Keskeistä OmaSP:lle on, että heillä on riittävän osaava tekninen johto.
Hyvillä sopimuksilla ei homma toimi. Hyvin harvoin sopimuksen sanktiot johtavat oikeasti rahan liikkumiseen asiakkaalle paitsi näissä koko projektin perumisissa. Niissäkään ei koskaan saada kaikkia menetettyjä epäsuoria kuluja takaisin
Ei perinteinen Tietohallintojohtaja, joka 10 vuotta sitten käytti turvallisesti IBM:ää ja osti kaiken TietoEveryltä. Hänen keskustelukumppani IT-toimittajan kanssa on IT-toimittajan myyntijohtaja/-päällikkö/KAM. Keskeistä on hänelle saada “hyvä sopimus”
Nykyään teknisellä johdolla olisi hyvä olla jonkinlaista teknistä taustaa, mielellään arkkitehtuuri, softa tai vastaavaa. Lisäksi tulee olla laaja ymmärrys nykyaikaisesti yritysten arkkitehtuureista sekä hyvät johtajan kyvyt. Jos näitä ei löydy yhdeltä niin sitten pari kaveria.
Kaikki yritykset, joista tunnen alan ihmisiä (OP, SOK, Finnair…) ovat jo vuosia sitten siirtyneet malliin, jossa yritys itse ymmärtää ja vastaa IT-järjestelmien muutoksista. He myös ohjaavat kokonaisprosessia ja IT-toimittajilta ostetaan lähinnä oikeaa osaamista.
Tällöin sopimuksen sanktioiden merkitys vähenee.
Tuntemani pankin perusjärjestelmät käsittävät asiakas-, tili- ja korttijärjestelmät sekä perusprosessien hallinnan. Tämän päälle tehdään sähköisiä palveluja tukemaan asiakkaan prosesseja. Sekä toki sisäisten prosessien kehittäminen.
Nykyään näiden kaikkien yritysarkkitehtuuri olisi mietittävä kokonaisuutena siten, että se tukee liiketoiminnan tarpeita ja siihen voi ketterästi kehittää lisää ominaisuuksia pala kerralla.
Ilmeisesti Ville Rissanen edustaa OmaSP:llä tätä osaamista. Itseäni hänen CV ei vakuuta
Omasp:n ja sen omistajien ilo saadusta korvauksesta myttyyn menneen peruspankkijärjestelmän uusimisen vuoksi on lyhytaikainen. Peruspankkijärjestelmän uusiminen on edelleen tekemättä ja maksaa tulevaisuudesta varmasti vähintäänkin saman verran kuin myttyyn mennyt. Lisäksi joudutaan toimimaan vanhalla järjestelmällä, josta ei saada irti suunniteltuja toiminnallisia hyötyjä eli tilanne ei ole kovin hyvä jatkoa ajatellen eikä ole syytä iloon ja kuvitella, että nyt on ylimääräistä rahaa jaettavaksi. Toimitusjohtajankin kommentti ihmetyttää ja ei ole mielestäni vastuullinen ja on pohjalaista revittelyä. Pankkien toiminnan perusta on toimivat ja joustavat tietotekniset ratkaisut ja niitähän oli lähdetty uusimaan ja parantamaan toiminnallisuutta nykyaikaiselle tasolle. Nyky tilanne voi näkyä kustannustehokkudessa negatiivisesti.
Hankalahan tuota ulkopuolisen on lähteä kommentoimaan, hyvin ovat nähtävästi pärjänneet nykysysteemilläkin ja nyt tuli 22 miljoonaa euroa extraa korvauksia sopimuksen purusta. Voipi olla että meno jatkuu hyvänä edelleenkin nykyisellä järjestelmällä ja rauhallisesti tutkailevat mahdollista uutta päivitysyritystä ilman kiirusta
Yllä mainittiin, että OmaSP:n käyttämä järjestelmä on koodattu Cobolilla. Vielä keskeisempää lienee se, että sen arkkitehtuuri ei ole välttämättä nykyaikainen.
Jos ja kun OmaSP:n on tarkoitus kehittää perusjärjestelmän toiminnallisuuksia, ei kannata suuria määriä investoida vanhan järjestelmän kehittämiseen, joka kuitenkin joudutaan vaihtamaan.
Lisäksi jos ja kun on tarkoitus kehittää asiakkaille näkyviä sähköisiä palveluja, voidaan niiden kehittämisessä joutua muokkaamaan perusjärjestelmää.
Varmaan perusjärjestelmä on yhteinen ja jos käsitin, tässä on Samlinkin järjestelmä. Jota en tunne.
Itse olin projektissa, jossa olin hieman tekemisissä erään ison pankkin järjestelmän kanssa. Siinä perusjärjestelmä oli Ahvenanmaalaisen toimittajan, taisi olla Crosskey. Kyseisessä tapauksessa kaikkia tuon Ahvenanmaalaisen perusjärjestelmän komponenteista ei käytetty, vaan osa tehtiin räätälöitynä.
Usein pankit joutuvat ja haluavat omia prosesseja.
Toki moderni perusjärjestelmä, jossa kokonaisuus on jaettu osajärjestelmiin, osajärjestelmissä on hyvä rajapinta sekä mahdollisuus ehkä tietomallin räätälöintiin voisi mahdollistaa pankin omien osuuksien tekemisen ketterästi.
En tunne Samlinkin järjestelmää mutta turhaan ei OmaSP perusjärjestelmää vaihda. Oletaisin siis, että heillä on tarve strategiaa tukevaan IT-järjestelmien kehitykseen ja sitä ei kannata vanhan päälle tehdä.
Cognizantin epäonnistuminen tulee toimimaan varoittavana esimerkkinä muille alan toimijoille. Voi olla, että kiinnostus ryhtyä vastaavaan hankkeeseen ei ole tällä hetkellä kovinkaan suuri. Ainakin riskipreemiota tullaan hinnoittelemaan mahdolliseen sopimukseen ja diili tulee kaikella todennäköisyydella olemaan Oma Sp:n kannalta selvästi heikompi.
Jos oikein muistelen, järjestelmäuudistus ei ole ollut kriittisen polun asia, eli asiaan ehditään hyvin palaamaan myöhemminkin.
Jos toimitusjohtaja näkee saadun 22 Meur korvauksen positiivisena asiana, niin olettaisin että hänellä on tietoa ja näkemystä yhtiön tilanteesta melko hyvin tässä taustalla. Jos yhtiön träkki olisi heikko, tj:n näkemykseen ei ehkä uskaltaisi nojata, mutta käsittääkseni yhtiössä on tehty asioita paljon oikein ja taloudellisesti järkevästi, joten itse näen että saatu korvaus oli ihan hyvä asia ja merkittävän suuruinen tässä tilanteessa, jos tämä on tj:n näkemys.
Sehän tässä olisi toisena vaihtoehtona, että ei olisi saatu mitään korvausta toimituksen peruuntumisesta.
Puhdasta spekulaatiota sisäpiirin lisäilyistä, mutta jos pankkibisnes etenee ennusteiden yläpäässä tai jopa yläpuolella ja päälle saatiin kohtuullisen suuri korvaus ohjelmistotoimituksesta, niin loppuvuoden näkymä olisi sitten kääntynyt erittäinkin vahvaksi suhteessa arvostukseen.
Pari päivää kauemmin kesti saada se päivitys ulos kuin ajattelin, mutta nousu on ollut viime päivät vahvaa ja eiköhän tämä Inderesin suositusnosto anna lisäpuhtia nousuun. Uuteen tavoitehintaan on edelleen ~18% nousuvara ja lisäksi loppuvuoden aikana on hyvä mahdollisuus uusille positiivisille yllätyksille.
Tulosvaroitus ei ollut meille yllätys, sillä yhtiön ohjeistus oli hyvin varovainen ja tulosvaroitus olisi pitänyt antaa myös ilman IT-järjestelmästä saatavaa kertakorvausta.
Ennusteisiimme positiivisen vipuvaikutuksen voisi tarjota luottotappiovarausten mahdollinen purkaminen loppuvuoden aikana sekä Eurajoen Säästöpankin madollinen fuusio. Alustavien arvioidemme mukaan Eurojoen Säästöpankin fuusiosta tehtävä ylöskirjaus voisi olla noin 10 MEUR.
Tyhmä kysymys, joka saatetaan liputtaa, mutta voiko johto ostaa alle eilisen päätöksen vai onks toi joku veroton hinta toi 13,65 kappale.
Toisaalta jos johto tankkaa nyt, niin saadaanko uutisia asiasta x odottaa vai saako johto tankata ja vaikka seuraavana päivänä julkaista jonkun osaketta boostaavan asian?
Näyttää tällä hetkellä hyvältä idealta tankata tossa 12,50 kohdalla kun nyt 5 sisäpiiriläistä on laskuoppini mukaan käynyt ostoksilla. Itsellä kyllä ostomäärät vähän pienempiä mutta sounot
Täällä on paljon puhuttu hallituksen jäsenten osakeostoista, joille näyttää tosin löytyvän ihan looginen syy. Oma Säästöpankin tilinpäätöstiedotteessahan on tällainen maininta sivulla 22:
EDIT: samasta tilinpäätöstiedotteesta löytyy tieto, että hallituksen “rivijäsenen” vuosipalkkio on 25k ja nopealla vilkaisulla näyttää, että ylläolevien tiedotteiden perusteella hallituksen jäsenet ovat ostaneet osakkeita noin 10k:lla eli sen verran, että yllämainittu ehto täyttyy.
