Ajattelin avata ketjun tälle norjalaiselle kaivosyhtiölle, koska tällä hetkellä eletään ratkaisevia hetkiä yrityksen pitkällä taipaleella. Kerron tähän ensin taustaa, mutta olisi kiva kuulla myös muiden yritykseen perehtyneiden näkemyksiä tilanteesta ja seurata jatkossa kehitystä yhdessä.
Nordic Mining (eli NOM) on perustettu vuonna 2007 ja alku oli uudelle kaivosyhtiölle tyypillisesti hypen saattelemaa. Yhtiöllä oli useita aihioita, joista parhaimpana Engebøn rutiiliesiintymä Norjan rannikolla. Myös muita esiintymiä oli, mutta niistä on pääosin luovuttu vuosien varrella. NOM oli myös suomalaisen Keliberin alkuvaiheen rahoittaja ja omisti parhaimmillaan yli 38 prosenttia yhtiöstä. Nykyään omistus on liudentunut n. 14 prosenttiin. Tällä hetkellä NOMin arvo koostuu siis pääosin Engebøstä ja pienemmässä määrin parhaillaan positiivisesti kehittyvästä Keliberistä.
Itse sijoitin tähän ensimmäistä kertaa 2012 ja siitä lähtien olen seurannut menoa melko tarkasti. Kaivosprojektin kehitysyhtiölle tyypillisesti toimintaa on rahoitettu säännöllisillä anneilla, joita on ollut vuosien varrella toistakymmentä. Projekti on edennyt sinänsä hyvin - niiltä osin kuin siihen on yritys itse voinut vaikuttaa - mutta erityisesti hidas byrokratia on aiheuttanut viivästyksiä. Lupien saaminen on ollut tiukassa, on vaadittu paljon lisätutkimuksia vuosien varrella. Ympäristölupa myönnettiin vuonna 2015 ja sen jälkeen on tehty ensin pre-feasibility study, pankkirahoituksen mahdollistava definite feasibility study sekä koronan myötä muuttunen markkinatilanteen johdosta päivitetty updated feasibility study. Kaivoksen käyttölupa myönnettiin kesällä 2020 ja sitä koskeneet valitukset hylättiin 2020 lopulla. Hylkäykset pitää kuitenkin vahvistaa vielä ministeriön toimesta, ja sitä päätöstä edelleen odotellaan.
Viime vuosien vastoinkäymisiin liittyy myös “kilpaileva kaivosyhtiö” Arctic Mineral Resources, jonka perustajiin kuuluu NOM:in entinen hallituksen jäsen. Yritys perustettiin, kun tämä perustaja ja osa alueen maanomistajista väitti, ettei NOM:illa ole oikeutta kaivostoimintaan alueella. Tämän taustalla on se, että mineraalit jaotellaan norjassa kahteen kategoriaan, “state minerals” ja “landowner minerals” ja niitä koskee erilainen lainsäädäntö. Engebøn päämineraali on rutiili, joka on state mineral, mutta sivutuotteena tulee granaattia, joka on landowner mineral. AMR väittää, että kannattava kaivostoiminta olisi mahdollista pelkkään granaattiin perustuen, jolloin NOM:illa ei olisi oikeutta harjoittaa kaivostoimintaa alueella. Tästä käytiin oikeutta viime kuussa, ja ratkaisu tulee 24.9.2021 mennessä. AMR vaati siis NOM:in kaivosluvan hylkäämistä. Oikeusprosessissa oli sellainen jännä kiemura, että kun AMR:n vaatimus liittyy viranomaisen myöntämään lupaan, olisi Norjan valtion pitänyt olla osallisena oikeudenkäynnissä. Tästä syystä todennäköisimpänä lopputulemana pidän, että AMR:n vaade hylätään, ja jos he haluavat jatkaa prosessia, täytyy heidän haastaa oikeuteen NOM:in sijaan Norjan valtio. Tämän ei pitäisi estää NOM:ia ryhtymästä kaivoksen ylösajoon. Kaikkinensa tämä AMR-sekoilu on aiheuttanut yleistä epävarmuutta projektille, ja varmasti viivästyttänyt rahoitusneuvotteluja kaivoksen ylösajoa varten. AMR:n argumentit ovat kuitenkin heikolla pohjalla - näistä on käyty erittäin paljon keskustelua osakkeenomistajien ryhmässä Facebookissa, jossa seitsemänpäiväistä oikeudenkäyntiä seurattiin reaaliajassa.
Mutta se, minkä takia halusin avata tälle keskustelulle ketjun nyt, liittyy seuraaviin lähikuukausien aikana oletettavasti tapahtuviin seikkoihin:
-
NFD (Norjan kauppa- ja teollisuusministeriö) vahvistaa Engebøn käyttöluvan, jonka siis kaivosvirasto (Directorate of Mining) on jo myöntänyt. Tämän päätöksen piti tulla jo vuoden alkupuolella, mutta on viivästynyt ministeriön mukaan koronan aiheuttamista kiireistä johtuen. Norjalaiset kanssaomistajat pitävät todennäköisempänä syynä 13.9. pidettäviä parlamenttivaaleja - luvan myöntämisellä vaalien alla voisi olla negatiivinen vaikutus ministeriöstä vastaavalle Venstre-puolueelle.
-
AMR-oikeudenkäynnin päätös tulee 24.9. mennessä. Jos (ja oletettavasti kun) se on suosiollinen NOMille, se vähentää projektiin liittyvää epävarmuutta ja vauhdittaa ylösajoa.
-
Rutiilin osalta on jo olemassa offtake agreementit japanilaisen ja eurooppalaisen tahon kanssa, sivutuotteena syntyvän granaatin osalta sopimus voi tulla milloin hyvänsä.
-
Rahoitusneuvottelut on tarkoitus saada maaliin syksyn aikana. Projekti pyritään rahoittamaan pääosin pankkilainalla, jonka vakuutena toimivat mm. yllä mainitut offtake aggreementit. Odotan rahoituksesta uutisia pian NFD-päätöksen ja oikeudenkäynnin päätöksen jälkeen.
Jos yllä olevat seikat toteutuvat, tämä projekti alkaa siirtyä vauhdilla kaivosprojektin kehittämisvaiheesta kaivoksen ylösajovaiheeseen. Siis vastaavaan, jossa Keliber on tällä hetkellä. Tuotanto voisi alkaa ehkäpä 2024-2025 tienoilla.
Yrityksen markkina-arvo on tällä hetkellä 60 miljoonan euron luokkaa. Päivitetyn kannattavuuslaskelman mukaan kaivoksen (konservatiivinen) nettonykyarvo verojen jälkeen on 220 miljoonan luokkaa, ja potentiaalia sen yli on olemassa paljon. Tähän päälle osuus Keliberistä, jonka nettonykyarvo on lähes 400 miljoonan luokkaa.
Tarkemmin projektiin ja lukuihin voi tutustua Engebøn päivitetyn kannattavuusselvityksen kautta:
Loppukaneettina todettakoon, että projektia on ollut mielenkiintoista seurata mennyt kymmenen vuotta, mutta olisihan nämä rahat tähän asti muualla paremmin tuottaneet. Vielä kurssiin ei ole hinnoiteltu todellista potentiaalia, vaan mm. yllämainituista riskeistä johtuen kurssi on pysynyt alamaissa. Eletään kuitenkin hetkiä, jolloin pitäisi alkaa tapahtua - en usko, että toimintaa tarvitsee enää annein rahoittaa seuraavaa 10 vuotta.
Toivottavasti aloitus ei ollut liian polveileva ja sekava, vaan antaa jonkinlaisen kuvan yhtiöstä. Avataan tätä lisää tulevissa viesteissä, jos täältä löytyy muita kiinnostuneita tai aiheeseen perehtyneitä.
Kurssireaktioista ja kaupankäyntimääristä päätellen moni muukin erehtyi. En itsekään muistanut, että tuollaisetkin valitukset on käsittelyssä.