Öljyä, malmia, viljaa, kontteja ja muuta rahtia merten sekä vihamielisten tahojen armoilla

Nyt tuli pari yhteensä mielenkiintoista uutista koskien Höeh Autolineria. Eli ensin maanantaina kävi ilmi että Emmanuel Grimaldi on nostanut omistuksensa hivenen yli 10% ( NewsWeb (oslobors.no) - erillinen liite tuolla sivulla). Grimaldilla Groupilla itsellään on myös autojen kuljetuslaivoja (sekä autojen kuljetukseen soveltuvia Deep Sea Roro aluksia) ja ovat siten kilpailija Höegh Autolinerille. Tämä luonnollisesti nosti spekulaatiot siitä onko Emmanuel pyrkimässä ostamaan koko yhtiötä ja lehdistössä näkynyt jo Emmanuelin lausunnot että näkee yhtiön vain hyvänä sijoituksena.

Eilen sitten tuli tietoa että Höegh Autolinersin pääomistajat ovat tehneet järjestelyjä omissa omistajayhtiöissään (järjestelyjä yhtiöissä, joiden kautta Leif O Högh ja Morten W höegh omistavat Leif Höegh & Co yhtiötä, joka taasen omistaa 35% Höegh Autolinersista). Tämä toki voi olla täysin viatonta teknistä järjestelyä ja siten vähemmän merkityksellistä.

Mutta yhdessä nämä uutiset näin lyhyen ajan sisällä herättää kysymyksen, onko käynnissä mahdollisesti muita järjestelyjä? Toisaalta konsolidaatio näiden autojen (/deepsea Roro) kuljetuksia tarjoavien yhtiöiden väillä ei ole aivan ongelmatonta (WAWI ongelmat 2015 paikkeilla). Ja voihan tämä olla vain sattumaa?

Onko muilla näitä autonkuljetuksiin erikoistuneita yhtiöitä seuraavilla ajatuksia voisiko olla luvassa jotain järjestelyjä?

Joka tapauksessa tuon Grimaldin osuuden kasvatuksen voi ottaa positiivisena signaalina yhtiön arvostuksesta. Ja kyllä itselläkin on ollut ajatus kasvattaa omaa positiota, mutta nyt kyllä hinta nousi hivenen turhan paljon tähän tilanteeseen. Markkinalle on kuitenkin tulossa hyvin paljon uusia laivoja lähivuosien aikana, mutta tämäkään ei taida olla ihan yksinkertainen asia. Tilanteen ymmärtäminen omalla kohdalla vaatii vielä hivenen aikaa ja lisää markkinan ymmärtämistä. Joka tapauksessa tämä on hyvin kiinnostava markkina ja potentiaalisesti tarjoaa eräänlaisen suojan maailmanpolitiikan myllerryksiin.

Tarkoitus siis vielä palata tarkemmin tähän kyseiseen yhtiöön ja kenties yleisemminkin PCTC laivojen markkinoihin.

Niin ja vielä osittaisena vastauksena @sopuli2 yllä olevaan kommenttiin: käsittääkseni Höegh Autolinersin uudet Aurora luokan aluksen tehdään Ammoniakki käytölle valmiiksi (“And will be the first in the PCTC-segment to be able to operate on carbon-neutral ammonia”). Ongelmahan on ollut että Ammoniakilla käyvät moottorit ovat vasta tulossa markkinoille. Käytännössä monet LNG:llä käyvät alukset voidaan konvertoida Ammoniakillä käyviksi - tästä tuo oma näkemys LPG markkinoiden suhteen. Noin yleisemmin markkinoilla on nyt todella paljon asioita käynnissä näiden polttoaineiden ja päästöjen ympärillä ja tämä tekee mielestäni asioiden tulkinnasta hivenen monitahoisempaa ja siksi sallin itselleni normaalia korkeampaa näkemystä sijoituspäätöksiini näillä markkinoilla (ja tämä kannattaa huomioda kun lukee kirjoituksiani). Tarkoitus vielä palata laajemmin tähän polttoaine keskusteluunkin tämän sektorin osalta.

2 tykkäystä

Borr Drilling suurimman omistajan Granular Capitalin 30-sivuinen tiedosto kannattaa vilkasta läpi. Voiko tällä olla tekemättä rahaa? :heart_eyes:

6 tykkäystä

Tankkerit on kyykännyt melko reippaasti viimeaikoina:

Osaako joku spekuloida, tilannetta? Punaisenmeren / Lipanonin alueen epävarmuudet jatkuvat varmasti vielä, mikä pitäis näkyä hinnassa positiivisesti, eikö?

Vai onko tämä vaan seurannut öljyn hinnan kehitystä?


Olen alkanut rakentamaan pitkän aikavälin offshore-positiota salkkuuni. Tankkasin syyskuussa Noblea (NE) 6% painolla sekä Valarista (VAL) 4% painolla. Tarkoitus olisi edelleen lisäillä sektorin painoa seuraavan kalenterivuoden aikana, mutta ajallisesti hajauttaen eli hetkeksi ostot jäissä.

Offshoreen sijoittavana pitäisi olla näkemystä kolmesta asiasta:

  1. Öljyn globaalin kysynnän kehitys
  2. Offshore-öljyn osuus vs. perinteinen onshore ja liuskeöljy/öljyhiekat
  3. Mikä offshore-sektori on paras (drillships vs. semisubs vs. jackups)

Ensimmäisestä kohdasta kukin voi kaivaa haluamansa IEA:n, OPEC:n, tms. casen ja päättää mihin uskoo. Itse en usko kysynnästä muodostuvan pitkäaikaista ongelmaa nähtävissä olevaan sijoitushorisonttiin. USA:n / Kiinan / Euroopan taantuma tai öljyn hintasota vovat sen sijaan tuoda hyviä lyhyen aikavälin ostopaikkoja olettaen, että tilanne jää lyhytaikaiseksi.

Toinen kysymys on mielestäni offshore-sijoituksen kannalta se tärkein ja vaikein. Perinteiset onshore-kentät ovat hyytymässä öljyn yleistä kysyntää nopeammin ja enenemässä määrin korvaava tuotanto näyttäisi tulevan offshoren ja liuskeöljyn puolelta. Mm. Venäjä / Venezuela saattavat jossain vaiheessa lisätä onshore-tuotantoa, mutta lyhyellä aikavälillä tähän tuskin kykenevät. En myöskään usko liuskeöljyn kykenevän kasvattamaan osuuttaan enää merkittävästi nykyisestä ja nämä oletukset yhdessä porauslauttojen houkuttelevan supply-tilanteen kanssa ovat olleet syy omaan offshore-sijoitukseeni. Se, mikä öljyn tuotantotapa tulee olemaan voittaja, ei kuitenkaan ole yksinkertainen hintakysymys vaan yhdistelmä rahaa/aikaa/vakautta/sijaintia. Eli vaikka esim. liuskeöljyn tuotantokustannukset per barreli ovat merkittävästi laadukkaita syvämerenkenttiä korkeammat (voi olla esim. $50 vs. $30), niin liuskeöljy on ollut voittaja vs. syvämerenporaus, koska se saadaan tuotantoon huomattavasti nopeammin (ei pitkän aikavälin hintariskiä), hyvällä sijainnilla ja riittävän halvalla.

Kolmanteen kysymykseen eri offshore-sektoreista sanoisin, että kaikissa kolmessa offshore-luokassa (drillships, semisubs, jackups) on hyvä tarjontatilanne: käyttöasteet erit. modernille kalustolle ovat jo nyt kaikissa luokissa korkealla ja yhtäkään uutta porauslauttaa ei telakoilta tule rakentumaan missään kategoriassa tämän vuosikymmenen puolella pl. ne, jotka on tilattu jo pre-Covid -syklissä. Näitäkin on hyvin rajallinen määrä.

Lauttojen kysyntäpuoli on hankalampi: Mitkä offshore-esiintymät tullaan hyödyntämään ensimmäisenä ja mitkä offshore-esiintymät ovat hyytymään päin? Olen käsityksessä, että maailmassa on paljon lähellä FID-tasoa olevia uusia syvämerenporauskenttiä (mm. Brasilia, Guyana, Namibia). Vastaavasti mm. Meksikonlahdella, Brasiliassa, Saudien rannikolla ja Länsi-Afrikassa on varsin kilpailukykyisiä matalan veden esiintymiä. Uskon näiden pohjalta sekä syvämeren Drillship-markkinan että matalan veden Jackup-markkinan voittavan osuuksia tulevina vuosina. Semisubs-markkina saattaa puolestaan olla hankalampi Pohjanmeren esiintymien hyytyessä ja vähemmän uusia esiintymiä löydettäessä (?) Mutta näissä ymmärrykseni on rajallinen, otan mielellään inputtia vastaan muilta palstalaisilta.

Osakevalintojen puolesta Noble ja Valaris olivat valintojani, koska halusin painoa erit. syvämeren poraukseen. Lisäksi ko firmat (kuten myös Seadrill) saivat konkurssin myötä siivottua ison siivun velkojaan taseestaan muutama vuosi sitten. Vaikka konkurssi ei loistava meriitti olekaan laadun puolesta, niin vähävelkaisuus (vs. esim. Transocean) on merkittävä etu, jos ajaudutaan lyhytaikaiseen matalasuhdanteeseen. Myös Borr näyttää varsin kelvolliselta sijoitukselta, jos haluaa painoa Jackup-markkinaan (voisin ottaakin). Borr on kuitenkin huomattavasti velkaisempi, jonka vuoksi haluan sen osalta seurata vielä mihin öljyn hintakehitys ja sen myötä porauslauttojen kysyntä/hintaympäristö etenee lyhyellä aikavälillä.

Sopisiko Offshore-keskustelu muuten paremmin Öljy-ketjuun tai omaan Offshore-ketjuunsa kuin tähän rahtausketjuun?

9 tykkäystä

Jenkkien itärannikon satamien lakko on nyt alkanut.

What are the issues in the dockworkers strike?

The International Longshoremen’s Association is demanding significantly higher wages and a total ban on the automation of cranes, gates and container-moving trucks that are used in the loading or unloading of freight at 36 U.S. ports. Those ports handle roughly half of the nations’ cargo from ships.

Jostain luin, että unioni tahtoo +70% palkkoihin korotusta muutaman vuoden sisällä. Neuvottelun toinen osapuoli oli ilmeisesti jo tarjoutunut +50% korotukseen, mutta tämä ei kelvannut.

2 tykkäystä

Osaako muuten joku kertoa mikä motiivi vastapuolella USMX on päästä mahdollisimman pian sopuun? Tuo USMX johtoporras (?) koostuu 13 henkilöstä, joista 7 on ulkomaalaisten konttifirmojen edustajia.

Eikös homma kuitenkin mene niin, että mitä pidempään lakko kestää niin rahtihinnat alkavat nousemaan, joka tietää konttifirmoille lisää rahaa.

Lupasin joskus vuosi sitten kirjoittaa Zimin osinkojen takaisinperinnästä, mutta syystä tai toisesta asia jäi lopulta tekemä, joten korjataan tilanne nyt Q2-24 osinkojen suhteen kun maksu äsken kilahti pankkitilille.

Tarvitset:

  1. Form 6-K (SEC:n osavuosiraportti, esim. Q2:n osalta tämä:). Tästä tarvitset liitteet 99.2, 99.3 ja 99.4, jotka täytät. Liitteeseen 99.2 tarvitset Suomen veroviranomaiselta allekirjoituksen.
  2. Form W-8 BEN. Täytät.
  3. Kuva henkilötodistuksesta.
  4. Osoitus siitä, että pankkitili on sinun, omistit osakkeet ja sait osingot. (Tämä kohta on vähän epäselvä, mutta laitoin pdf:nä tiliotteen pankkitililtäni ja Activity Statementin Interactive Brokersilta, jossa näkyi osinkoa edeltävän päivänä omistamani määrä Zimin osakkeita, nimeni ja IB-tilini numero, sekä saamani osingot syyskuussa)

Nämä kaikki lähetät sähköpostitse Zimin kotisivuilla olevaan sähköpostiosoitteeseen, tällä hetkellä ZimDividend@ibi.co.il.

Laitoin sähköpostin liitteineen 4.10.2024. Vastausvahvistus tuli 6.10.2024, ja eilen 7.10.2024 pankkitilille oli palautunut ylimääräiset pidätykset osingoista.

Vielä muutamia huomioitavia asioita:

  1. Maksu tulee joko dollareina tai Israelin shekeleinä, joten pankki nappaa välistä pari prosenttia valuutanvaihtoprovisiota.
  2. Maksu tulee Euroopan ulkopuolelta, joten pankkisi saattaa veloittaa tästä. Esimerkiksi Nordean kohdalla siitä veloitettiin $30.
  3. Tasan $25 myös katosi matkan varrella, todennäköisesti tuon lakitoimiston kuluihin.

18 tykkäystä

Lisätään vielä, että toisen suomalaisen mukaan sille on riittänyt, että on laittanut liitteksi tilatun verotuksen asuinpaikkatodistuksen jossa on veroviranomaisen allekirjoitus, eli näemmä ei edes ole tarvetta käydä hakemassa allekirjoitusta verovirastosta.

1 tykkäys

https://www.tradewindsnews.com/tankers/us-expands-sanctions-on-iran-after-attack-on-israel-and-goes-after-country-s-ghost-fleet-/2-1-1723463

USA laajentaa Iraniin sidonnaisia tankkerisanktioita. Tonnimailit lisääntyy ja hinnat nousevat

1 tykkäys

Tuskinpa juurikaan vaikutusta. Sanktioidut tankkerit jatkavat sitä mitä ovat tehneet tähänkin asti, eli Iranilaisen öljyn kuljetusta.

1 tykkäys