Mielenkiintoinen case ja mahdollisuuksia varmasti on. En itse kuitenkaan näe Norrdigin arvoa kovinkaan järisyttävänä. Vastaava tekniikka ollut jo pitkään käytössä eikä tässä käsittääkseni mitään uutta. Monikammiosylinteritekniikka ja ”älykkäät” paineakut löytyvät kaikilta valmistajilta. Epäilenkin, että vastaavia tuotteita löytyy kaikilta valmistajilta.
Todennäköisesti antiin kuitenkin osallistun, kiinnostava yritys monessakin mielessä.
Tämä on merkittävä asia rajoittamaan kasvupotentiaalia, jos pitää paikkansa. Pystytkö sinä tai joku muu foorumilainen, joka alaa/tekniikkaa paremmin tuntee, antaa tänne pureskeltavaksi muutaman esimerkin vastaavista / kilpailevista ratkaisuista? Parviäly voisi sitten käydä tarkemmalla kammalla läpi, onko ne vastaavia vai onko Norrdigissä jotain aidosti uutta verrattuna kilpailijoihin. Itsellä ei ole kompetenssia sanoa asiasta juuta eikä jaata.
Erilaisia paineakkujärjestelyjä on kyllä. Mutta foorumilla esitettyihin käyttökustannussäästöihin niillä ei päästä. Pelkästään pienentää öljysäiliön kokoa, joka vähentää käytössä olevan öljyn määrää. joka tarkoittaa, että öljyn hankintakustannukset ovat pienemmät. Yleensä hydrauliikkaöljyt pysyy järjestelmässä ja sitä vaihdetaan harvakseltaan. En usko, että kustannussäästöjä perustellaan sillä.
En ole varma, että onko tässä kyseessä samaa digihydrauliikkatekniikkaa, joka oli yliopistoissa hypenä vajaa 10 vuotta sitten. Sitä harkittiin meilläkin, mutta tuolloin jätettiin vetolaatikkoon. Emme nähneet siinä silloin merkittävää etua perinteiseen tekniikkaan.
Joudun myöntämään, että en ole tutustunut tekniikan esitteisiin enkä haastatteluihin. Pitää alkaa seuraavaksi lukemaan niitä, jotta osaan sanoa, että onko siinä teknologista etumatkaa.
Näin tätä itsekin miettinyt. Hydrauliikalla ja älykkäillä sovelluksilla saadaan tehotarvetta laskettua ja näitähän kyllä markkinoilta löytyykin, mm. säätyvätehoiset pumput, tosin niitä ei voi suoraan verrata tähän.
Mutta tosiaan mielenkiintoinen case ja itse näen ainakin lyhyellä tähtäimellä hyvinkin kiinnostavia mahdollisuuksia
Edelleenkin epätietoisuutta on, voiko vastaaviin säästöihin päästä muilla “patenteilla”. Kuitenkin hydraulikomponenttien lkm kasvaessa myös vikaherkkyys ja huoltotarve lisääntyy! Invertteripumput, servoventtiilit, anturitekniikka jne. kenen tahansa hyödynnettävissä järjestelmäkehityksessä. Nyt alan miehet kommenttia?
Hei, Olen Yrjö Trög Norrhydron toimitusjohtaja. Tässä on linkki videoon, jossa Volvo CE tuotekehitysinsinööri kertoo tästä teknologiasta. Kaikki mitttaustulokset, joita on esitetty ovat Volvon mittaamia.
Mukava nähdä, että Yrjö Trög on tullut itse myös vastaamaan meidän piensijoittajien keskusteluihin. Tervetuloa foorumille 
Itsellä herää videosta ja antimateriaalista lisäkysymys:
Nyt kun rmyös yhtiöesitteestä näemme, että nämä raportoidut energiasäästöt norrdigillä on saavutettu Volvon testeissä 30 tonnin telakaivinkoneilla, joissa oletan hyötysuhteen olevan parhaimmillaan. Kysymys: Onko oletettavaa, että hyötysuhde esimerkiksi yhtiöesitteessä mainituissa metsäkoneissa on huomattavasti pienempi. Onko kaupallistamisen kannalta haasteellista, että saavutettu hyöty oletettavasti laskee. Järjestelmän kustannus asiakkaalle on kuitenkin molemmissa applikaatioissa samankaltainen?
Mainitulla videolla myös Kim painottaa sovelluksen olevan erityisen hyvä nimenomaisesti raskaassa kalustossa ja tulkitsin videolta myös, että Volvo miettii ‘vastaavia/samankaltaisia’ vaihtoehtoisia ratkaisuja muihin konesegmentteihinsä toisilta alihankkijoiltaan.
Volvo on mitä mainioin yhteistyökumppani mutta kuinka tiukat sidokset on Volvoon? Äkkiseltään näkisin että toimivalla tekniikalla olisi kysyntää myös nosturi, henkilönostin kuin teollisuuden aloillakin.
En ole asiantuntija, mutta laventaisin vielä hieman laajemmalle tätä ajatusta energian säästämisen seurauksista.
Olen täsmälleen samaa mieltä siitä, että pienempi polttoaineen kulutus luo kilpailuetua tai sähköllä käyvät vehkeet pystyvät työskentelemään pidempää kun energian tarve on pienempi. Omasta kokemuksesta taas voin sanoa etteivät ne sähköllä käyvät työkoneet pysähdy latauksen ajaksi, vaihtoakku on ikiaikainen keksintö.
Seikka mikä omasta mielestäni tätä markkinaa voi kasvattaa yllättävästi, on useastakin eri asiayhteydestä tuttu hiilineutraalisuus. Miten näette kuinka tuo pienempi energian kulutus => pienemmät CO2 päästöt, tulevat vaikuttamaan siihen miten varsinkin yhteiskunnan ja ilmastoneutraalisuutta tavoittelevien yritysten erilaisten urakoiden hinnoitteluvapaus urakoitsijalla kasvaa, jos se pystyy tekemään sitä pienemmillä päästöillä.
Kyllä Norrdigi on tällä hetkellä parhaimmillaan työkoneissa, jotka tekevät ns. työtä paljon ja joissa liikutellaan massoja. Tällöin erityisesti energiatehokkuuden kautta saadaan hyötyjä. Tietysti digitaalisuus, äly ja sensorit tuovat lisää hyötyjä (autonomiset työsyklit, datan hyödyntäminen jne.) riippu siitä mitkä ovat kunkin koneen/laitteen tärkeimmät ominaisuudet. On paljon erilaisia koneita ja laitteita, joissa Norrdigilla saavutetaan merkittäviä hyötyjä. tällä hetkellä panostamme esitteen mukaan maanrakennus, materiaalinkäsittely ja metsäkonesovelluksiin, mutta selvitämme myös muita sovelluksia kokoajan.
Tähän kohtaan täytyy kyllä kommentoida sen verran, että tässä on ehkä vähän Inderes-yhteisöä vahvasti seuraavan ihmisen otantaharhaa. Norrhydro on selkeästi valinnut listautumisensa pääasialliseksi mainontakanavaksi Inderesin, mutta Duellin mainontaa on näkynyt perinteisessä mediassa (esim. Kauppalehdessä) silminnähden Norrhydroa enemmän.
Arvopaperissa juttu Norrhydron listautumisesta ja arvostuksesta? Mitä kerrotaan arvostuksesta? Kiitos!
Myös tätä voisi Yrjö kommentoida? Tai joku muu asiantuntija? Jos kerkiätte.
Tässä kai kiteytettynä:
Miltä luvut näyttävät?
Yhtiön luvut eivät erityisesti vakuuta. Liikevaihdon kasvu on ollut tarkasteluajanjaksolla melko hidasta, keskimäärin muutamia prosentteja vuodessa.
Norrhydrolla on tuntuvasti velkaa, joka pienentää yhtiön liikkumavaraa ja vaikeuttaa kasvua. Oman pääoman tuotot ovat olleet ja ovat myös ennusteilla hyvinkin korkeat, joten velkarahaa käytetään järkevästi. Toisaalta oman pääoman tuotto kuitenkin pienenee, kun voitot kumuloituvat yhtiön taseeseen.
Arvostuskertoimet näyttävät korkeahkoilta, joskin Inderesin ennusteilla kertoimet pienenevät lähitulevaisuudessa.
Taulukkoon (huom. taulukossa siis Inderesin laskemat arvostuskertoimet) listatut luvut eivät anna kuitenkaan välttämättä todellista kuvaa yhtiön tulevaisuuden suorituskyvystä, sillä merkittäviin tuotantovolyymeihin saatetaan päästään vasta muutaman vuoden päästä, kun yksinoikeussopimus Volvon kanssa päättyy. Luvut voivat muutaman vuoden päästä olla siis selvästi pienempiä.
Danfoss Editronin ajatus näyttäisi olevan vain korvata ajamiseen käytettävät hydraulimoottorit (pyörien ja telaketjujen rotaatio) sähköllä. Eli ei vaikuttaisi koskevan hydraulisylintereihin (lineaarinen liike). Kuten @Yrjo_Trog_Norrhydro totesi esityksessään, hydrauliikka on tuossa raskaassa lineaariliikkeessä edelleen ylivoimainen.
Tämä siis näistä työkoneista mitään ymmärtämättömänä.
Juuri näin. Norrdigi mahdollistaa osaltaan noihin akkukoneisiin siirtymisen, koska tarvitaan pienemmän akut tai olemassa olevilla akkujen määrällä pidemmät työsyklit. Sähköhydrauliset järjestelmät toimivat yhdessä esim. Danfossin ja muidenkin järjestelmätoimittajien kanssa. Monissa ns. stationary koneissa on jo tänä päivänä pääyksikkönä sähkömoottorit (kytketty kaapelilla runkoverkkoon) ja työhydrauliikka hydrauliikalla. Liikkuvissa koneissa sähkön saanti sähkömoottoriin joudutaan toteuttamaan akuilla. Haasteena on, että akkujen koko/määrä nousee suureksi tai työsyklit jäävät lyhyiksi ja tämän vuoksi tarvitaan energiatehokasta hydrauliikkaa työkoneisiin.
Tutkiessani näitä vastaavia teknologioita, jotka kilpailevat norrhydron digiratkaisun kanssa löysin Danforssin “Digital displacement” tuotteen, joka on filosofialtaan hivenen erilainen, mutta ratkaisee samoja ongelmia.
Silmään pisti seuraava:
"We can swap the pump from a standard excavator with a Digital Displacement pump which gives us great fuel savings and great productivity. And we can do more. We can pave the way for amazing new excavator systems, perhaps recovering energy or enabling superior controls. Digital Displacement is an enabler for future excavator systems,”
Tästä tulkitsen, että Danforssin ratkaisun voi myös retrofitata vanhoihin koneisiin mihin Norrhydron ratkaisu ei kykene. Säästöt ovat Danforssin ratkaisussa myös merkittävät ja artikkeli mainitsee 30% jopa 50% polttoainesäästöt.
Inderesin yhtiöraportissa mainitaan kilpailijoiksi Bosch-Rexroth, Danfoss, Parker Hannifin, Nabtesco, KYB ja Husco. Näiden kilpailijoiden vaihtoehtoisista ratkaisuista mainitaan, että eivät yllä samaan voimaan, kustannustehokkuuteen ja/tai energiatehokkuuteen.
Kuitenkin selvää eroa ei esimerkiksi tähän Danforssin ratkaisuun ole mielestäni lukujen perusteella, joskaan tehoa tässä ei voi vertailla minun löytämillä lähtötiedoilla. Danforssilla kuitenkin olettaisin olevan merkittävän kilpailuedun, jos retrofit onnistuu myös vanhoihin koneisiin.
Pidän riskinä tätä kilpailijoiden vertailua, josta ei nähtävästi ole vielä isommin näyttöä meille sijoittajille. Isoja pelureita omilla ratkaisuillaan kuitenkin on kumpuamassa ja heidän kaupallistamista ei ole hidastamassa sopimukset vuoteen 2024 saakka (volvodeal).
Video teknologiasta: https://youtu.be/ko9DoCraw3c
Tämä oli kyllä hyvä nosto, jos nyt myös ymmärsin oikein, että tuote on samankaltainen samanlaisilla hyödyillä 
Olin ennen tätä enempi siinä uskossa, että kilpailijat olisivat kauempana takana?
E: En sitten osannut vastata yo viestiin oikein, mutta eiköhän tämä kontekstista selvinnyt.
Mutta tuohan vaikuttaa korvaavan vain perinteisen pumpun säädettävällä pumpulla? Käsittääkseni Norrdigissä jokainen sylinteri muuttuu fiksummaksi, jolloin systeemistä tulee monimutkaisempi, mutta myös säädettävämpi ja sitä kautta energiatehokkaampi.
Ihan samaa olin vastaamassa. Saattaa olla jopa niin että Danfossia voi kiinnostaa ostaa itselleen lisää digitaalista säätö osaamista