Tarkastusvaliokunnan puute vaikuttaa hieman oudolta.
Tässä esimerkkiä toisesta finanssialan yhtiöstä, kuinka paljon asiantuntemusta vaativaa työtä hyvin koordinoitu ja roolitettu tarkastusvaliokunta voi tehdä: Tarkastusvaliokunta - Mandatum Toki ei ole aivan vertailukelpoinen yritys, mutta lähinnä referenssinä.
Jos mennään tarkempia tietoja yksilöimättä suomalaisiin pienten paikallispankkien käytäntöhin, on tarkastusvaliokuntiin saatettu valita myös hallituksen ulkopuolelta osaamista. Esim. tietämäni henkilö (pienen organisaation talouspäällikkö) toimi vuosikausia paikallispankin tarkastusvaliokunnassa kun ei paikkaukunnalla ollut varsinaista runsaudenpulaa talouspuolen osaajista. Pienimmät pankithan olleet helisemässä kun hallinnon osaamisvaatimuksia jatkuvasti kiristetty. Siksi paikallispankkien pankkiyhdistymisiäkin nähty ja tullaan näkemään lähitulevaisuudessa runsaasti. Näissä jatkuvasti kiristyvän säätelyvaateen ympäristöissä ei oikein ole enää varaa kotikutoisuuteen.
Olisiko ollut parempi, että osa mahdollisesti osaamattoman hallituksen jäsenistä olisi kuitannut palkkiot nimellisestä toimikunnasta, jonka tärkein tehtävä olisi aika ajoin käydä kuuntelemassa toimivan johdon kalvosulkeiset?
Olisi kiva tietää, miten sisäinen tarkastus on hoidettu. Toimiko tarkastajan esimiehenä henkilö, jonka toimia nimenomaan olisi pitänyt valvoa?
Onneksi meillä on EU-lainsäädäntö. EKP valvoo suoraan suurimpia eli OP:tä, Nordeaa ja Kuntarahoitusta. Fiva valvoo muita. Millähän tarkkuudella Fiva valvoo? Eikö valvontaan voi luottaa? Piensijoittajat tarvitsevat tietoa.
Tieto voi lisätä tuskaa, mutta on turha kuvitella, että Fiva voisi lisätä luottamusta rahoitusjärjestelmään, jos kaiken maailman juurikit joutuvat somessa arvailemaan, koska Fiva ei ole proaktiivisesti tiedottanut valvontatehtävänsä laajuudesta ja syvyydestä.
Niinpä niin. Miten sisäinen tarkastus on toiminut ja onko se ollut lainkaan tehtäviensä tasalla? Kuinka kauan sääntöjen ja ohjeistuksen vastainen toiminta on jatkunut ja miksi sitä ei ole aiemmin huomattu?Pitäisikö sille tehdä jotain?
Jäsentelin ajatukseni ehkä epäselkeästi, sillä olen paljossa kanssasi samaa mieltä. Tulkitsen puuttumista siten, että hallituksen jäsenten tarpeeksi selkeää vastuun/roolinjakoa ei ole välttämättä tehty. “Koko hallitus hoitaa” mentaliteetti noin isossa hallituksessa voi kääntyä itseään vastaan.
Jos tarkastusvaliokunta olisi, sille pitäisi luonnollisesti määrittää tarkkarajainen tehtävä. Tätä määrittäessä ja toimielimen toimiessa havaittaisiin ehkä helpommin osaamisvajeet ja katvealueet hallituksen osalta.
Toki jos hallituksessa ja pääomistajilla on krooninen asennevamma osaamisperustaista hallitusjäsenten valintaa kohtaan,voi olla täysin tekemätön paikka, oli tarjolla mitä tahansa toimikuntia tai järjestelmiä tahansa. Silloin mennään mainitsemasi kalvosulkeisten puolelle ja koko homman pointtina on hallituksen jäsenillä nostaa palkkioita niin vähäisellä työmäärällä kuin on mahdollista. Ei hallituksen jäsenyys pitäisi olla mikään palkinto tai leppoisa oheisharrastus. Siihen pitäisi suhtautua vaativana ja aikaa vievänä (osa-aika)työnä, jossa kaikkea ei kanneta tarjottimella eteen vaan hihat pitää oma-aloitteisesti kääriä ja olla hyödyksi omistajille oman osaamisen ja työnteon kautta.
Et jäsennellyt ajatuksiasi lainkaan epäselvästi, vaan Juurikki vastaa, kun ei kysytä ja selittää jotain ihan muuta, kun kysytään. Jälkimmäistä kutsutaan tarkastelulähtökohdan laajentamiseksi. Juurikilla on somessa aina varsin irtonainen ote keskusteluun, joten väärinkäsitykset ovat sääntö, ei poikkeus.
Itse asiassa nämä keskustelut tässä keskusteluketjussa ovat antaneet paljon infoa, jota ainakaan Juurikki ei muualta saa. Silti Juurikki tekee aina sijoituksensa kulloisenkin hetken KISS -metodin laskentakaavan mukaisesti. Nämä keskustelut määrittävät vain sijoituksen laskennallista riskivähennystä. Vielä on oston aika, muttei muiden kannata Juurikin perässä kaivoon hypätä, ettei tule ahdasta.
Kaikki organisaation tekemät virheet ovat hallituksen ja toimitusjohtajan tekemiä virheitä. Tämä on yksinkertainen ja ainoa oikea lähestymistapa, koska osakeyhtiölain mukaan hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen tärkeimmät tehtävät ovat toimitusjohtajan nimittäminen ja erottaminen. Toimitusjohtaja vastaa operatiivisesta toiminnasta, ja hallitus valvoo toimitusjohtajan toimintaa.
Lähtisin siis etsimään osaamispuutteita hallituksesta ja toimitusjohtajasta, jos niitä jostain pitää hakea.
Ainakin organisaatiokaavion mukaan sisäinen tarkastus on hallituksen alainen elin. Voihan siis olla niin, että hallituksen puheenjohtaja on nimellisesti sisäisen tarkastuksen johtajan esi-ihminen, mutta tuskin sentään hyväksyy lomia ja matkalaskuja.
Noinhan sen sisäisen tarkastuksen kuuluukin sijaita organisaatiossa. Raportoivat hallitukselle, joka tekee sitten omat toimenpiteensä. Mitä sitten on kuulunut tarkastajien tehtäviin olisikin mielenkiintoista tietää.
Toimitusjohtajan alaisuudessa sisäinen tarkastus ei voi oikein olla, koska toimitusjohtaja voisi jättää hallituksen halutessaan pimentoon. Tällainen tilanne olisi huijauksien kannalta aika otollista. Jotain, muuta tarkastusta siellä voi toki olla.
Kannattaa käydä tutustumassa Oma sp:n sijoittaja-sivuilla.Sieltä on mm.selkeästi kuvattu Hallituksen tehtävät liittyen riskien hallinnan arviointiin, compliance-toimintoihin ja sisäiseen tarkastukseen. Ohessa pari näyttökuvakaappausta alkupaloiksi.
Siis sisäinen tarkastus arvioi ja varmistaa sisäisen valvonnan riittävyyttä,toimivuutta ja tehokkuutta …lihavoitu teksti .Tulkitsen tekstistä,ettei itse osallistu tarkastustoimintaan.
Keskusrikospoliisin tärkein tehtävä tässä tilanteessa on tutkia kaikki oikeustoimet joita on tehty pankin luottopäätöksiä tekevien henkilöiden ja luottoja saaneiden yritysten ja niiden omistajien välillä. Voisiko olla mahdollista, että “palkkiona” myönteisistä lainapäätöksistä riskikohteisiin on lainansaaja tai hänen lähipiirinsä myynyt alihintaan asuntoja, kiinteistöjä tms. Tai, että on maksettu suoranaisia konsulttipalkkioita lainapäätöksiä tekevien henkilöiden konsulttiyhtiöille. Nämä “kompensaatiot” on tietysti voitu ohjata myöskin lainapäätöksiä tehneiden henkilöiden lähipiirille kuten perheenjäsenille tai heidän yhtiöilleen.
Eikös ensisijainen tehtävä ole selvittää, onko tapahtunut rikos. Sen jälkeen vahingonkorvaus arvioidaan aiheutetun vahingon, ei saavutetun rikoshyödyn mukaan.
Joo, kun FIVA on tehnyt tutkintapyynnön, niin tässä voidaan esim. epäillä, että yhtiön johtoporras olisi käynyt kauppaa yhtiön osakkeilla tietäen kupruista tai sitten tiedotus on ollut liian hidasta, eli kuprut on tiedetty jo pitkän aikaa ennen tiedottamista.
Tässä ei siis tutkita esimerkiksi ylempänä spekuloidusti oikeustoimia luottopäätöksiä tekevien henkilöiden ja luottoja saaneiden yritysten välillä tms.
Voi olla myös, ettei tutkintapyyntö liity mitenkään tähän julkisuudessa olevaan lainacaseen. Saattaahan siellä olla aiheena mm. ihan mikä tahansa muu arvopaperimarkkinarikos.
Teoria osakkeiden veivauksesta johtuvasta tutkintapyynnöstä hiukan ontuu, sillä sisäpiiri on lähinnä lisännyt omistustaan yhtiössä. Parin vuoden aikana ainoastaan pari sisäpiiriläistä on myynyt osakkeitaan joista toinen on tämä ex-varatj Turtio. Ja tästäkin on jo aikaa kulunut.
”Tästä vastoinkäymisestä huolimatta teimme ensimmäisellä vuosineljänneksellä 26 miljoonaa euroa voitollisen tuloksen ja paransimme tulosta 16. kertaa peräjälkeen. Tällä ei ole vaikutusta meidän tulevaan toimintaan. Asia on otettu vakavasti ja tehty kaikki mahdollinen ongelmien rajaamiseksi.”
Ja H2 Handelsbanken -yritysjärjestelyn odotetaan tuovan lisää uutta ansaintaa.
Yleensä pörssiyhtiöiden rekisteröity sisäpiiri on sen verran yleissivistynyttä kansaa, että ymmärtävät olla käymättä omalla nimellään laitonta sisäpiirikauppaa. Yleensä kun näistä on jaettu tuomioita niin tutkimuksissa selvisi että lasten/muun lähisuvun osakkeet on puskettu laitaan tai hankittu sisäpiiritiedotetta edeltävinä päivinä.
En siis väitä että tässä OmaSP:n keississä olisi kyse sisäpiirkaupoista, vaan että nuo ilmoitetu sisäpiirikaupat eivät oikeasti kata kaikkea sitä kaupankäyntiä mitä sisäpiirin tiedoilla voidaan tehdä.
Tänään Kauppalehdessä Suomen parhaiten palkatut toimitusjohtajat. Tietysti OmaSpn Sydänlammi listoilla ja antiot vaatimattomasti 1,6 miljoonaa euroa. Mukana tulospalkkiota yli 500t€. Onkohan pankin strategia ollut se, että “myykää pojat rahaa kun sitä on saatavilla”. Näin aikoinaan kehoitettiin SKOP:n toimesta ja miten kävi. Hallituksen pj. saa 50.000€ vuosipalkkiota. On ostettu niitä säästöpankkeja, jotka riitaantuneet Säästöpankkiliiton kanssa. Nyt se ei enää ole mahdollista kun liitto laittoi stopin. Liittyneiden säästöpankkien omat varat saadaan poikimaan säätiöissä.
-metodin laskentakaavan mukaisesti. Nämä keskustelut määrittävät vain sijoituksen laskennallista riskivähennystä. Vielä on oston aika, muttei muiden kannata Juurikin perässä kaivoon hypätä, ettei tule ahdasta.
Parin vuoden aikana ainoastaan pari sisäpiiriläistä on myynyt osakkeitaan joista toinen on tämä ex-varatj Turtio. Ja tästäkin on jo aikaa kulunut.