Pankissa pitäisi ehdottomasti olla ammatitaitoinen sisäinen tarkastus. On tietysti hieman välinpitämätöntä, kun hallituksen pj toteaa, että tarkastusvaliokunnen toiminnalla ei olisi ollut merkitystä ongelmien estämisessä. Nyt sitten hallitus kokonaisuudessaan toimii valiokuntana, joka tarkastaa. Onko vain tirkistelyä ja mukavaa keskustelua johdon kanssa, ja palkkioiden kuittaamista. Ei ole kuitenkaan riittävää tuntemusta riskien hallinasta ja luottolaitostoiminnasta ja siksi hallituksen toiminta taitaa olla vain nimellistä määräysten täyttämistä.
3 tykkäystä
Voisihan pankki laittaa sisäisen tarkastajan paikan hakuun, mutta toisaalta uskaltaisivatko ottaa selvää mitä penkomalla löytyy?
1 tykkäys
Upside-mahdollisuutta piisaa kiistatta, mutta väitän, että OmaSp:n riskien arviointi on poikkeuksellisen vaikeaa juuri nyt. Tää on enemmänkin high risk, high reward -tyyppinen firma. P/B lukua jos katsotaan, niin ei tää firma kovinkaan halpa oo. Ja aikaisemmat tulokset on tehty poikkeuksellisen kovalla pääomantuotoilla —> tuloksenteko on aika eri tasolla jos tuo taso laskee selvästi. Siksi pankkeja kannattaa tarkastella P/B luvun sekä pääomantuottojen kautta ja arvioida, onko pääomantuotot kestävällä tasolla? Kannattaa myös huomioida, että pääomantuotot on olleet korkeita ajanhetkellä, kun korot ovat olleet matalia ja kaikki rokkaa.
OmaSp on riskinnälkäiselle kaverille juuri nyt hieno valinta, mutta Hesan parhaasta tuottoriskisuhteen keissistä ollaan mielestäni kaukana.
23 tykkäystä
Onhan siellä sisäinen tarkastus. Se on pakko olla pankilla ja päälistayhtiöllä.
Tarkastusvaliokuntaa ei ole. Se on hallituksen valiokunta, joka ei tee sisäisen tarkastuksen töitä, eikä ole liitännäinen sisäisen tarkastuksen olemassaoloon.
5 tykkäystä
Tässä pitää tällä hetkellä varautua ihan kaikkeen. Mitä jos KRP löytää esim kirjanpidollisia poikkeamia. Voidaan äkkiä löytää itsemme tilanteesta jossa taannoinen Saksalainen päälistan firma oli. Kulissit romahtivat hetkessä. Esim, mitä jos pankilla ei olekaan omia pääomia, mitä se sanoo että sillä on. Mielestäni kurssi on tähän mennessä reagoinut aika maltillisesti näihin selvityksiin.En yhtään tässä tilanteessa ihmettelisi, että uusia epäilyjä tulee ilmi kun aletaan kaivamaan pintaa syvemmältä. Korttitalo voi pankin tapauksessa kaatua todella nopeasti.
2 tykkäystä
Tarkastusvaliokunnan puute vaikuttaa hieman oudolta.
Tässä esimerkkiä toisesta finanssialan yhtiöstä, kuinka paljon asiantuntemusta vaativaa työtä hyvin koordinoitu ja roolitettu tarkastusvaliokunta voi tehdä:
Tarkastusvaliokunta - Mandatum Toki ei ole aivan vertailukelpoinen yritys, mutta lähinnä referenssinä.
Jos mennään tarkempia tietoja yksilöimättä suomalaisiin pienten paikallispankkien käytäntöhin, on tarkastusvaliokuntiin saatettu valita myös hallituksen ulkopuolelta osaamista. Esim. tietämäni henkilö (pienen organisaation talouspäällikkö) toimi vuosikausia paikallispankin tarkastusvaliokunnassa kun ei paikkaukunnalla ollut varsinaista runsaudenpulaa talouspuolen osaajista. Pienimmät pankithan olleet helisemässä kun hallinnon osaamisvaatimuksia jatkuvasti kiristetty. Siksi paikallispankkien pankkiyhdistymisiäkin nähty ja tullaan näkemään lähitulevaisuudessa runsaasti. Näissä jatkuvasti kiristyvän säätelyvaateen ympäristöissä ei oikein ole enää varaa kotikutoisuuteen.
3 tykkäystä
Olisiko ollut parempi, että osa mahdollisesti osaamattoman hallituksen jäsenistä olisi kuitannut palkkiot nimellisestä toimikunnasta, jonka tärkein tehtävä olisi aika ajoin käydä kuuntelemassa toimivan johdon kalvosulkeiset?
Olisi kiva tietää, miten sisäinen tarkastus on hoidettu. Toimiko tarkastajan esimiehenä henkilö, jonka toimia nimenomaan olisi pitänyt valvoa?
Onneksi meillä on EU-lainsäädäntö. EKP valvoo suoraan suurimpia eli OP:tä, Nordeaa ja Kuntarahoitusta. Fiva valvoo muita. Millähän tarkkuudella Fiva valvoo? Eikö valvontaan voi luottaa? Piensijoittajat tarvitsevat tietoa.
Tieto voi lisätä tuskaa, mutta on turha kuvitella, että Fiva voisi lisätä luottamusta rahoitusjärjestelmään, jos kaiken maailman juurikit joutuvat somessa arvailemaan, koska Fiva ei ole proaktiivisesti tiedottanut valvontatehtävänsä laajuudesta ja syvyydestä.
4 tykkäystä
Monessa talossa sisäisen tarkastajan esimies on suoraan toimitusjohtaja.
1 tykkäys
Niinpä niin. Miten sisäinen tarkastus on toiminut ja onko se ollut lainkaan tehtäviensä tasalla? Kuinka kauan sääntöjen ja ohjeistuksen vastainen toiminta on jatkunut ja miksi sitä ei ole aiemmin huomattu?Pitäisikö sille tehdä jotain?
1 tykkäys
tai varatoimitusjohtaja… 
Miten on ollut OmaSp:ssä?
4 tykkäystä
Jäsentelin ajatukseni ehkä epäselkeästi, sillä olen paljossa kanssasi samaa mieltä. Tulkitsen puuttumista siten, että hallituksen jäsenten tarpeeksi selkeää vastuun/roolinjakoa ei ole välttämättä tehty. “Koko hallitus hoitaa” mentaliteetti noin isossa hallituksessa voi kääntyä itseään vastaan.
Jos tarkastusvaliokunta olisi, sille pitäisi luonnollisesti määrittää tarkkarajainen tehtävä. Tätä määrittäessä ja toimielimen toimiessa havaittaisiin ehkä helpommin osaamisvajeet ja katvealueet hallituksen osalta.
Toki jos hallituksessa ja pääomistajilla on krooninen asennevamma osaamisperustaista hallitusjäsenten valintaa kohtaan,voi olla täysin tekemätön paikka, oli tarjolla mitä tahansa toimikuntia tai järjestelmiä tahansa. Silloin mennään mainitsemasi kalvosulkeisten puolelle ja koko homman pointtina on hallituksen jäsenillä nostaa palkkioita niin vähäisellä työmäärällä kuin on mahdollista. Ei hallituksen jäsenyys pitäisi olla mikään palkinto tai leppoisa oheisharrastus. Siihen pitäisi suhtautua vaativana ja aikaa vievänä (osa-aika)työnä, jossa kaikkea ei kanneta tarjottimella eteen vaan hihat pitää oma-aloitteisesti kääriä ja olla hyödyksi omistajille oman osaamisen ja työnteon kautta.
3 tykkäystä
Et jäsennellyt ajatuksiasi lainkaan epäselvästi, vaan Juurikki vastaa, kun ei kysytä ja selittää jotain ihan muuta, kun kysytään. Jälkimmäistä kutsutaan tarkastelulähtökohdan laajentamiseksi. Juurikilla on somessa aina varsin irtonainen ote keskusteluun, joten väärinkäsitykset ovat sääntö, ei poikkeus. 
Itse asiassa nämä keskustelut tässä keskusteluketjussa ovat antaneet paljon infoa, jota ainakaan Juurikki ei muualta saa. Silti Juurikki tekee aina sijoituksensa kulloisenkin hetken KISS 
-metodin laskentakaavan mukaisesti. Nämä keskustelut määrittävät vain sijoituksen laskennallista riskivähennystä. Vielä on oston aika, muttei muiden kannata Juurikin perässä kaivoon hypätä, ettei tule ahdasta.
6 tykkäystä
Kaikki organisaation tekemät virheet ovat hallituksen ja toimitusjohtajan tekemiä virheitä. Tämä on yksinkertainen ja ainoa oikea lähestymistapa, koska osakeyhtiölain mukaan hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen tärkeimmät tehtävät ovat toimitusjohtajan nimittäminen ja erottaminen. Toimitusjohtaja vastaa operatiivisesta toiminnasta, ja hallitus valvoo toimitusjohtajan toimintaa.
Lähtisin siis etsimään osaamispuutteita hallituksesta ja toimitusjohtajasta, jos niitä jostain pitää hakea.
5 tykkäystä
Ainakin organisaatiokaavion mukaan sisäinen tarkastus on hallituksen alainen elin. Voihan siis olla niin, että hallituksen puheenjohtaja on nimellisesti sisäisen tarkastuksen johtajan esi-ihminen, mutta tuskin sentään hyväksyy lomia ja matkalaskuja.
1 tykkäys
Noinhan sen sisäisen tarkastuksen kuuluukin sijaita organisaatiossa. Raportoivat hallitukselle, joka tekee sitten omat toimenpiteensä. Mitä sitten on kuulunut tarkastajien tehtäviin olisikin mielenkiintoista tietää.
Toimitusjohtajan alaisuudessa sisäinen tarkastus ei voi oikein olla, koska toimitusjohtaja voisi jättää hallituksen halutessaan pimentoon. Tällainen tilanne olisi huijauksien kannalta aika otollista. Jotain, muuta tarkastusta siellä voi toki olla.
Kannattaa käydä tutustumassa Oma sp:n sijoittaja-sivuilla.Sieltä on mm.selkeästi kuvattu Hallituksen tehtävät liittyen riskien hallinnan arviointiin, compliance-toimintoihin ja sisäiseen tarkastukseen. Ohessa pari näyttökuvakaappausta alkupaloiksi.
Siis sisäinen tarkastus arvioi ja varmistaa sisäisen valvonnan riittävyyttä,toimivuutta ja tehokkuutta …lihavoitu teksti .Tulkitsen tekstistä,ettei itse osallistu tarkastustoimintaan.
4 tykkäystä
Keskusrikospoliisin tärkein tehtävä tässä tilanteessa on tutkia kaikki oikeustoimet joita on tehty pankin luottopäätöksiä tekevien henkilöiden ja luottoja saaneiden yritysten ja niiden omistajien välillä. Voisiko olla mahdollista, että “palkkiona” myönteisistä lainapäätöksistä riskikohteisiin on lainansaaja tai hänen lähipiirinsä myynyt alihintaan asuntoja, kiinteistöjä tms. Tai, että on maksettu suoranaisia konsulttipalkkioita lainapäätöksiä tekevien henkilöiden konsulttiyhtiöille. Nämä “kompensaatiot” on tietysti voitu ohjata myöskin lainapäätöksiä tehneiden henkilöiden lähipiirille kuten perheenjäsenille tai heidän yhtiöilleen.
1 tykkäys
Eikös ensisijainen tehtävä ole selvittää, onko tapahtunut rikos. Sen jälkeen vahingonkorvaus arvioidaan aiheutetun vahingon, ei saavutetun rikoshyödyn mukaan.
3 tykkäystä
Arvopaperimarkkinarikosepäilyt rajaavat mielestäni nämä OmaSP:tä koskevat epäilyt tarkemmin kuin ylhäällä on spekuloitu.
Toki silti pankin lainaporrfolion laadun ollessa huono, voi syntyä isoja systeemisiä vaikutuksia (esim. talletuspako).
1 tykkäys
Joo, kun FIVA on tehnyt tutkintapyynnön, niin tässä voidaan esim. epäillä, että yhtiön johtoporras olisi käynyt kauppaa yhtiön osakkeilla tietäen kupruista tai sitten tiedotus on ollut liian hidasta, eli kuprut on tiedetty jo pitkän aikaa ennen tiedottamista.
Tässä ei siis tutkita esimerkiksi ylempänä spekuloidusti oikeustoimia luottopäätöksiä tekevien henkilöiden ja luottoja saaneiden yritysten välillä tms.
3 tykkäystä