videolta:
Nordea tehnyt etupainotteisesti paljon varauksia ja nordea ohjeisti, että koko vuoden luottotappiot jää alle miljardin. Tuotot oli pehmeät ja mutta kustannuskehitys oli suotuisaa.
Tehostustoimia on saatu jatkettua ja henkilöstömäärä laskenut 5%
Lievä negatiivinen kurssireaktio perusteltu
Iso kuva ei ole muuttunut mihinkään, pankki jatkaa tehostustoimia ja oman pääoman tuottotason pitäisi lähivuosina kohentua paremmalle tasolle.
Nordean lähivuosien 2021-2022 EPS -odotukset ovat inahtaneet ylöspäin. Tai ainakin mikä tärkeintä, ne eivät laske. Ylipäätään näkyvyyden lisääntyminen ja epävarmuuden vähentyminen oikeuttaa jo pelkästään arvostuksen kohoamista.
Nordea ei toistaiseksi ole meidän seurannassamme, joten en yhtiötä valitettavasti kovin syvällisesti tunne. Yleisellä tasolla voisin mainita, että pankit noudattavat luottotappioiden kirjaamisessa nykyään IFRS9-standardia, jossa luottotappiovaraukset tehdään odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella (vanhan IAS 39-standardin aikaan luottotappioita kirjattiin takapainotteisesti käytännössä vasta niiden toteutumishetkellä).
Kuten sanoit, Nordea kirjasi Q1:llä tuloslaskelmaan 154 MEUR:n luottotappiovaraukset ja tästä 34 MEUR oli IFRS 9-strandardin mukaisia luottotappiovarauksia ja loput 120 MEUR johdon harkintaan perustuvia ylimääräisiä varauksia. Q1:n lopussa johdon harkintaan perustuvia luottotappiovarauksia oli 327 MEUR:n edestä.
Perjantaina Nordea kirjasi puolestaan Q2-tuloksessa nuo tuntuvat 698 MEUR:n luottotappiovaraukset, joista 310 MEUR oli IFRS 9:n mukaisia luottotappiovarauksia ja 388 MEUR johdon harkintaan perustuvia ylimääräisiä luottotappiovarauksia. Q2:n aikana luottotappiovarauksia on käsitykseni mukaan kuitenkin purettu 65 MEUR:lla (kts. Nordean Q2’20 Factbook s. 11 tai kuva alta) ja näin ollen johdon harkintaan perustuvat luottotappiovaraukset olivat Q2’20 lopussa tuo 650 MEUR (327 MEUR + 388 MEUR - 65 MEUR = 650 MEUR). Tuo selittää käsitykseni mukaan sitä, miksi laskutoimituksesi ei täsmännyt.
Joo, asuntosijoituslainoja ja asuntolainoja menee. Huomiotavaa on että asuntosijoituslainoissa on 20-50% kovemmat marginaalit verrattuna asuntolainoihin. Lisäksi Suomessa sijoitusasuntolainakanta lienee riskittömämpää kuin monessa muussa maassa koska asuntotukijärjestelmä.
Joo sijoituskämpästä parempi korkokate on pankille herkkua, en ymmärrä miksi marginaali on isompi. vuokralainenhan lainan maksaa ja jos hän on makukyvytön myös, niin sitte vuokralaista vaihdetaan.
Itse tehnyt tänään taas puoliturhia veivauksia ja Nordea on pärjännyt kyllä taas hienosti.
