Oma Säästöpankki - "Luultavasti Pohjoismaiden nopeimmin kasvava pankki"

Osakkeet
, ,
2211

Ensimmäisenä varoisin nyt tässä tilanteessa laskemasta tulevaisuuden tulosta “puskuriksi”. 31.3.2024 tilanteen mukaan vähimmäisvaade ylittyi 161m€:lla, jossa on mukana Q1 tulos. 1.4.2024 astui voimaan 1,0% järjestelmäpuskurivaatimus, jonka vaikutus OmaSp:n kohdalla on 33m€. Tämän lisäksi Fiva on asettanut ohjeellisen 1% lisäpääomavaatimuksen, jonka vaikutus on myöskin 33m€.

30.3.2023 Finanssivalvonta asetti 1,0 % suuruisen
järjestelmäriskipuskurivaatimuksen suomalaisille
luottolaitoksille pankkisektorin riskinkantokyvyn
vahvistamiseksi. Päätös tulee voimaan 1.4.2024 ja se
tulee kattaa konsolidoidulla ydinpääomalla.

Tähän kun ynnätään vielä arvioni mukaiset 50-60m€ pääomavaateet Handelsbanken-kaupan vaikutuksista pääomavaateesen, pankin “puskurit” on luokkaa 50m€.

6 tykkäystä
2212

Kuinka olet arvioinut/laskenut nämä pääomavaateet?

4 tykkäystä
2213

Nyt varmaan tavoitetaan myös pohjanmaan tallettajat torin kupeesta:

8 tykkäystä
2214

Tosiaan Iltasanomat uutisoi laajasti OmaSpn asiosta.

Screenshot_20240629_182713_fi.iltasanomat
Screenshot_20240629_182713_fi.iltasanomat1080×2310 170 KB

Eli hallitus on käsitellyt kahdesti ja hyväksynyt. Keneen tässä nyt voi luottaa?

8 tykkäystä
2215

Päässä laskemalla tuon haarukoin näihin pankin ilmoittamiin lukuihin perustuen:

Liiketoimintakauppa heikentää yhtiön

vakavaraisuutta arviolta 2 %-yksikköä kasvavien

riskipainotettujen erien ja kirjattavan liikearvon perusteella.

Kauppahinta on transaktion toteutuspäivänä siirtyvien

tase-erien nettoarvo lisättynä maksimissaan 15 milj.

eurolla.

Tarkempi laskelma menee jokseenkin näin:

Q1 lopussa pankin vakavaraisuus oli 16,9%, vähimmäisvakavaraisuus vaatimus 12,02%/396,6m€, omat varat 557,6m€ ja riskipainotetut saamiset 3 301m€. Näitä lukuja käyttäen saadaan kaupan jälkeiset luvut:

-omat varat 557,6m€ - 15m€ = 542,6m€

-vakavaraisuus kaupan jälkeen 16,9% - 2,0% = 14,9%

-riskipainotetut saamiset 542,6m€/14,9% = 3 642m€

-vähimmäisvakavaraisuus vaatimus 3 642m€ * 0,1202 = 437,8m€

Näillä luvuilla laskettuna ennen kauppaa olleet 161m€ “puskurit” pienentyivät 56,2m€:lla 104,8m€ tasolle.

Aikaisemmin mainitut pääomavaatimusten kiristykset huomioiden “puskuria” on joitakin kymmeniä miljoonia.

6 tykkäystä
2216

Tämä ilmoitus, että hallitus on kaksikertaa käsitellyt Tj:n sijoitishankkeet on varmaan ok. hänen kannaltaan. Kysymys mielestäni kuuluu: miksi hallitus on hyväksynyt tällaisen toiminnan ollenkaan. Onhan käsittämätöntä, että tj voi harjoittaa tällaista oman toimensa ohella. Hallitus on tainnut kritiikittä hyväksyä mitä johto on esittänyt. Tällainen toiminta ei anna ammattimaista kuvaa hallituksesta. Kontrollihan on puuttunut. Missään muussa pörssinoteeratussa pankissa ei johto olisi saanut harjoittaa tuollaista omaa liiketoimintaa.

10 tykkäystä
2217

Eikä varsinkaan liikekumppanien kanssa joita pankki rahoittaa laajasti, sekä harjoittaa monitahoista yhteistä liiketoimintaa.

7 tykkäystä
2218

Kyllä tässä on nyt tilanne, että riskienhallintajohtajasta alkanut joutsenlaulu (uhrataan yksittäin per henkilö → varaTJ → TJ) soi edelleen. Hallitus välttää asiaa viimeiseen asti. Olisiko parempi vain myöntää asia ja hyväksyä ettei jatkoa voi uskottavasti tehdä. Tämä vain pahentaa asiaa, kun yritetään leikkaa- liimaa tyylillä saada markkina ”hiljaiseksi”.

Jos pistettäisiin koko bändi uusiksi (hallitus + jory) ja tehtäisiin nyt alkuun 100-200 meur varaus (huom varaus, jos ei oikeasti tulisi, niin kukaan ei estä purkamasta myöhemmin), niin ei varmaan tarvitsisi koko mainetta menettää ja pankki voisi keskittyä tulevaisuuteen. Se on nyt asia mikä kiinnostaa. Edellinen kasvustrategia meni jo roskakoriin.(vinkkinä että nyt ei kannata esittää slidejä pohjoismaiden nopeimmin kasvavasta pankista vaan pohjoimaiden parhaasta riskienhalllinnasta)

Luulisi tämän olevan jokaisen osakkeenomistajan etu. Se kuitenkin menee yksilön edun tielle.

4 tykkäystä
2219

Luottotappiovarausten kirjaaminen pitää perustua tunnistettuihin asioihin ja luottoihin. Tästäkin syystä luottokantaa on käytävä läpi ennen kuin lisää varauksia voi tehdä.

9 tykkäystä
2220

Juuri kuten @Kanye_Cash kertoi. Vaikka varaus on luonteeltaan vain “mahdollinen” ja voi toteutua eri kokoisena, ei Yhtiö niitä voi miten vain halutessaan tehdä. Niiden tulee aina perustua yksilöityihin vastuisiin ja tarkkoihin tietoihin

100meur varauksella saisi varmasti sen bankrunin laukaistua ja mahdolliset kovenantit voisi myös paukkua, mikäli bondeissa sellaiset on. Murskaisi lopunkin uskottavuuden, että eikö pankki itse tiedä, mitä se on syönyt. Pääosa taseesta varmasti ihan terve ja se loppuosa pitää nyt vaan ulkopuolisen tahon katsoa läpi.

Lainasopimuksissa on myös eri ehtoja, jotka liittyvät oikeiden tietojen antamiseen lainaa haettaessa ja lainan juoksuaikana. Jos pankki pystyy osoittamaan, että heitä on johdettu harhaan, niin pankki voi sanella jatkon, miten rikkomus voidaan hoitaa. Tässä ei ole merkitystä, onko pankin luottopäättäjä tehnyt sisäisiä rötöksiä. Kyseiset asiakkaat joutuvat myös tiukille tässä tilanteessa, mikäli OmaSP:llä vain riittää halua tähän lähteä.

3 tykkäystä
2221

Palataan vielä OmaSP:n tapaukseen Kotimatka-blogia pitävän asuntosijoittajaparin esimerkin kautta.

kotimatka
kotimatka860×852 143 KB

Ja tuossa tapauksessa kyse oli siis ostettavan kohteen hinnan uudelleenarvioinnista, eikä vanhojen kohteiden vapaiden vakuusarvojen hyödyntämisestä. Kohde sijaitsee Uudessakaupungissa.

Tuon sijoittajaparin isäntäntähän kertoi nähneensä nettihuutokaupassa myynnissä luhtitalon, ei kertomansa mukaan edes tiennyt mikä on luhtitalo, otti virka-ajan ulkopuolella pankinjohtajaan “suoran yhteyden”, sai siltä istumalta lainalupauksen ja huusi juuri ennen huutokaupan sulkeutumista kohteen. Taisi liittyä juuri tuohon kohteeseen tuo kuvio.

Jos pankinjohtaja heittelee miljoonatason lainalupauksia puhelinrupattelussa ja koko hankintahinta on lisävakuudetonta lainaa, niin se kertoo kyllä paljon pankin toiminnasta.

35 tykkäystä
2222

Tämä on sitä ns. Omasp:n hyvää asiakaspalvelua, jota on hehkutettu pohjoismaiden nopeimman kasvun pohjaksi, myöskin kilpailijoita korkeammat marginaalit on sanottu johtuvan hyvästä palvelusta, josta asiakkaat ovat valmiit naksamaan. Nyt pikkuhiljaa paljastuu se tosiasiasia, että ne asiakkaat ovat valmiit maksamaan korkeita hintoja, jotka eivät muualta saaneet luottoja. Näinhän se on aina ollut, mutta nyt on selkeästi yritetty uskotella muuta eli puhuttu muunneltua totuutta.
Uskottavuuden ja luittamuksen saavuttamiseksi hallitus ja johtoryhmä vaihtoon ja toimintakulttuuri uusiksi. Ei taida säätiöillä riittää uskallusta ja ammattitaitoa muutoksen tekemiseen. Toivottavasti koetunkaltainen harrastelu ei jatku enää omistajien ja pankin hallinnon ja johdon tasolla.

7 tykkäystä
2223

Eipä tähän juuri koskaan ole lähdetty. Kyllä se on pankin ja luotonmyötäjän asia selvittää taustat. Pankki on vain hiljaa kärsinyt nahoissaan. Tiedän kokemuksesta. Onneksi ei omalle kohdalle juurikaan sattunut mutta “pojille”.

2224

Olen samaa mieltä kyllä. Tosin uskon että tuo 100 meur löytyisi caseistä vaikka heti / ne ovat jo tiedossa. Ei ole yhtään parempi odotella ilmiselvien casejen realisointiin asti. Tämä oli pointtini.

2225

Tässä jos varainsiirtovero ollut 2 % (riippuu ostettiinko kiinteistö vai osakkeet), niin kauppahinta ollut (40 k/ 0,02) = 2 meur. Tämä koko varmaan yleisempi pankin tapauksessa, kun nuo muutamat isommat caset.

Jos nyt mietitään tätä caseä esimerkkinä. Sanotaan, ettei lainaa voida maksaa:

Paljonko olisi realisointiarvo kyseisestä kerrostalosta uudestakaupungista? olettaen että se täytyy tapahtua 6 kk aikana (en itse tietä, mutta sen tiedän että likdviditeetti loistaa poissaolollaan)

Tosin jos laina on kerran saatu ja kaveri ilmoittaa ettei muita vakuuksia / omaa rahaa edes tarvittu, niin pankki antanut vakuusarvoksi pakosti tuon 2 meur koneelle. Sanotaan, että omaSp käyttäisi 75 % vakuusarvoa, niin tällöin koneelle talon arvoksi on laitettu: 2,65 meur noin.

Onko realistista odottaa, että 2 meur tulee joskus takaisin eikä sitä kirjata luottotappioksi ennen realisointia?

1 tykkäys
2226

Tuollaisessa tilanteessa vakuuden arvoa tulisi päivittää vastaamaan nykyistä markkina-arvoa. Kun vakuuden arvoa lasketaan, jää luotolle mahdollista vakuusriskiä, joka näkyy pankin tuloksessa odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) kasvuna.

3 tykkäystä
2227

Epäilen erittäin vahvasti että OmaSp tätä tekisi. Eikö Fivan nuhteet liittynyt myös tähän.

2228

Kauppalehden artikkelisssa oli vertailtu pankkeja. OmaSp:llä oli selkeästi suurin luottotappio/luottokanta ratio (0,28), kun muilla pankeilla 0,01-0,09 väliin.

Mitäköhän tämä ratio tarkoittaa (jutussa ei avattu)?

1 tykkäys
2229

Niin tuo ratio lienee vahvistettujen luottotappioiden suhde lainakannasta, eli 0,28%.
Luottotappiot ovat olleet viimevuosina todella pieniä, vaikka korot ovatkin olleet korkeammalla.

Nythän OmaSP korotti luottotappiovarausta, toteutuneet sitte selviävät tilikausittain myöhemmin ja vain toteutuneet syövät tulosta.

Mutta on kiistatonta, että OmaSP:n asiakaskunnan kiinteistö- ja autojobbareiden luotoissa piilee reippaasti luottotappioriskiä.

2 tykkäystä
2230

Uskaltaisin väittää, että pankki on tiettyjen asiakkaidensa kanssa tilanteessa, jossa ongelma on täysin ja ainoastaan pankin ongelma.

Tulee mieleen vanha tapaus, jossa pankinjohtaja soitti ylivelkaantuneelle yrittäjälle ja kertoi heillä olevan ongelma. Yrittäjä totesi ettei hänellä ole mitään ongelmaa, mutta sinulla on. :grin:

5 tykkäystä