Öljyä, malmia, viljaa, kontteja ja muuta rahtia merten sekä vihamielisten tahojen armoilla

Nyt tuli pari yhteensä mielenkiintoista uutista koskien Höeh Autolineria. Eli ensin maanantaina kävi ilmi että Emmanuel Grimaldi on nostanut omistuksensa hivenen yli 10% ( NewsWeb (oslobors.no) - erillinen liite tuolla sivulla). Grimaldilla Groupilla itsellään on myös autojen kuljetuslaivoja (sekä autojen kuljetukseen soveltuvia Deep Sea Roro aluksia) ja ovat siten kilpailija Höegh Autolinerille. Tämä luonnollisesti nosti spekulaatiot siitä onko Emmanuel pyrkimässä ostamaan koko yhtiötä ja lehdistössä näkynyt jo Emmanuelin lausunnot että näkee yhtiön vain hyvänä sijoituksena.

Eilen sitten tuli tietoa että Höegh Autolinersin pääomistajat ovat tehneet järjestelyjä omissa omistajayhtiöissään (järjestelyjä yhtiöissä, joiden kautta Leif O Högh ja Morten W höegh omistavat Leif Höegh & Co yhtiötä, joka taasen omistaa 35% Höegh Autolinersista). Tämä toki voi olla täysin viatonta teknistä järjestelyä ja siten vähemmän merkityksellistä.

Mutta yhdessä nämä uutiset näin lyhyen ajan sisällä herättää kysymyksen, onko käynnissä mahdollisesti muita järjestelyjä? Toisaalta konsolidaatio näiden autojen (/deepsea Roro) kuljetuksia tarjoavien yhtiöiden väillä ei ole aivan ongelmatonta (WAWI ongelmat 2015 paikkeilla). Ja voihan tämä olla vain sattumaa?

Onko muilla näitä autonkuljetuksiin erikoistuneita yhtiöitä seuraavilla ajatuksia voisiko olla luvassa jotain järjestelyjä?

Joka tapauksessa tuon Grimaldin osuuden kasvatuksen voi ottaa positiivisena signaalina yhtiön arvostuksesta. Ja kyllä itselläkin on ollut ajatus kasvattaa omaa positiota, mutta nyt kyllä hinta nousi hivenen turhan paljon tähän tilanteeseen. Markkinalle on kuitenkin tulossa hyvin paljon uusia laivoja lähivuosien aikana, mutta tämäkään ei taida olla ihan yksinkertainen asia. Tilanteen ymmärtäminen omalla kohdalla vaatii vielä hivenen aikaa ja lisää markkinan ymmärtämistä. Joka tapauksessa tämä on hyvin kiinnostava markkina ja potentiaalisesti tarjoaa eräänlaisen suojan maailmanpolitiikan myllerryksiin.

Tarkoitus siis vielä palata tarkemmin tähän kyseiseen yhtiöön ja kenties yleisemminkin PCTC laivojen markkinoihin.

Niin ja vielä osittaisena vastauksena @sopuli2 yllä olevaan kommenttiin: käsittääkseni Höegh Autolinersin uudet Aurora luokan aluksen tehdään Ammoniakki käytölle valmiiksi (“And will be the first in the PCTC-segment to be able to operate on carbon-neutral ammonia”). Ongelmahan on ollut että Ammoniakilla käyvät moottorit ovat vasta tulossa markkinoille. Käytännössä monet LNG:llä käyvät alukset voidaan konvertoida Ammoniakillä käyviksi - tästä tuo oma näkemys LPG markkinoiden suhteen. Noin yleisemmin markkinoilla on nyt todella paljon asioita käynnissä näiden polttoaineiden ja päästöjen ympärillä ja tämä tekee mielestäni asioiden tulkinnasta hivenen monitahoisempaa ja siksi sallin itselleni normaalia korkeampaa näkemystä sijoituspäätöksiini näillä markkinoilla (ja tämä kannattaa huomioda kun lukee kirjoituksiani). Tarkoitus vielä palata laajemmin tähän polttoaine keskusteluunkin tämän sektorin osalta.

2 tykkäystä

Borr Drilling suurimman omistajan Granular Capitalin 30-sivuinen tiedosto kannattaa vilkasta läpi. Voiko tällä olla tekemättä rahaa? :heart_eyes:

6 tykkäystä

Tankkerit on kyykännyt melko reippaasti viimeaikoina:

Osaako joku spekuloida, tilannetta? Punaisenmeren / Lipanonin alueen epävarmuudet jatkuvat varmasti vielä, mikä pitäis näkyä hinnassa positiivisesti, eikö?

Vai onko tämä vaan seurannut öljyn hinnan kehitystä?


Olen alkanut rakentamaan pitkän aikavälin offshore-positiota salkkuuni. Tankkasin syyskuussa Noblea (NE) 6% painolla sekä Valarista (VAL) 4% painolla. Tarkoitus olisi edelleen lisäillä sektorin painoa seuraavan kalenterivuoden aikana, mutta ajallisesti hajauttaen eli hetkeksi ostot jäissä.

Offshoreen sijoittavana pitäisi olla näkemystä kolmesta asiasta:

  1. Öljyn globaalin kysynnän kehitys
  2. Offshore-öljyn osuus vs. perinteinen onshore ja liuskeöljy/öljyhiekat
  3. Mikä offshore-sektori on paras (drillships vs. semisubs vs. jackups)

Ensimmäisestä kohdasta kukin voi kaivaa haluamansa IEA:n, OPEC:n, tms. casen ja päättää mihin uskoo. Itse en usko kysynnästä muodostuvan pitkäaikaista ongelmaa nähtävissä olevaan sijoitushorisonttiin. USA:n / Kiinan / Euroopan taantuma tai öljyn hintasota vovat sen sijaan tuoda hyviä lyhyen aikavälin ostopaikkoja olettaen, että tilanne jää lyhytaikaiseksi.

Toinen kysymys on mielestäni offshore-sijoituksen kannalta se tärkein ja vaikein. Perinteiset onshore-kentät ovat hyytymässä öljyn yleistä kysyntää nopeammin ja enenemässä määrin korvaava tuotanto näyttäisi tulevan offshoren ja liuskeöljyn puolelta. Mm. Venäjä / Venezuela saattavat jossain vaiheessa lisätä onshore-tuotantoa, mutta lyhyellä aikavälillä tähän tuskin kykenevät. En myöskään usko liuskeöljyn kykenevän kasvattamaan osuuttaan enää merkittävästi nykyisestä ja nämä oletukset yhdessä porauslauttojen houkuttelevan supply-tilanteen kanssa ovat olleet syy omaan offshore-sijoitukseeni. Se, mikä öljyn tuotantotapa tulee olemaan voittaja, ei kuitenkaan ole yksinkertainen hintakysymys vaan yhdistelmä rahaa/aikaa/vakautta/sijaintia. Eli vaikka esim. liuskeöljyn tuotantokustannukset per barreli ovat merkittävästi laadukkaita syvämerenkenttiä korkeammat (voi olla esim. $50 vs. $30), niin liuskeöljy on ollut voittaja vs. syvämerenporaus, koska se saadaan tuotantoon huomattavasti nopeammin (ei pitkän aikavälin hintariskiä), hyvällä sijainnilla ja riittävän halvalla.

Kolmanteen kysymykseen eri offshore-sektoreista sanoisin, että kaikissa kolmessa offshore-luokassa (drillships, semisubs, jackups) on hyvä tarjontatilanne: käyttöasteet erit. modernille kalustolle ovat jo nyt kaikissa luokissa korkealla ja yhtäkään uutta porauslauttaa ei telakoilta tule rakentumaan missään kategoriassa tämän vuosikymmenen puolella pl. ne, jotka on tilattu jo pre-Covid -syklissä. Näitäkin on hyvin rajallinen määrä.

Lauttojen kysyntäpuoli on hankalampi: Mitkä offshore-esiintymät tullaan hyödyntämään ensimmäisenä ja mitkä offshore-esiintymät ovat hyytymään päin? Olen käsityksessä, että maailmassa on paljon lähellä FID-tasoa olevia uusia syvämerenporauskenttiä (mm. Brasilia, Guyana, Namibia). Vastaavasti mm. Meksikonlahdella, Brasiliassa, Saudien rannikolla ja Länsi-Afrikassa on varsin kilpailukykyisiä matalan veden esiintymiä. Uskon näiden pohjalta sekä syvämeren Drillship-markkinan että matalan veden Jackup-markkinan voittavan osuuksia tulevina vuosina. Semisubs-markkina saattaa puolestaan olla hankalampi Pohjanmeren esiintymien hyytyessä ja vähemmän uusia esiintymiä löydettäessä (?) Mutta näissä ymmärrykseni on rajallinen, otan mielellään inputtia vastaan muilta palstalaisilta.

Osakevalintojen puolesta Noble ja Valaris olivat valintojani, koska halusin painoa erit. syvämeren poraukseen. Lisäksi ko firmat (kuten myös Seadrill) saivat konkurssin myötä siivottua ison siivun velkojaan taseestaan muutama vuosi sitten. Vaikka konkurssi ei loistava meriitti olekaan laadun puolesta, niin vähävelkaisuus (vs. esim. Transocean) on merkittävä etu, jos ajaudutaan lyhytaikaiseen matalasuhdanteeseen. Myös Borr näyttää varsin kelvolliselta sijoitukselta, jos haluaa painoa Jackup-markkinaan (voisin ottaakin). Borr on kuitenkin huomattavasti velkaisempi, jonka vuoksi haluan sen osalta seurata vielä mihin öljyn hintakehitys ja sen myötä porauslauttojen kysyntä/hintaympäristö etenee lyhyellä aikavälillä.

Sopisiko Offshore-keskustelu muuten paremmin Öljy-ketjuun tai omaan Offshore-ketjuunsa kuin tähän rahtausketjuun?

10 tykkäystä

Jenkkien itärannikon satamien lakko on nyt alkanut.

What are the issues in the dockworkers strike?

The International Longshoremen’s Association is demanding significantly higher wages and a total ban on the automation of cranes, gates and container-moving trucks that are used in the loading or unloading of freight at 36 U.S. ports. Those ports handle roughly half of the nations’ cargo from ships.

Jostain luin, että unioni tahtoo +70% palkkoihin korotusta muutaman vuoden sisällä. Neuvottelun toinen osapuoli oli ilmeisesti jo tarjoutunut +50% korotukseen, mutta tämä ei kelvannut.

2 tykkäystä

Osaako muuten joku kertoa mikä motiivi vastapuolella USMX on päästä mahdollisimman pian sopuun? Tuo USMX johtoporras (?) koostuu 13 henkilöstä, joista 7 on ulkomaalaisten konttifirmojen edustajia.

Eikös homma kuitenkin mene niin, että mitä pidempään lakko kestää niin rahtihinnat alkavat nousemaan, joka tietää konttifirmoille lisää rahaa.

Lupasin joskus vuosi sitten kirjoittaa Zimin osinkojen takaisinperinnästä, mutta syystä tai toisesta asia jäi lopulta tekemä, joten korjataan tilanne nyt Q2-24 osinkojen suhteen kun maksu äsken kilahti pankkitilille.

Tarvitset:

  1. Form 6-K (SEC:n osavuosiraportti, esim. Q2:n osalta tämä:). Tästä tarvitset liitteet 99.2, 99.3 ja 99.4, jotka täytät. Liitteeseen 99.2 tarvitset Suomen veroviranomaiselta allekirjoituksen.
  2. Form W-8 BEN. Täytät.
  3. Kuva henkilötodistuksesta.
  4. Osoitus siitä, että pankkitili on sinun, omistit osakkeet ja sait osingot. (Tämä kohta on vähän epäselvä, mutta laitoin pdf:nä tiliotteen pankkitililtäni ja Activity Statementin Interactive Brokersilta, jossa näkyi osinkoa edeltävän päivänä omistamani määrä Zimin osakkeita, nimeni ja IB-tilini numero, sekä saamani osingot syyskuussa)

Nämä kaikki lähetät sähköpostitse Zimin kotisivuilla olevaan sähköpostiosoitteeseen, tällä hetkellä ZimDividend@ibi.co.il.

Laitoin sähköpostin liitteineen 4.10.2024. Vastausvahvistus tuli 6.10.2024, ja eilen 7.10.2024 pankkitilille oli palautunut ylimääräiset pidätykset osingoista.

Vielä muutamia huomioitavia asioita:

  1. Maksu tulee joko dollareina tai Israelin shekeleinä, joten pankki nappaa välistä pari prosenttia valuutanvaihtoprovisiota.
  2. Maksu tulee Euroopan ulkopuolelta, joten pankkisi saattaa veloittaa tästä. Esimerkiksi Nordean kohdalla siitä veloitettiin $30.
  3. Tasan $25 myös katosi matkan varrella, todennäköisesti tuon lakitoimiston kuluihin.

20 tykkäystä

Lisätään vielä, että toisen suomalaisen mukaan sille on riittänyt, että on laittanut liitteksi tilatun verotuksen asuinpaikkatodistuksen jossa on veroviranomaisen allekirjoitus, eli näemmä ei edes ole tarvetta käydä hakemassa allekirjoitusta verovirastosta.

1 tykkäys

https://www.tradewindsnews.com/tankers/us-expands-sanctions-on-iran-after-attack-on-israel-and-goes-after-country-s-ghost-fleet-/2-1-1723463

USA laajentaa Iraniin sidonnaisia tankkerisanktioita. Tonnimailit lisääntyy ja hinnat nousevat

1 tykkäys

Tuskinpa juurikaan vaikutusta. Sanktioidut tankkerit jatkavat sitä mitä ovat tehneet tähänkin asti, eli Iranilaisen öljyn kuljetusta.

1 tykkäys

Tankkerifirmojen kurssit ovat notkahtaneet muutaman kymmenen prosenttia ja ratet ovat todella alhaalla, vaikka ollaan talvikauden kynnyksellä. Joko foorumin tankkerisijoittajat näkevät syklin loppumisen merkkejä, vai vieläkö vaan tankkaillaan surkeista rateista huolimatta lisää ja uskotaan talvisesongin taas kääntävän ratet vahvaan nousuun?

3 tykkäystä

Itse en lämpene product-puolen tankkereille (vaikka TTM-lukujen valossa todella halpoja ovatkin), mutta crude-tankkereita salkusta löytyy ihan huomattavalla painolla - ECO, INSW, TK/TNK ja TEN. Tilauskanta isommissa laivoissa on selvästi parempi kuin pienissä, mikä antaa vähän turvaa.

1 tykkäys

Tuo product-puoli tosiaan haastava mm. tilauskirjan täyttymisen johdosta eikä (ainakin toistaiseksi vallitseva) jalostusmarginaalien ja kysynnän heikkous paranna tilannetta. Kovaa odotusta on vahvaan kauteen liittyvästä taksojen nousutrendistä etenkin punaisen meren poikkeustilanteen jatkuessa.

Kuitenkin product-tankkereita ajatellen on myös myönteisiäkin ajureita, jotka voivat saada osakekursseihin nousuliikettä (etenkin nyt kun kurssit valuneet selvästi tämän vuoden huipuilta):

  • Tuotteita kesällä/syksyllä kuljettaneet crude-tankkerit (VLCC:t ja suezmaxit) nähtävästi lähes kokonaan siirtyneet pois tuotekuljetuksista.
  • Punaisen meren tilanne jatkuessaan tukee product tankkereista edelleen erityisesti LR 2 alusluokkaa
  • Vaikka tilauskirjat kasvaneet, niin tilaajina on myös sellaisia tahoja (esim. Venäjä valtioon kytköksissä olevia), joiden alukset eivät tule pitkään päätymään kansainvälisten öljyjättien ja länsimaiden kauppaan
  • vaikka tilauskirjat kasvaneet, niin aluskannassa paljon ikääntyneitä aluksia, esim. LR1 segmentin alusten keski-ikä muistaakseni lähes 15v!
  • Öljyn kulutus-skenaariot edelleen nousujohteisia ainakin tällä vuosikymmenellä, tukien sekä crude että product - puolta.
  • jalostamoiden sulkemiset ja uusien avaamiset ilmeisesti johtavat nettovaikutuksena tonnimailien kasvuun (vaikka tästäkin on vastakkaisia näkemyksiä).
  • Talven säätila, mahdollinen kylmä talvi pohjoisella pallonpuoliskolla perinteisesti lisää kuljetusvolyymeja vrt. leutoon talveen.
  • Monet product tankkeri- firmat ovat saaneet ajettua velkaisuuden merkittävästi alas, mikä mahdollistaa takaisinostot ja reilun osinkojen maksun (mikäli siis malttavat pidättäytyä alus ym. investoinneista), Hafnialla taitaa nykykurssilla osinko% lähennellä jo 20%/vuosi tasoa (tietysti kova osinko ei lämmitä, jos osakekurssi valuu merkittävästi)
  • Alusten arvot (etenkin uusien ja uudehkojen alusten) ovat toistaiseksi pysyneet korkealla tasolla
  • Pidemmät aikarahtaus-sopimukset ovat pysyneet kohtuullisen hyvällä tasolla (ainakin pienemmissä luokissa), vaikkakin spot taksoissa ollut pehmeyttä eikä toistaiseksi ole ilmennyt selkeää vahvaan kauteen liittyvää nousutrendiä taksoissa (tai ainakin nousuliike ollut yleistä odotusta heikompaa…toistaiseksi)

Katsotaan, miten niin taksat kuin osakekurssitkin kehittyy. Tärkeää olisi öljytuotteiden kysynnän ja jalostusmarginaalinen vahvistuminen, lisäksi maltti uusien alusten tilaamisessa, ettei liiaksi paisuva tilauskirja karkota sijoittajia ja heikennä tulevaisuuden näkymiä rahtihinnoissa ja alusten arvostustasoissa.

12 tykkäystä

Kiitos hyvästä kirjoituksesta product-puolen osalta! Juuri nyt riskit tuntuvat dominoivan product-puolen sijoituskeskustelua. Allekirjoitan riskit kuten suuren LR2-tilauskannan ja Kiinan odotettua nopeamman sähköistymisen (autot) / maakaasuuntumisen (rekat), yms. Pl. crude-puolen (väliaikainen) syrjähyppy product-puolelle, riskit olivat kuitenkin tiedossa jo kesäkuussa osakekurssien huidellessa ATH:ssa. Allekirjoitan myös mainitsemasi härkäteesit. Nämä puolestaan tunnutaan unohtavan tämän hetken sijoituskeskusteluissa. :man_shrugging:

Itselläni on fiilis, että liian moni sijoittaja seuraa tuotetankkeri-ajattelussaan liikaa (volatiileja) päivätaksoja ja vetää taksoista johtopäätökset pitkän aikavälin fundamenteista, vaikka kannattaisi yrittää tehdä päin vastoin. Omassa ajattelussani tuotetankkeripuolen pitkän aikavälin syklihuippu oli kylläkin tämä vuosi 2024 ja nyt ollaan käännytty loivaan laskusykliin, mutta lasku ei ainakaan alkuun välttämättä ole niin jyrkkä, että osakekurssien liki 30% risk-off -lasku olisi perusteltua. Kaikki globaalit häiriötilanteet (Suez, Venäjä-pakotteet, yms.) ovat edelleen päällä, vuosisyklin normipohja on käsillä näinä päivinä, Kiina elvyttää odotettua rajummin ja uudet LR2-toimitukset eivät iske kaikki heti tammikuussa, vaan pitkin kalenterivuotta. Siksi nykytilanne näyttää houkuttavalta lyhyen aikavälin treidipaikalta.

Avasin eilen Hafnia-position. Tavoitteena on tuplata positio $5.50 - $6.00 -tasoilta ennen Q3-julkistuksia, jos markkina antaa tilaisuuden. Sijoituksen paino on kevyt ja ajatuksena treidi, josta irtautuminen vuoden sisään tai kun markkina tarjoaa yli 15% tuoton.

Pitkän aikavälin fundamenttien osalta olen öljypuolella eniten innoissani Offshore-sektorista, jossa lyhyen aikavälin heikkous tarjoaa mielestäni hyvän pitkän aikavälin ostopaikan. Olen kasvattanut lokakuussa positiotani ja tarkoitus kasvattaa edelleen. Haaveilen pitäväni näitä jopa ensi vuosikymmenen puolelle, mutta katsotaan miten fundat kehittyvät. Toinen ölppään liittyvä sektori, jossa jatkan pitkän aikavälin holdailuani on crude-tankkerit, mutta niissä omistan kohtalaisen ison position, joten en ole lisäilemässä ainakaan nykytasoilta

7 tykkäystä

Itse vain holdailen tankkereita tässä, kaikessa rauhassa. Salkussa FRO, TORM, INSW, OET ja pikkusiivu talviswingiksi HAFNI. Pikku turskalla nyt olevaa Hafniaa saatan lisäillä, muutoin possat pääasiassa haalittu kasaan 2-3 vuotta sitten, pieniä lisäys-kevennys liikkuja tehty matkan varrella vain kaikkiin. On tässä itsellekin siten useampi kymmenien miinusprosenttien hetkellinen turpasauna tullut kärsittäväksi, mutta toistaiseksihan on bouncattu aina entistä ylemmäs sentimentin tai jonkun katalyytin vetämänä.

Positiot siis edelleen isoja, tosin keväällä tuli höylättyä tosi isoista FRO ja TORM kasoista 20% pois kun treidasivat reilusti päälle NAV eikä takaisin ole tullut otettua. Nyt en välttämättä odota, että talvella noustaan uusiin huippuihin, mutta en kyllä nyt ole mitään talven alla myymässäkään. Pitää kyllä muodostaa kunnon näkemys product- puolelle kevääseen mennessä, että alkaako se tilauskirja olemaan liikaa vai ei. Sitä ennen ehtii tosin vaikka lähi-idässä paukkumaan vaikka ja miten, ja sentimentti olemaan siten mitä tahansa globaalista lamasta tonnimailieuforiaan!

7 tykkäystä

Kiitos hyvästä kirjoituksesta, olen pitkälti näkemystesi kanssa samoilla linjoilla. Tosiaan tuo LR2 tilauskanta huolestuttavalla vauhdilla kasvanut ja osaltaan tuonee lähivuosien aikana rahtitaksoihin painetta.
Kiinan autokannan nopea sähköistyminen vähentää erityisesti bensiinin kulutusta, mutta toisaalta se voi osittain antaa tukeakin tuotetankkereilla, mikäli kiinalaiset jalostamot vievät bensiiniä ulkomaille kasvavia määriä oman maan kysynnän heikentyessä. Eri yhteyksissä noussut esiin, että liikenteen sähköistyminen öljyn kulutuksen kannalta kaksiteräinen miekka, toisaalta vähentää liikennepolttoaineiden tarvetta, mutta toisaalta taas lisää petrokemikaalien tarvetta (mm. autoihin kevyempien materiaalinen tuotanto, akut, nopeammin kuluvat renkaat jne).

Maakaasun lisääntynyt käyttö Kiinan raskaassa liikenteessä vähentää dieselin kulutusta, mutta viime viikkoina on ilmaantunut näkemyksiä mm. siitä, että öljyn hinnan laskettua siirtyminen maakaasua käyttävään kalustoon olisi Kiinassa jo hidastunut ja että reservissä paljon diesel-kalustoa, jotka tulevat liikenteeseen, jos/kun taloutta stimuloidaan ja raskasta kalustoa taas tarvitaan enemmän, mikä kiihdyttää dieselin kysyntää.

Tuo tärkeä pointti, että pitkän ajan fundamentit ja niissä tapahtuvat muutokset eivät saisi jäädä päivätaksojen tiiviin seuraamisen varjoon. Näkemyksesi pitkän ajan tuotetankkerisyklin huipun osumisesta tälle vuodelle ja sitten tasaisesti etenevästä laskusyklistä vaikuttaisi hyvin todennäköiseltä nykytiedon valossa ja sama tuntuma itsellänikin.

Mahdollisen Ukrainan sodan ja sanktioiden päättymisen vaikutus tuote- ja crucetankkereihin on kiinnostava. Öljy- ja öljytuotteiden kaupan normalisoituminen Venäjän ja länsimaiden välillä ei todellakaan näköpiirissä, mutta tapahtuessaan mielenkiintoista nähdä millainen on vaikutus tankkeridynamiikkaan.

Samoilla linjoilla, että nykyhetki viimeaikaisen laskun jälkeen vaikuttaisi houkuttelevalta ainakin lyhyen aikavälin tuotetankkereiden treidipaikalta. Täälläkin Hafniaa lisäilty ja crude-puolella FRO, OET ja DHT, joita itsellänikin aikomuksena holdata pidempään vrt. tuotetankkerit.

Offshore-sektori itseänikin kiinnostaa. Melkoisen rajusti silläkin saralla tullut kurssit alas huipuista, eilen tuli lisäiltyä mm. BORR. Nykyiset skenaariot öljyn ja kaasun kulutuksesta ovat sellaisia, että väistämättä offshore esiintymiä pitää ja on kannattavaa ottaa käyttöön.

4 tykkäystä

Mitä näkemyksiä tai kuinka paljon tunnette yhtiötä Hoegh Autoliners? Kova kaveri maksamaan osinkoja tämä ainakin on.

Tunnen ja näkemystä on otettu ostamalla Höegh Autolinersia viimeksi tällä viikolla. Omat kokemukset tästä yhtiöstä ovat positiivisia ja siksi uskon yhtiön olevan myös piensijoittajia kohtaan ystävällinen.

Muutamia hyvin yleisiä huomioita, koska en ole ehtinyt vielä koota kattavampaa ajattelua tästä:

  • PCTC/PCC Markkina on nyt erittäin kuuma. Kysyntää enemmän kuin tarjontaa kuljetusta tarjoavista aluksista
  • Aluksia tilattu todella paljon ja tarjonta kasvamassa kunhan uudet alukset valmistuvat. Höeghillä uudet laivat tulossa tämän jonon etupäässä (ensimmäiset kaksi jo luovutettu - loput 10 tulossa ensi ja seuraavana vuonna).
  • Höegh Autoliners on kapasiteetiltaan 5. tällä markkinalla
  • Tilatut alukset tulvat kasvattamaan yrityksen velkataakkaa merkittävästi ja lyhennykset sekä korot tulevat nostamaan kustanuksia. Vanhemmista aluksista luopuminen tasoittaa toki tätä kehitystä (etenkin jos/kun saa myytyä syklin huipulla)
  • Nämä Aurora sarjan alukset selkeästi energitehokkaampia kuin vanhemmat alukset ja siten kustannustehokkaampia. Lisäksi alukset alkavat käyttämään Ammoniaa polttoaineena 2027 alkaen jossain mittakaavassa (en tiedä onko heillä tarkoitus laittaa tuo koko sarja heti vai miten). Käsittääkseni asiakkaat ovat sitoutuneet tähän tai itse asiassa vaativat tätä.
  • High&Heavy tuo oman mukavan lisänsä kysyyntään, eli isoja työkoneita pyörillä tai ketjuilla kulkee näissä myös
  • Ovat onnistuneesti myynet vahnempaa tonnistoa pois syklin huipulla hyvään hintaan.
  • Merkittävä osa kapasiteetista pitkillä asiakassopimuksilla. Toki rahtia otetaan muiltakin jos tilaa on, mutta kapasiteetti suunnittelu menee isojen asiakkuuksien perusteella käsittääkseni.
  • Kysehän on pitkälti linjaliikenteestä

Jos sitten riskejä haluaa miettiä, niin ainakin seuraavia asioita hyvä pitää mielessä:

  • Ala on vahvasti sidoksissa uusien henkilöautojen kysyntään (toki H&H tasoittaa jonkin verran)
  • Autoteollisuuden murrokset voivat johtaa osan asiakkuuksista volyymien pienemiseen.
  • Kapasiteetti todella hurjassa kasvussa, eli kasvaako autojen kuljettaminen todella näin paljon? Toki osa tonnistosta hyvin vanhaa, eli romutukset lisääntymässä lähivuosina?
  • Geopolitiikka - Tosin Persianlahti 1. oli Roro aluksille erittäin tuottoisaa aikaa kun kalustoa siirrettiin sinne, mutta nyt hivenen toisenlaiset riskit. Ja kyllä esimerkiksi Punaisen meren tilanne taisi tuoda ylimääräisiä kustannuksia ja ainakin osa näistä jäänyt varustamoiden kannettavaksi
  • Regulaatio ja dekarbonisaatio - nämä eivät välttämättä suoraviivaisia prosesseja ja näihinkin voi sisältyä riskejä.
  • Missä määrin konttilaivoissa auton kuljettaminen on riski? (katsokaa esimerkiksi tästä jutusta kuva China Set to Surpass Japan as Global Auto Export Leader ) - itse uskon enemmänkin että nämä segmentit voivat välillä täydentää toisiaan kuin kilpailisivat suoraan.
  • Normaalit merenkulun riskit…

Harmittaa etten älynnyt lähteä heti IPOsta mukaan

Ja toki Emmauel Grimaldi tullut yhtiön suureksi omistajaksi ja tämän merkityksellä voi spekuloida suuntaa jos toiseenkin, mutta aika näyttää mitä tuo tarkoittaa. Hän ainakin uskoo sijoituksen olevan hyvä.

Ajatuksena palata tähän aiheeseen lähitulevaisuudessa tarkemmin. Todettakoon vielä että kannattaa seurata myös kilpailijoita: WAWI, Kline, MOL ja NYK (noilla Japanilaisilla paljon muitakin segmenttejä, mutta julkaisevat ihan hyvää dataa).

EDIT: @Simba21 Kyllä siltä vaikuttaa. Eli Elokuulta sain Osingon, joka vastasi ilmoitettua ja siitä sitten välittäjä (Nordenet) teki ennakkopidätyksen verotukseen. Eli Norjaan ei mielestäni ( tiedotteessa annettu $ määrä vastaa saatua € määrää) jäänyt tästä mitään.

8 tykkäystä

Kiitos paljon!! Tämä selvensi jo mukavasti. Nyt, kun aloitin niin kysyisin vielä, että tällä yhtiöllä samanlainen osingonmaksutyyli kuin esim. Hafnialla eli varsinainen veroperintä jää Suomen harteille ja kurssi laskee osingon verran?

2 tykkäystä

Hafnia muutti rekisteröintinsä kesällä -24 Bermudalta Singaporeen, osinkojen verotus menee jatkossa Singaporen/Suomen verosopimusten mukaan.
Höegh Autoliners myös rekisteröity Singaporeen. Hafnialla pääosin tanskalainen ja Höeghillä norjalainen management; molemmat varustamot ainoastaan noteerataan Oslon pörssissä, osinkoja ei veroteta Norjassa.

2 tykkäystä