Kuten @Roope_K sanoikin datan sijainnista, niin latenssi ongelmien välttämisen lisäksi isoissa saleissa on ylivertainen volyymietu levypinnan hinnan suhteen. Kun perinteisen konesalin tila oli usein kalliilla levyjärjestelmällä jossa puhuttiin noin 150-250 euron hinnasta kuukaudessa per teratavu, niin pilvessä ollaan hinnoissa 7-20 euroa per tera / kk. No, kaikkiin skenaarioihin tuo ei sovellu.
Säilytystilan täytyy kuitenkin olla halpaa, koska AI:n datantarve on paljon runsaampaa kuin perinteisten tietokantojen sisällön vaatima tila. Kun tietokannoissa data on jo etukäteen suunnittelijan järjestämää ja minimoimaa (kantarakenne, normalisoinnit, avaimet), niin siellä datan niukkuus ja rakenne estää löytämästä datasta mitään uutta.
AI ei siis oikein kunnolla kykene löytämään mitään uutta perinteisistä hierarkisista tietorakenteista vaan vaatii suuria määriä järjestämätöntä ja laajaa ns. vuorovaikutteista dataa. Ison tietomassan anomalioita kaivelemalla voidaan löytää uutta tietopotentiaalia joihin ei päästä traditionaalisilla dataratkaisuilla.
Toinen hieman vaikeammin hahmotettava asia on se, että perinteiset konesalit perustuvat lähes yksinomaan perinteiseen virtuaalikonekapasiteettiin. Jo vanhentuneella tavalla on vaikea kustannustehokkaasti muotoilla massiivisia järjestelmiä. Vaikka tietenkin myös hyperscalereilla on ytimessä virtuaalipalvelimia on niistä rakennettu eräänlaisia alustoja (ai/data jne) alustojen (pilvi-alusta) päälle. Tälläisten alustojen rakentaminen onnistuu vain isoimmista toimijoilta ja niiden olemassaolo tarjoaa huimaa nopeus, skaalaus ja kehitysetua verrattuna siihen, että pitäisi hanskata os-tason hallintaa massiivisen palvelinfarmin sovelluskerroksen lisäksi. Pilven Paas-tyyppiset alustaratkaisut ovat nimenomaan se teknologinen hyppy, joka erottaa pilven perinteisistä virtuaalikonepohjaisista ratkaisuista.
Aina välillä esitetään ratkaisuksi ns. reunalaskentaa, mutta sekään ei ole varsinainen ratkaisu, mutta kuitenkin ihan toimiva kompromissi joissain skenaarioissa. Reunalaskentaskenaarioissa esimerkiksi päivän analytiikat lasketaan paikallisesti tehtaalla (operatiiviset raportit) ja siitä eteenpäin ne viedään pilveen laajempaan analyysiin (historiallinen / tilastollinen / jne). Tuossakin vasta pilvessä on mahdollista murskata dataa kunnolla.
Googlen (Alphabet) tulos tuli eilen. Sijoittajapuhelussa toimitusjohtaja Sundar Pichai sanoi, että “We continue to invest aggressively in the business”. Google käyttää AI:ta oman toimintansa tehostamiseen. Pichai sanoi suoraan, että he pyrkivät kokoajan tehostamaan perustoimintojaan, jotta voivat investoida AI:hin. Googlen strategia näkyy jo luvuissa, kokosin alla olevaan taulukkoon Googlen datacenter/AI pääomainvestoinnit tästä taaksepäin 2 vuotta (keltaisella). Taulukostahan (miljardia $) näkyy se, että kun operatiivinen toiminta lisää kassavirtaa, syö Google kassavirran kasvun pois ja investoi sen datacentereihin&AI:hin. Näin toimari sijoittajapuhelussa antoi ymmärtää.
Pinchai sanoi, että vuosi 2024 mennään datacenter/AI investointien osalta noin 12 miljardin kvartaali tasolla, eli Google investoi 2024 noin 50 miljardia datacenter/AI toimintoihin. Pinchai:n mukaan Nvidian Blackwellit asennetaan heidän pilveen alkuvuonna 2025.
Voin ymmärtää markkinareaktion 2-3 v. aikajänteellä toimivan Google sijoittaja näkökulmasta. Se porukka olisi halunnut Q2:lla nähdä vapaan kassavirran olevan 7 miljardia isomman ja vastaavasti keltaisella olevan investoinnin olevan 7 mrd. pienempi. Ja Googlesijoittaja olisi halunnut kuulla, että kassavirtaa käytetään massiivisesti omien osakkeiden ostoon.
Yritysjohto ja osa sijoittajia on välillä eri kulmassa. Sen takia Googlea myydään ja laaja markkina näyttää nyt tänään sanovan, että AI investoinnit menevät kankkulan kaivoon. Emme halua niitä enää.
No, jos Googlesijoittaja joutuu odottamaan AI panostuksilleen vastinetta, niin toisaalta Googlen investointi menee suoraan Nvidian myynniksi. Ei nyt kaikki, mutta varmaankin iso osa.
Lopuksi vielä haluan sen sanoa, että ei Googlen sijoittajapuhelussa ollut Googlen johdolla yhtään epäröintiä heidän omaa investointistrategiaansa kohtaan. Talousjohtaja kiteytti asian näin: “the risk of under-investing is dramatically greater than the risk of over-investing for us here, even in scenarios where if it turns out that we are over investing.” Ehkä tästäkään lauseesta konservatiivinen Googlesijoittaja ei tykännyt ja laittoi osakkeensa ja AI salkkunsa tänään myyntiin
Tämä ““the risk of under-investing is dramatically greater than the risk of over-investing for us here, even in scenarios where if it turns out that we are over investing” -kohta oli mielestäni pelkkää nannaa, kun omistan molempia yrityksiä (NVDIAa about 6x enemmän). Johdolla on selkeä näkemys, että pitkällä aikavälillä AI on järkevä investointikohde. Tästä tulee suurella todennäköisyydellä hyötymään molempien firmojen osakkeenomistajat ja AI:n päälle rakennettujen tuotteiden ostajatkin ajan mittaan. Tavallinen kuluttajakin, kun esim. Search rahoitetaan tehokkaasti mainostuloilla. Wall Street on lyhytjänteinen, mutta sekä Jensen että Alphabetin väki näkevät pidemmän ajan kehitystrendin AI:n potentiaalin suhteen.
Hieman markkinoilla on pelkoja kuplasta ja vertauksia myös IT-kuplaan on alettu viljellä. No, jos kurssikäyrän ohella katsoo myös miten esim. NVDIA on kyennyt luomaan arvoa myös osakkeenomistajalle, on kuva kuitenkin paljon tasapainoisempi tuloskasvun nostaessa kursseja eikä pelkkä arvostuskertoimien venyminen. Pitkällä aikavälillä AI:ssa on paljon potentiaalia tehdä rahaa NVDIA:lle. näin uskon ainakin itse 2017 asti tarinaa osakkeenomistaja seuranneena.
Kurssikehitys toki tulee olemaan pomppuinen jatkossakin, kun korkean kasvun yrityksenä NVDIA:n forward (ja varsinkin trailing) P/E tuppaa olemaan korkea. Tuottava kyytihän tämä on ollut pitkäjänteiselle sijoittajalle, mutta pomput kursseissa vaativat “hieman” vatsahappoja useimmilta sijoittajilta
Meta julkaisi tänään tuloksensa ja nosti ohjeistustaan investoinneista tälle vuodelle. Ensi vuodelle odotetaan myös tuntuvaa kasvua (ei vielä varsinaisesti ensi vuotta ohjeistettu. Lupaa siis hyvää myös NVDIA:lle ja muille AI-ratkaisujen toimittajille, kun ottaa huomioon Metan kokoluokan asiakkaana.
AMD:n tuloskommentteja, kun kuunteli niin en itse usko kysynnän hidastumiseen lähiaikoina NVDIA:llakaan.
“While we do not intend to provide any quantitative guidance for 2025 until the fourth quarter call, we expect infrastructure
costs will be a significant driver of expense growth next year as we recognize depreciation and operating costs associated
with our expanded infrastructure footprint.
We anticipate our full-year 2024 capital expenditures will be in the range of $37-40 billion, updated from our prior range of
$35-40 billion. While we continue to refine our plans for next year, we currently expect significant capital expenditures
growth in 2025 as we invest to support our artificial intelligence research and product development efforts.”
Ja nanna NVIDIAn omistajille jatkuu, sillä Zuckerberg totesi vuorostaan Metan Q2’24 tulospuhelussa seuraavaa:
“At this point, I’d rather risk building capacity before it is needed rather than too late given the long lead times for spinning up new inference projects”
Tämä on kyllä mielenkiintoinen tilanne. Jos jokainen megatekno ja muutkin investoivat aivan täysillä… Kaiken järjen mukaan tämä voi lopulta johtaa aivan massiiviseen ylikapasiteettiin. Ellei AI:n rahastuspotentiaali ylitä odotuksia. Vaikea sanoa, mutta onnittelut tähän asti AI-veivissä mukana olleille.
Hyvä puoli tässä Nvidia/Amd -sijoittamisessa on myös se, että kun innostuu liikaa ja alkaa käydä kuumana, niin aina joku heittää kylmää vettä niskaan. Amazonin viimeöisessä sijoittajapuhelussa tj. Andrew Jassy kertoi, että heidän omat keinoäly-/datakeskussirunsa ovat olleet menestys, joille riittää kysyntää. Hinta/suorituskyky on kuulemma parempi, kuin Nvidian vehkeillä.
Se, onko kokonaiskustannus/suorituskyky -suhde sitten niin hyvä, sitä ei ymmärtääkseni kerrottu (energian kulutus yms.). Kun kerran jätettiin sanomatta, niin silloin voisi olettaa, että Nvidia lienee vielä vahvoilla. Ja tietenkin Amazonin sekä kumppaneiden vehkeille riittänee kysyntää myös sen takia, ettei Nvidian piirejä kerta kaikkiaan riitä kaikille.
Niin tai näin, kilpailua ja kapasiteettia on tulossa, joten vuoristorataa piisaa jatkossakin.
Ajattelen niin, että ohjelmistotalojen omat sirut jäävät sivuosaan; niitä tehdään jonkin verran, mutta lopulta Nvidia vie voiton. Minusta Tesla puhui muutama vuosi sitten omasta sirustaan, mutta vaikuttaa nykyään laittavan tilauksia Nvidialle.
Tuo on aika klassinen tilanne. Merkittävä osa asiakkaista odottaa uutta ja parempaa sen viivästyessä, jolloin vanhojen mallien myynti voi sakata pahastikin. Liian aikaiset julkistukset uusien tuotteiden tulosta markkinoille on meinannut kaataa erittäin suuriakin yhtiöitä. Esimerkiksi HP kertoi muistaakseni 90-luvulla tuovansa uudet vehkeet markkinoille, jotka ovat todella paljon parempia kuin nykyinen mallisto - seurauksena markkinoilla olleiden kysyntä lopahti lähes täysin ja uusien viivästyessä koko yhtiö oli kusessa. Samoin Nokia kertoessaan windows-käyttiksen tulosta ja omasta käyttiksestä luopumisesta romautti omalla käyttiksellä olevien kysynnän ja niitä jäi varastoon mellevät määrät.
Eli kyllä riskiä NVIDIAlle on, kuinka suuri määrä sitten toteutuu on eri juttu.
Toisaalta jos mag7 firmojen toimarit kilpaa tällä hetkellä kertovat investoimatta jättämisen olevan suurempi riski, niin se taas sataa siihen laariin, että myös “vanhat” sirut myyvät edes kohtalaisesti. Uskon kuitenkin myöhästymisen enemmän aiheuttavan haittaa ja lykkäävän kysyntää.
Se että nämä kilpaa tuosta kertovat, voi mielestäni myös kertoa kahdesta asiasta.
Eli ensinnäkin, että on jo tehty ylisuuria investointeja noihin siruihin, verrattuna todelliseen tarpeeseen.
Sitten toisaalta vähän luovat varovaisesti pohjaa tosiasialle, etteivät ihan välttämättä keksi noille korkean hinnan perustelleita tarpeita ja voi mennä pitkäänkin ennen kuin investointi maksaa itsensä takaisin.
Molemmat tukevat ajatusta että investoinnit rauhoittuvat välillä, kuten tässä syklisessä sirubisneksessä usein käy ja tämä varmasti näkyy Nvidian myyntimäärissä ja katteissa.
No, onhan toki Nvidia jo melkein 40% huipuista alas, joten joku muukin kuin minä arvelee näin. Pahoittelut karhuilusta.
Kyse saattaa olla harkitusta riskinotosta tilanteessa, jossa taistellaan tulevaisuuden (ja nykyisyyden) markkinaosuuksista.
Osborne-efekti lienee nahkatakkimiehelle tuttu ilmiö, jota Nvidia on pyrkinyt hallitsemaan, perustuuhan Nvidian liiketoiminta näytönohjaimiin, joiden uusien mallisarjojen julkistuksia on tullut perinteisesti kahden vuoden välein.
Kuten julkisuuteen on datakeskussirujen osalta aika ajoin tihkunut, pinnan alla pelataan kovaa peliä. Nahkatakkimiehen kerrotaan uhkailleen asiakkaitaan seurauksista, jos he ostavat kilpailijoiden siruja. Käytännössä lienee vähintäänkin kerrottu, että mitä uskollisempi asiakas, sen nopeammin ja enemmän piirejä toimitetaan ja päinvastoin.
Yksi osa peliä lienee ollut yritys tukahduttaa megateknojen halut panostaa omiin tai kilpaileviin piireihin jo alkuunsa kannattamattomana kertomalla, että Nvidian piirien tehot tullaan jatkossa tuplaamaan vuoden välein. Eli kehitystahti tulee olemaan niin huimaa, ettei kukaan muu tule moiseen pystymään.
Saattaakin siis olla, että Nvidia menee nyt riskillä, jolloin välillä voi tulla kynsille.
Kävikö paineissa olevalle Intelille samoin prosessoriensa kanssa? Niin tai näin AMD näyttää tällä hetkellä hyötyvän tilanteesta.
Forbes julkaisi aikamoisen herkkupalan, maistiaisen Beth Kindigin Nvidia-analyysistä, jossa tätä mahdollista viivettä tarkastellaan/pohditaan todella monipuolisesti. Mielestäni pakkolukemista kaikille Nvidiasta ja alasta kiinnostuneille sijoittajille. Samalla opettaa meitä sijoittajia tekemään johtopäätöksiä avoimesti saatavien tietojen pohjalta.
Ja mikä parasta, erittäin härkämäistä luettavaa Nvidian osakkeenomistajille.
Olen kirjoittanut aiemminkin, että Kindig on mielestäni tarkkanäköisin Nvidia-analyytikko. Vaikuttaisi olevan myös erittäin hyvin monen muun itselle huonommin tiedossa olevan yhtiön kanssa.
Nvidia-seuraajille suosittelen suoraan tilaamaan analyysit sähköpostiin, josta ne on luettavissa kokonaisuudessaan ja ilmaiseksi.
