Juliadatan mukaan North Railin junamäärät on noussut noin kevään tasolle. Pientä kyykkäystä oli kolmoskvartaalilla. Mielenkiintoista nähdä miten tämä vaikuttaa Nurmisen tulokseen.
5 tykkäystä
En tiedä paljonko tästä saa osviittaa Nurmiselle, mutta Suomen BKT:n laskiessa 0,9 % Q3:lla näyttää toimialoittain siltä että Nurmisen tontilla (tai kiskoilla) laskua ei näy.
Tämä nosto enemmän kuriositeettina.
13 tykkäystä
Tässä päivitettyä taulukkoa North Railin kuljetuksista, johon olen lisännyt myös 74-alkuiset ei-säännöllisen liikenteen.
Anekdoottina lisättäköön, että tänään tuli myös Kauppalehteen uutinen, että @Jukka_Lepikko siirtyy Nurmisen suurimman osakkeenomistajan Suka Invest Oy:n salkunhoitajaksi. Ohessa pari lainausta:
Lepikkö kertoo vastaavansa salkunhoitajana pörssilistattujen osakkeiden hoidosta ja sijoituspäätöksistä yhdessä yhtiöiden sijoitusneuvoston kanssa.
Lepikön vastuulla olevien sijoitussalkkujen koko on yhteensä noin 190 miljoonaa euroa.
”Olen innoissani päästessäni liittymään perheomisteisen Sukan tiimiin sekä antaman panokseni ja jakamaan salkunhoidollisia näkökulmia. Suka-yhtiöt sijoittavat pitkäjänteisesti kotimaisiin ja ulkomaisiin pörssiyhtiöihin, eikä olemassa olevasta strategiasta tulla merkittävästi poikkeamaan”, Lepikkö kertoo.
Juttu on maksumuurin takana: Jukka Lepikkö aloittaa salkunhoitajana – Suka-yhtiöt kertoo, miten valinta osui tunnettuun treidaajaan | Kauppalehti
9 tykkäystä
Olikos Juliassa mahdollista etsiä operaattorin perusteella suoritteita vai vaatiiko vain viitseliäisyyttä ja manuaalista työtä?
Kiitoksia tänne jaetuista yhteenvedoista!
1 tykkäys
Suoritteita? Kuormiako tarkotat? Kuormien määrän voisi laskea Vainikkalasta lähtevistä junista koska Vainikkala-Kouvola junat jatkavat Harjavaltaan, Ruokosuolle ja Hangonsaareen eri numeroilla… Vaunumääriäkin voisi vähän veikata kun Kotkan junat pitkiä välillä noin 60 vaunuisia, Yaran ammoniakit siinä 30 vaunun paikkeilla. Harjavaltalaisessa välillä liki 40 vaunua, mutta välillä vain muutama ammoniakkivaunu.
Vaikka mediassa oli, että kupariakin olisi viety Venäjän suuntaan junalla niin hieman kuulin huhua, että menisikin laivalla ei junalla vaikka oli valtioneuvoston papereissa…
Toni Mäkelä nousi nyt North Railin toimitusjohtajaksi ja taisiko hallitukseen nousta uusi nimi VR taustalla…
VR myy dieselkalustoaan jatkossa, että olisi valmista Suomi-yhteensopivaa kalustoa, mutta tartteeko North Rail.
2 tykkäystä
Tässä pari juttua tältä vuodelta, jotka liittyvät Baltian liiketoimintaan, jotka tekevät laivausagentuurin lisäksi junakuljetuksista Latviasta Kazakstaniin. Kazzinc oli Nurmisen suurin asiakas H1:llä. Kazzink on Kazakstanin suurin sinkin, lyijyn ja jalometallien tuottaja.
Nämä uutiset lupailevat markkinan olevan kasvussa ja Baltian parantunut tuloskunto saattaa olla pysyväluontoinen asia.
When it comes to rail transports, Kazakhstan is an important partner to Latvia, says Latvian Railway (LDz) board chairman Rinalds Pļavnieks, and the proof of this is the increased volume of freight delivered this year.**
Growth is observed in the grain products, chemicals, metals and other freight sectors. LDz is interested in continuing the development of routes connecting Europe and Central Asia using Latvia’s and Kazakhstan’s transit potential.
In the first eight months of 2023 the total volume of freight carried between Kazakhstan and Latvia on the railway was 1.7 million tonnes. Although there was a drop in transports of coal.
the volume of chemical freight has gone up 2.3 times (22 000 tonnes) and the volume of metals and ferro-alloys has gone up 1.9 times (234 000), LDz representatives say.
The newly appointed Minister of Transport of Latvia, Janis Vitenbergs, puts rail transport at the top of his agenda. Increasing freight traffic is one of his priorities and he is ready to restructure Latvian Railways to achieve his goals.
Vitenbergs explained that LDz should start from the ground up and explore the potential of the Baltic markets, rather than taking larger but uncertain steps. “The rail freight market in the Baltic States is still underused,” he said. In this context, for example, LDz Cargo launched a service in Estonia last week, and the company expects to launch more such regional rail transport.Indeed, rail freight and intermodal markets in the Baltic States could take a larger share of the transport pie. It is known that most of the cargo coming from Central and Western Europe to the region arrives by trucks. The same applies to internal traffic. In Latvia, out of 60 million tons of cargo transported annually, only two to three million tons are transported by rail. “It’s a huge difference,” said Vitenbergs adding that “the local market, the Baltic market, is where we should move more cargo to rail to avoid road congestion.”
6 tykkäystä
Trans-Kaspian reitillä on ollut vahvaa kasvua tänä vuonna, H1:llä 77% volyymikasvu. Osa tästä kasvusta valuu myös Nurmisen liiveihin.
Cargo moved through the Trans-Caspian International Transport Route surpassed 1.32 million tons in the first half, up 77 percent from a year earlier, according to Kazakhstan’s official data, amid growing interest from Chinese companies.
Chinese firms started using the route in 2017 and began to increase their use of the corridor last year, Yang Jie, general manager of a China-Europe railroad freight forwarder in Shanghai, told Yicai.
The goods are sent by rail from China to Kazakhstan’s Port of Aktau. They then cross the Caspian Sea by ferry to Azerbaijan’s Port of Baku, continue to Georgia’s Poti Sea Port by rail and cross the Black Sea to Romania’s Port of Constantza, Yang explained, before they head out to different parts of Europe by local rail links.
Cargo Shipped on Trans-Caspian Route Soars 77% in First Half (yicaiglobal.com)
Tässä toinen juttu, jossa Kazakstanin presidentti tavoittelee kasvua reitille.
Kazakhstan is poised to make a substantial increase in cargo traffic along the Trans-Caspian International Transport Route (TITR), with a target of 500,000 containers per year by 2030.
This ambitious plan was revealed by Kazakh President Kassym-Jomart Tokayev during his speech at the first Central Asia + Gulf Cooperation Council Summit in Jeddah, Saudi Arabia.
Kazakhstan’s President Tokayev Announces Plans for Trans-Caspian Cargo Traffic Boost - Caspian News
5 tykkäystä
Marjut Linnajärvi oli puhumassa pari viikkoa sitten Digi Log 2 -tapahtumassa. Marjutin osuus alkaa kohdasta 37:53.
(41) DigiLog 2 | Date: 22.11.2023,Time: 12:00-16:00 (Helsinki)EET Venue: Botta, 2nd floor - YouTube
Nurminen suunnittelee uutta junareittiä Haaparanta-Göteborgin välille. Linja on tarkoitettu Pohjois-Suomen teollisuudelle, joissa asiakkaana saattaisivat olla mm. Outokummun Tornion tehdas sekä Metsä Fibren syksyllä käynnistynyt Kemin uusi sellutehdas sekä mahdollisesti muuta pohjoisen teollisuutta. Reitti perustuu kustannussäästöihin sekä ajansäästöön. Marjut kertoo rekkayhteyden Tornion seudulta Helsinkiin maksavan n.1500e ja junareitti Haaparanta-Göteborg välillä maksavan n. 900e. Aluksi linjalla on tarkoitus kulkea yksi juna viikossa ja lopulta 3 junaa viikossa. Junayhteys parantaa alueen teollisuuden kilpailukykyä viennissä. Myös Vaasa-Uumaja välistä oli puhetta.
Toinen uusi reitti on laivayhteys Italiasta Suomeen, jossa volyymit ovat jo “quite high”. Matka voidaan tehdä myös Keski-Euroopan läpi junalla.
13 tykkäystä
Rekoillako ne viedään Haaparannalle, Ruotsissa eri raideleveys niin ei voi viedä junassa rajan yli. Vertailukelpoiseen hintaan kait pitäisi laskea rekalla esimerkiksi Outokummun tehdas-haaparanta väli välilastauksineen mukaan, tai jos junalla niin lastin siirto haaparannassa toiseen junaan.
Mutta kiitettävän proaktiivisesti firma kehittelee uusia reittejä ja bisneksia, omistajanakaan en meinaa pysyä mukana kun koko ajan uuttaa uutta reittiä pukkaa jossakin päin Eurooppaa.
Mutuiluun, mutta myös empiiriseen kokemukseen perustuen, tällaiset aktiiviset firmat helposti on potentiaalisia yritysostokohteita. Liekö siksi että sotkevat vakiintuneita käytäntöjä vähän siellä täällä ja herättää samalla kiinnostuksen ostaa häirikkö pois. En ihmettelisi jos jonkinlaista spekulaatiota tähän suuntaa kuullaan jossakin vaiheessa.
3 tykkäystä
Tässä on hyvä juttu Kazakstanin rautateistä ja sen investoinneista. Trans-Kaspian reitillä 8kk aikana 85% volyymikasvua.
Kazakstanin rautatiedataa kannattaa seurata, kun se vaikuttaa sekä Baltian Latvia-Kazakstan kuljetuksiin sekä Trans-Kaspian reittiin. Myös Latvian viranomaiset julkaisevat tietoja kuljetusmääristä, joka helpottaa Baltian liiketoiminnan seuraamista, kun siitä ei muuten niin paljon Nurmisen omissa esityksissä puhuta. Nurminen julkaisee lukuja vain kaksi kertaa vuodessa, mutta näistä viranomaislähteistä päästään näkemään miten paljon rautateillä tavaraa liikkuu. Markkinahan on Nurmisen osalta “rajaton”, kun Nurminen on vielä niin pieni yhtiö. Nämä tilastot antavat osviittaa reitin mahdollisuuksista, mutta vaatii silti toki myynnin onnistumista, joten ei kannata tehdä sitä perinteistä “prosentti Kiinan kasvusta” ekstrapolointia.
TITR is a multimodal corridor with a length of 6,180 kilometers. In the first eight months of 2023, the volume of cargo transshipped through the Aktau and Kuryk seaports reached 1.74 million tons, marking an 85% increase compared to the same period the previous year.
2 tykkäystä
Tuohon en osaa vastata mutta toimitusjohtaja onkin useaan kertaan maininnut, että rautateillä on hyvin jäykkiä rakenteita, osasyynä on varmaan, että Euroopassa rautatieoperaattorit ovat monesti valtiollisia toimijoita. Tässä tapahtumassa Marjut kertoikin, että toimintatavat ovat 80-luvulta. Yksi syy miksi Nurminen on mielenkiintoinen sijoituskohde on, että he uudistavat hyvin vanhoollista toimialaa, jossa on käyttämätöntä potentiaalia.
Suomen satamat (Helsinki ja Kotka) ovat feedersatamia johon isot rahtialukset eivät tule. Göteborgin satama on Ruotsin isoin ja kuljettava rahti pääsee heti isompaan rahtialukseen eikä rahdin tarvitse odottaa Feederyhteyttä isompaan satamaan kuten niiden täytyy Helsingissä odottaa. Osittain tästä syystä uskon, että mahdollinen yritysosto tulee Ruotsista, jolla pyritään vauhdittamaan Pohjoismaiden välistä rautatieliikennettä sekä multimodaalikuljetuksia. Toimitusjohtaja on kertonut, että Ruotsissa on 3x enemmän rautateille sopivaa teollisuutta kuin Suomessa. Yritysosto tukisi myös Trans-Kaspian reittiä sekä mahdollista Kiinajunaa, kun se joskus tulevaisuudessa jälleen aukeaa.
4 tykkäystä
Tornion ja Haaparannan välillä on kolmesta kiskosta tehty erikoisraide, josta löytyy sopiva raideleveys sekä suomalaiselle että ruotsalaiselle junakalustolle. Rajan yli pääsee siis millä vain junalla.
Siirtokuormaus kuitenkin tarvitaan, jos ei käytetä muuttuvatelisiä vaunuja, muuten rahdin matka pysähtyy naapurimaan asemallle. Sekä Torniossa että Haaparannalla on siirtokuormausasema olemassa. Tornion ratapihalla on lisäksi parastaikaa käynnissä saneerausurakka, joka palvelee sekä tavara- että henkilöliikennettä.
7 tykkäystä
Noh välillä tuntuu silti siltä, että onko Nurmisella itsellään kuitenkin kuinka nykyaikaiset toimintatavat. Jossain haastattelussa todetaan, että yhteistyötä tehdään valtiollisten rautatieyhtiöiden kanssa. Kuulostaa jotenkin oudolta, jos he itsekin ovat yksityinen rautatieyhtiö, että tuollaisilla muilla reiteillä pitää korostaa, että on valtiollinen toimija yhteistyökumppanina. Toisaalta muiden valtioiden valtionyhtiötkin lähteneet osin kilpailemaan muille maille (Ei nyt ollut vielä ainakaan Nurmisen reitti, mutta Viroon tullut Latvian yhtiö ja Liettuakin vastaava suunnittelee tuloa), että kohtapuoliin sitä kautta voi kilpailu laskea hintaa, eikä tarvitse ottaa kunkin valtion omaa yhtiötä. Noh ei sen oman North Railin nyt netin kautta tarvitse myyntityötä tehdä, mutta jotenkin näyttää ristiriitaiselta, että kuinka korostetaan, että ollaan Suomen suurin yksityinen rautatieyhtiö niin nettisivuilla tasan kaksi sivua ja toinen englanniksi ja aika vaatimattomat sivut. Saati, että vetureiden pitäisi olla kahta leasing-konetta lukuunottamatta omia niin silti niissä Operail-tekstit vieläkin.
Eikö tuossa Kazakstanin reitillä jouduta tekemään siirtokuormausta moneen kertaan, en usko, että on junalauttoja vesistöjen yli. Että eiköhän tuo Tornio/Haaparanta-systeemiin Nurminen voi saada kehiteltyä järkevän ratkaisun miten siirtokuormaukset tehdään. Käsittääkseni VR:llä oli jotain haaveita rekkajunille Pääkaupunkiseudulta edes Ouluun, ja olisi laitettu vakinaisiin aikatauluihin, mutta vielä ainakin peruttu.
2 tykkäystä
Siihen on kaksi vaihtoehtoa, joko yritys toimii äärimmäisen tehokkaasti todella ohuella organisaatiolla jolloin työntekijöiden on pakko keskittyä vain ja ainoastaan asiakkaille lisäarvoa tuoviin toimenpiteisiin ja siinä tapauksessa nettisivut ei ole niitä. Mehän ei olla asiakaskohderyhmää.
Tai resursseja reilusti käytössä, mutta toimitaan leväperäisesti.
Omistajana pakko uskoa ensimmäiseen vaihtoehtoon.
3 tykkäystä
Tämä Vr taustalla oleva henkilö jäi eläkkeelle muistaakseni viime vuonna Vr logistiikan johtajan pestistä ja oli kyllä äärettömän kova tekijä asiakkuussuhteiden hoitamisessa ja varmasti on edelleen kytköksiä firmoihin jotka liikuttavat suuria määriä rahtia raiteilla. Mielenkiinnolla jään odottamaan tuleeko vain hallitukseen nauttimaan Vr eläkkeen lisäksi mukavia kokousbonuksia vai vieläkö herra jaksaa laittaa työhanskat käteen.
7 tykkäystä
Maailmantalous vaikuttaa osiin Nurmisen liiketoiminnoista, kuten Suomen liiketoimintaan (Huolinta ja Terminaali) sekä Baltian laivausagentuuriin, kun ne ovat vakiintuneita liiketoimintoja, mutta rautatieliiketoiminnoissa ja multimodaalissa Nurminen luo osaltaan uutta markkinaa, johon maailmantalouden pieni heikkous ei olennaisesti vaikuta.
Baltiassa liikevaihto kasvoi H1:llä 3%, joiden takana olivat raaka-aineiden projektitoimitukset Keski-Aasiasta, jonka tänne jakamani juttu vahvistaa. Vaikuttaisi siltä, että merirahdin määrä on vähentynyt, jotka Baltian satamien tilastot vahvistavat, mutta sen on korvannut ilmeisesti parempi katteisempi rautatieliiketoiminta Kazakstanista Latviaan. Uskon, että reippaan osan näistä Kazakastanin ja Latvian välisten metallien ja ferroseosten kuljetuksista on hoitanut Baltian liiketoiminta. H1:n esityksessä toimitusjohtaja kertoi, että Baltia paransi koko raportointiajan kehitystään, joka on varmaankin jatkunut näistä rautiekuljetuksista päätellen, kun volyymimäärät ovat kasvaneet 8kk aikana 1,9x, vaikka laivausagentuurissa olisi heikkoutta. Tällä tahdilla @Aapeli_Pursimo saa kohta kalibroida DCF:ää uuteen asentoon 
8 tykkäystä
Tässä on hyvä juttu rautateillä tapahtuvasta Latvian ja Kazakstanin välisestä kaupasta, jossa mainitaan myös Nurmisen suurin asiakas, Kazzinc. Nämä rahdit ovat käsittääkseni kulkeneet aikaisemmin Venäjän satamiin, mutta sota on muuttanut toimitusketjuja, jolloin Baltian liiketoiminta hyötyy siitä laiva- ja junarahdin muodossa. Jutussa puhutaan myös mahdollisesta volyymimäärien kasvattamisesta, joten hyvin menee mutta menkööt! 
LDz Chairman of the Board Rinalds Pļavnieks: “Symbiosis of LDz and Latvian ports opens up good opportunities to attract cargo from Central Asian countries”
Rinalds Pļavnieks, Chairman of the Board of SJSC “Latvijas dzelzceļš”, comments: “Freight transportation in Central Asia currently has great potential, therefore I am pleased that LDz is creating a symbiosis with all three large Latvian ports to offer our partners efficient transportation, transhipment and other related logistics services. LDz has already established successful cooperation with a number of Kazakh companies that choose the Latvian transport corridor for shipping their freights, and we are putting in a lot of work to fully utilize freight transportation potential offered by Central Asian countries, drawing new customers and increasing the existing customers’ freight transportation volumes.”During Rinalds Pļavnieks’ meeting with Aleksandr Khmelev, Director General at Kazakhstan’s largest non-ferrous metal producer Kazzinc, agreement was reached on a possible increase in the volume of Kazzinc products – copper, lead and other metals – transported on Latvian rail network.
Edit: Latvian rautateiden nettisivuille ei jostain syystä pääse tietokoneella, mutta mobiilissa onnistuu.
8 tykkäystä
Maailmankaupasta ja logistiikasta kiinnostuneille on tässä hyvin tehty video, joka avaa mm. Trans-Kaspian (Middle Corridor) reittiä. Nurminen mainitaan videolla myös yhtenä pelurina Tanskan mammutin Maerskin kanssa. Nurminen mainostaa itseään tällä hetkellä reitin ykkösyhtiönä säännöllisinä lähtöinä mitattuna.
(43) Why the Middle Corridor is a geopolitical game-changer - YouTube
15 tykkäystä
Partneriverkosto kasvaa: Nurminen on tehnyt marraskuussa yhteistyösopimuksen Turkmenistanin logistiikkakeskuksen kanssa. Yhteistyösopimuksen tavoitteena on kansainvälisen tavaraliikenteen kehittäminen Turkmenistanin, Suomen ja muiden Skandinavian maiden kuljetus- ja kauttakulkukäytävien kautta.
19 tykkäystä
Tässä uutinen Riikan satamasta, josta myös H1:n esityksessä puhuttiin. Jutussa haastatellaan Nurmisen Latvian henkilökuntaa. Kazzinc oli Nurmisen suurin asiakas reippaalla marginaalilla myös vuonna 2018, mutta sitten transitioliikenne väheni. Uutisessa sanotaan: Kazakh ferroalloys are not a completely new cargo in the port of Riga - it returned to the port after a long break.
Tämä selittäisi myös syyn sille miksi liikevaihto notkahti vuonna 2019 (ote vuoden 2019 tilinpäätöksestä). Vaikuttaisi siltä, että niin kauan kun pakotteet ovat voimassa, tulevat nämä volyymit kulkemaan Latvian satamiin, joka hyödyttää Nurmista.
“The new cargo transportation through the port of Riga and the new logistics routes are unequivocally related to the war in Ukraine started by Russia and the resulting disruption of the conventional logistics chains,” explained Māris Luns, Partner at the logistics company SIA Nurminen Maritime Latvia. “Since the beginning of the war, ships of international container lines do not call Russian ports, causing great problems not only for Russian, but also for Kazakh exporters. This situation has affected one of Kazakhstan’s most important export industries - non-ferrous metallurgy, the production of which until the beginning of the war was dispatched to clients around the world via Russian ports. That is why in March last year Kazakh clients started to clarify if they could accept and send cargo via the port of Riga,” continued M. Luns.
The second new cargo route is related to the export of Kazakh ferroalloys. Kazakh ferroalloy plants are important suppliers of this raw material to world steel producers. Ferroalloys are received at the port of Riga in containers by rail and further sent by ships to steel producers mainly in European countries - Germany and Italy, as well as in South America - Chile and Peru. Kazakh ferroalloys are not a completely new cargo in the port of Riga - it returned to the port after a long break.
New logistics routes and cargo groups in the port of Riga | Freeport of Riga Authority (rop.lv)
14 tykkäystä