Hyvä nosto. Artemiksen kehittämä digipumppu on meillä tiedossa olevaa teknologiaa. Danfoss on ostanut Artemis yhtiön kuten muitakin yhtiöitä viime vuosina. Meidän mielestämme on hyvä, että Danfoss tuo ja pitää yllä näitä teemoja, se lisää myös kysyntää ja kiinnostusta meidän teknologialle. Digipumpulla saatavat hyödyt eivät ole samaa luokkaa kuin mitä Norrdigillä saavutetaan. Danfossin sivuilla kerrotaan tuloksista mitä saavutettu Digipumpulla.
55 tykkäystä
Kyllä, mutta, jos säästöt ovat näin lähellä toisiaan vaihtamatta jokaista sylinteriä voi kustannus olla kohtuuttoman suuri vaihtaa koko järjestelmä käyttämään näitä kalliimpia sylintereitä. Miksi tehdä monimutkaisempi ratkaisu lähes samalla säästöllä? Tässä Danforssin esimerkissä käsiteltiin vain vanhojen koneiden retrofittaamista.
Kuten sanoin filosofia on hivenen erilainen, mutta samaa ongelmaa ratkaistaan. Itse en ole vielä aivan täysin myyty, että Norrdigi on aivan uniikki tai edes paras ratkaisu päästöjen vähentämiseksi ja käyntikulujen pienentämiseksi.
Jos olisi aikaa mielellään tutustuisin kaikkiin noista kilpailevista teknologioista. Toivottavasti parviälyllä työhön osallistuu foorumilaiset nyt ahkerasti 
Edit: Yrjö ehtikin jo osaltaan vastata nostooni. Kiitos siitä 
6 tykkäystä
Pumppujen hinnat on ihan eri tasolla kuin sylinterien
Kaikki koneet ja koneiden osat kuluvat käytössä vähitellen? Äkkiseltään kätevästi (kuin porakoneen akun konsanaan?) lähes lennosta vaihdettava digisylinteri vaikuttaa siinä mielessä ylivoimaiselta tuotteelta. Jos nyt kuitenkin ajattelee pidemmällä sihdillä, on konevalmistajilla insentiivi myydä uutta kalustoa, jossa on uusia innovaatioita. Vaikea sanoa, kumpi vie voiton, mutta peli ei heti ole selvä Danfossin hyväksi.
DISCLAIMER: mutua, en TOD. ole asiantuntija. Kommentteja, josko löytyisi kaivinkone- tai metsäkoneyrittäjiä ketjusta.
Ai niin: olen aikeissa IPOttaa.
Kiitos Oddball, lisäksi on hyvä muistaa, että meillä on automaattisesti mukana äly ja sensorit, joka mahdollistaa autonomiset syklit, tiedon keräämiseen järjestelmästä ennakoivaa huoltoa ja muuta tiedon hyödyntämistä varten. Sekä tietenkin energian talteenotto ja kierrätys takaisin järjestelmään työenergiaksi.
39 tykkäystä
Eli kalliimpia? Tarkennathan ainakin tälle tietämättömälle?
Digisylinteri on tietenkin kalliimpi kuin normaalisylinteri, mutta samalla saadaan säästöjä pienemmästä moottorista, yksinkertaisemmasta hydraulipumpusta, putkituksesta, venttiilistöstä jne. Kokonaiskustannus konetasolla on tietenkin se merkittävin asia ja saavutettavat hyödyt, josta saadaan takaisinmaksuaika investoinnille. Tätä asiaa muistaakseni Erkki Vesola on kommentoinut ainakin jossain määrin analyysissään. Mitä pidemmälle päästään sarjoissa ja volyymeissa, komponenttien hinnat laskee ja takaisinmaksuaika lyhenee.
50 tykkäystä
Voiko tuo Danfossin tuote toimia Norrdigin kaverina, vai ovatko ne toisensa poissulkevia? Eli saisiko firma lisähyötyä, jos se Norrdigin lisäksi käyttäisi myös Danfoddin digipumppua?
1 tykkäys
Jos peruspumput on monta kertaa kalliimpia kuin sylinterit. Niin uskoisin digiohjattavissa pätevän saman kaavan
3 tykkäystä
Noista ei juuri hintatietoa löydy, Intiasta löysin toimittajan jolta saa tuon Danfossin pumpun 300 000 rupialla, mikä on päivän kurssilla noin 3570€.
Hinta Euroopassa on varmasti toista luokkaa…
https://www.indiamart.com/proddetail/digital-displacement-pumps-22275233748.html
2 tykkäystä
Mainitsit autonomiset (työ)syklit, joista on aiemminkin ollut eri yhteyksissä mainintoja. Minulla on jo oma käsitykseni siitä, minkä tyyppisissä tehtävissä näitä syklejä voidaan automatisoida ja missä ei. Kysyisin kuitenkin, voitko yhtään tarkemmin avata tätä aihetta menemättä yrityssalaisuuksien puolelle?
4 tykkäystä
Tässä yksi yhden valmistajan tekemä konseptivideo, miltä maanrakennuskoneiden tulevaisuus voisi näyttää. Meidän näkemys on että näitä kohti mennään vähitellen. Näitä konseptijuttuja löytyy muiltakin valmistajilta. Aluksi ne voivat olla palautusliikkeitä, törmäyksen estoa, GPS käyttöä ohjamaan kaivuutyön automaattisesti oikean paikkaan jne. Älylle on tarvetta työkoneissa tulevaisuudessa.
47 tykkäystä
Norrhydro on saanut mielestäni ihmiset hyvin liikkeelle. Moni maarakennus-/metsäkoneiden kanssa työskentelevä kaverini on lähtenyt antiin mukaan, vaikka eivät ole ennen juurikaan kiinnostuneita suorista osakkeista.
Minulla on kova luotto Norrhydroon, tähän lähen mukaan ja tarkoitus on pysyäkkin mukana pitkään.
Vielä jos youtubesta tuttu Hydraulic Press Channel tulis Norrhydrolle yhteistyökumppaniksi, niin sitten ois kova setti kasassa.
33 tykkäystä
Työskentelen maanrakennuskoneiden parissa ja voin muutaman oman näkemyksen laittaa teknologiasta.
Tuo Danfossin teknologia ei mulle auennut. Sen voin kuitenki sanoa Suomen kaivurimarkkinasta, että kukaan ei tule alle 30 tonnin koneisiin retrofittaamaan pumppua. Pumpun täydellinen särkyminen on harvinaista. Jos semmoinen sattuu esim 10000h käyttötunnin kohdalla, niin koneen rahallinen arvo on niin matala, ettei omistaja hyödy kalliimman pumpun ostosta. 10000h käyttötunnin jälkeen tämän kokoiset ja pienemmät koneet myydään puuhastelukoneeksi tai lämpymiin maihin. Suurissa kaivoskoneissa tilanne voi olla toinen, koska käyttöajat ovat reilusti pidempiä ja perusteellisia kunnostuksia tehdään etukäteen suunniteltuina.
Toisaalta jos se Danfossin pumppu tuo kilpailuetua konevalmistajalle, niin se tulee sitten nopeasti kaikille konevalmistajille. Mielestäni tämä on eri asia kuin sylintereissä tuleva säästö, eikä sulje Norrdigin tuomia hyötyjä pois.
Norrdigissä on tietysti sama tilanne kuin kaikilla innovaatiolla. Ne tuovat innovaation luojalle/käyttöön ottajalle hetkellisen kilpailuedun, mutta muut kopioivat tai jopa parantelevat tekniikan omaan käyttöön ja kilpailuetu sulaa pois. En keksi auto/konealalta mitään innovaatiota joka toisi jollekkin valmistajalle jatkuvasti 20% tuottavuus etumatkan teknologiassa. Esim. hydrauliikka on kehittynyt kaivurin alkuajoista hurjan paljon, mutta kaikilla valmistajilla sen tehokkuus on lähes sama. Joku on kehittänyt esiohjauksen ja joku säätötilavuuspumpun joku jotaki innovatiivisiä venttiileitä. Nämä on ollut hurjia kehitysaskelia, mutta ne ovat kuitenki kaikille nyt arkipäivää ja näitä valmistajia on paljon.
Mielestäni Norrdigissä on paljon järkiä, jos Yrjön mainitsemat edut toteutuu (pienempi moottori, linjat, venttiilit, pumppu, autonomiset liikkeet yms.). Minulle on kuitenki iso kysymysmerkki, että kuinka monta vuotta tuollaista kilpailuetua on mahdollista pitää. Jos yksi konevalmistaja saavuttaa merkittävän edun Norrdigillä, mutta Norrhydro ei pysty toimittamaan tuotteita kuin yhdelle tai kahdelle valmistajalle, niin kyllä ne loput tulee sen kopioimaan. Jos digisylintereiden lisäksi on vahva softakehitys/liikkeenohjauksen suunnitteluosasto joka ui osaksi konevalmistajan suunnitteluprosessia, niin työtä tulee olemaan ja kasvumahdollisuuksia vaikka kuinka, mutta en usko että tämä tuote tulisi säästymään kilpailulta. On todennäköistä, että joku näistä isoista hydraulipelureista on parin vuoden sisällä esittelemässä omaa järjestelmää.
Volvo yhteistyötä pidän hyvänä. Volvon kaivureissa on avattu oma sähköjärjestelmä eri rototiltti toimittajia varten ja puomikaapelointia yms. valmiutta on tehdasvalmiina. Volvolla on myös rasvarit ja lisälämmittimet vakiona. Näistä voi päätellä, että tuotekehitystä tehdään vahvasti pohjoismaista edistyksellisyyttä huomioiden. Maailman suurilla kaivurimarkkinoilla meille tutut mittalaitteet, pikakiinnikkeet ja kauhanpyörittäjät on ihan tuntemattomia juttuja.
Yrjölle vinkkinä, että tehkää Volvolle liikerataohjaus kaivuriin, jossa on kauhanpyörittäjä. Mittalaitteiden avulla siihen vielä autonomiset liikkeet, niin maailma on auki. Sylinterin voi kopioida maailmalla monikin, mutta tuommoista ohjaus-softaa ei nuin vain kopioida ja skaalaetu on lähes sama kuin Microsoftilla 
68 tykkäystä
Kiitoksia, tämä oli silmiä avaava video. Vaatii varmasti vielä työtä, että maanrakennuskoneiden ja ehkä erityisesti kolmiulotteisessa tilassa monipuolisesti operoivien kaivinkoneiden tilannetietoisuus ja ympäristön havainnointi saadaan sille tasolle, että ne kykenevät työskentelemään autonomisesti.
Materiaalinkäsittelypuolella esim. konttiterminaalit ovat varsin vakioitu toimintaympäristö ja siellä toimintojen automatisointi tapahtuu varmasti helpommin kuin maanrakennusalan vaihtelevissa ympäristöissä.
Hyviä esimerkkejä!
7 tykkäystä
Merkintäaika alkoi maanantaina 15.11.2021, ja se voidaan keskeyttää aikaisintaan perjantaina 19.11.2021 kello 16.00. Yhtiön arvion mukaan merkintämahdollisuus päättyisi kuitenkin vasta 24. päivä. Kaupankäynnin on määrä alkaa 2. joulukuuta. kauppalehden analyysis luki näin
6 tykkäystä
Voitko laittaa tarkan lainauksen kyseisestä kohdasta missä yhtiö arvioi että ei tule ylimerkintää jo tänään. Yleisöanti on vain noin miljoona osaketta ja minimi on 300kpl. Noin 3000 minimi merkitsijällä olisi jo täynnä. Pelkästään ost/myynti palstalla on kymmeniä tuhansien kappaleiden edestä merkintöjä. Voisin lyödä vetoa että menee kiinni tasan kello 16:00.
30 tykkäystä
12 Patenttia näyttää olevan Norrhydrolla.
3 tuoretta menetelmä patenttia Volvon kanssa
14 tykkäystä
Ylimerkintä varmasti on, mutta kyllähän firma voi silti pitää annin auki pidempään jos niin haluaa, esimerkiksi laajentaakseen omistajapohjaa.
2 tykkäystä
Toki, mutta tarkoituksellinen tolkuttoman suuri ylimerkintä ei palvele kenenkään etua. Mikäli osaketta sitten saisi alkuperäisin minimimerkinnän 300 kpl sijasta 30 kpl, eli merkintähinnaltaan 94,- eurolla niin määrä on järjetön. Suurella osalla pankkeja toimeksiantopalkkio on kahdeksan euron luokkaa / toimeksianto, joten noin pienen osakemäärän kaupasta palkkiot vievät suuren osan.
4 tykkäystä