Oma Säästöpankki suunnittelee kahdenkin debentuurilainan liikkeellelaskua oman pääomarakenteen vahvistamiseksi. Vakavaraisuus yllättävän heikko. Jos Liedon Sp liittyy se vielä vähän huononee. Onkohan kasvu liian kovaa?
1 tykkäys
Analyytikon kommentit pohjoismaisen pankkisektorin arvostukseen liittyen. 
Pitäisikö Inderesin Mallisalkun käydä ostoksilla, @Sauli_Vilen & @Juha_Kinnunen ? 
16 tykkäystä
Omasp on viime vuosina kasvanut markkinoita nopeammin ja kasvu on painottunut muualle kuin pääkaupunkiseudulle. Mietin että voiko nyt kasvava kulutushintojen inflaatio, energiahintojen nousu ja viimeisen 3 vuoden aikana tapahtunut aggressiivinen kasvu omasp:lle tai heidän velkaisimmille asiakkailleen suurempi ongelma kuin muille pankeille, joiden kasvu on ns. markkinasuuruista. Ymmärtääkseni Omasp ei ole saanut asiakkaita halvemmilla hinnoilla, vaan onko asiakkaisiin päästy sisään mainostetun palvelun lisäksi isommilla riskikertoimilla ja rahoitettu asiakkuuksia, joihin muut pankit eivät ole lähteneet. Kun katsoo vielä henkilökunnan keski-ikää, joista puolet ei ole nähnyt urallaan yhtään laskukauttakaan tai korkojen nousuakaan, niin onko rahoittaminen perustunut keskimääräistä rahoitusmarkkinaa enemmän ns. ikuisen nousukauden odotuksiin.
Yritin kaivaa osareista tietoa ns. rästissä tai ja järjestämättömien lainojen osalta, mutta en löytänyt, hehkutusta senkin edestä. Joskus muistelin, että lainaviiveasiakkaiden osuus oli suhteellisen korkea verrattuna muuhun rahoitusmarkkinaan. Kun on kasvettu markkinoita kovempaa, niin onko asiakasvalinta osunut siihen vähäriskiseen päähän? Viime vuosina hankintoja tehneet kotitaloudet ja yritykset eivät ole varmasti voineet niihin varautua nykyiseen kustannus - ja yllättävään korkomuutosrakenteeseen.
Eli osta-suosituksen lisäksi pohtisin sitä onko kasvu ollut tervettä ja Suomen taloustilanne huomioiden, onko vaarana että luottotappiokirjausten määrä lisääntyy tai luottokantaa joudutaan siirtämään heikompiin luokkiin joka kasvattaa pääomavaateita exponentiaalisesti.
6 tykkäystä
Mehän ei voida näihin sanoa muuta kuin…
17 tykkäystä
Varmaankin on ihan realistista olettaa, että talouden jäähtyessä myös luottotappiot jonkin verran kasvavat.
Minulle jäi muistaakseni viimeisimmästä Sydänlammin haastattelusta mieleen kiinnostava näkökulma. Kun suurin osa asuntoluototuksesta on ns. syrjäseuduilla, Matias kysyi jotain vakuusarvojen pitävyydestä, kun kiinteistöjen arvoissa voi olla aika negatiivista kehitystä. Sydänlammin vastauksesta jäi mieleeni ehkä hieman raadollinenkin muistutus: nämä syrjemmässä olevat asuntoluototukset eivät ole mitään 100 000 € asuntolainoja, vaan huomattavasti pienempiä.
En ole aivan varma, miten luottomatematiikka menee, mutta ainakin omaan järkeeni tämä kyllä käy: Kun lainat ovat pieniä, vakuuksilla ei ole aivan ratkaisevaa merkitystä. Jos jollekin velalliselle jäisi pakkorealisointitilanteessa velkaa jäljelle vaikkapa 10-20 k€, tuntuisi se pankille paremmalta tilanteelta kuin jos laitettaisiin nolla tuonne perään. Osa (vai jopa moni?) maksaa tuollaisen velan tavalla tai toisella. Suuremman velan kanssa tilanne olisi vaikeampi.
Viime kädessä toki velallisten maksukyky ratkaisee.
14 tykkäystä
Hyvä pointti. Mielummin 30-50 te asuntolaina
vähän syrjemmässä kuin kuin 300te-500te ytimestä ainakin maksamisen näkökulmasta😃. Välillä vaan katsoo taantuvien paikkojen asuntomarkkinaa, niin eivät ne oikein kaupaksi tahdo mennä jos remppaamiseen menee moninkertaisesti rahaa asunnon arvoon nähden.
4 tykkäystä
Mitä mieltä muuten olette Debentuurilainan korosta? Tämä foorumi ei varmaan ole tarkoitettu täysin yleiseen korkoanalyysiin. En tiedä mitä korkoennusteet lupaa seuraavan 5 vuoden keskikoroksi, mutta nyt kun huidellaan jo yli 2 tasoilla, niin eikös tuo ole suhteellisen matala korkotuotto. Omasp kannalta hyvä, kun asuntolainojen asiakaskorot huitelee jo 3 % tietämillä alueilla, jossa pankkikilpailu ei ole niin suurta.
1 tykkäys
Lainan kuponki 5%…
2 tykkäystä
Täytyy sanoa, että en ymmärrä debentuurilainan merkitystä OmaSp:n tulevaisuudelle. Osaisikohan joku sijoittajalegenda yksinkertaistaa asian?
4 tykkäystä
Aika paha virhe ammattilaisilta. Virhe on fundamentaalinen.Johti varmaan aika monen liian optimistisiin ajatuksiin pankin tulevasta arvosta. Pankki hankkii nyt sitten lainaohjelmalla markkinoilta lisää omaapääomaa, joka tietysti aiheuttaa kuluja ja painetta tulokseen. Nousevat korot eivät ole tässä suhteessa kovin hyvä asia.
3 tykkäystä
Nyt kun yhtiö on hakenut tuota lainaa. Ja sen kokonaiskoroksi synty 5.1% onko tästä tilanteesta antaa kommenttia? Yhtiö aikoo vielä lisäksi hakea debituurilainaa sen 40-50milj?
5.1% Lainakorko lähestyy jo uhkaavasti kertaluontoisista eristä korjattua pääomantuottoa.
1 tykkäys
Joo nyt olisi kiva saada ammattilaisen kommentit.
Onko nyt näitä lisälainahakemuksia yhtiöllä 3 erilaista:
1 debentuurilaina , jonka korko 3 %
Tällä haetaan pääoma 30.9.22 jotta ei jäädä alle viranomaisvaateiden korkojen heikentäessä laajaa tulosta.
2.Debentuurilaina: ei vielä ehtoja.
Käytetään mahdolliseen yritysostoon
- Joukkariohjelmasta haettava vpo-ehtoinen rahoitus. Yritin etsiä, mutta en löytänyt mistään tuota 5 % kuponkikorkoa. Jos tuo kuponkikorko pitää paikkansa, niin erittäin kallista rahaa on eikä tuota kyllä mitään hyvää yhtiölle.
Oma arvioni:
- Juurikin näin
- Osittain ostosta johtuen, mutta pääpiirteissään sama syy kuin yllä
- Lainan ehdot löytyvät yhtiön sivuilta https://sijoittaminen.omasp.fi/sites/default/files/sijoittajalle/FINAL%20TERMS%20OF%20THE%20NOTES%20-%2020%20SEPT%202022%20(Execution%20Copy)(16789196.2).pdf
edit: Jatketaan pohdintaa vielä sen verran pidemmälle, että debentuureilla tuskin on suurta merkitystä pitkässä juoksussa kunhan lainakanta uudelleenhinnoittautuu ja korkokate (lue: tulos → pääomakertymä) paranee. Lyhyellä aikavälillä käyvän arvon rahasto aiheuttaa varmasti päävaivaa, vaikka reilu kuukausi sitten asiaa vähäteltiin julkisesti. Tällä hetkellä 5-, 6- ja 7-vuotiset korot (johon oletan salkun maturiteetin osuvan) ovat 87, 75 ja 69 korkopistettä kesäkuun loppua ylempänä. Salkun maturiteetista riippuen negatiivinen vaikutus käyvän avon rahastoon on +/- 25 miljonaa. Jos asia olisi niin vähäpätöinen kuin annettiin olettaa, niin tuskin pääomapuskureita olisi tarve kasvattaa?
Lainakannan uudelleenhinnoittautumisen yhteydessä on toki hyvä muistaa, että myös varainhankinnan hinta päivittyy aivan uudelle tasolle. Talletuskilpailu on jo jossain määrin käynnistynyt ja viimeisin senior-laina osoittaa suuntaa pääomamarkkinoiden hinnottelulle.
Joo ja joulukuussa erääntyy 310 miljoonan laina. En ole likviditeettiä niin paljoa seurannut, korvaako yhtiö tämän uudella lainalla? Tämä tullaan myös hinnoittelemaan huomattavasti korkeammalle tasolle. Uskon että Lainan riskipreemio pysyy samalla tasolla, mutta Euriborin nousun jatkuminen johtaisi entistä korkeampaan korkotasoon. Nykyisen lainan korko oli Midswap + 250bp. → Eli tuo 5% → Korkotason nousu näyttää jatkuvan, eli en ihmettelisi jos seuraavalle laitalle päädyttäisiin maksamaan jopa 6% korkoa.
3 tykkäystä
Kiitos teille fiksuille kommenteista. Olisi kiva kuulla jos joku on viime aikoina Omasp:stä 1)asuntolainaa 2)yritykselle kiinteistörahoitusta 3)liiketoimintayhtiölle käyttöpääomarahoitusta hakenut. Millaisin ehdoin sitä on ollut kaupan?Tuo 5 % korko alkaisi jo yskittää useampaakin.
Onhan pankissa omiapääomia + talletuksia laskemassa sisäistä keskikorkoa, mutta yli 5 % rahan hinta pankille kummasti romuttaa korkokatetta.
Johan tähän nollakorkoaikaan ehti jo vähän itsekin liikaa totuttautua.
Kyseessä varojen hankkiminen sekä pääomarakenteen vahvistaminen(vakavaraisuus).
Oma Säästöpankki Oyj päätti Liedon Säästöpankin liikkeenluovutuksen toteuttamisesta luovutussuunnitelman mukaisesti.
Oma Säästöpankki Oyj päätti suunnatun osakeannin toteuttamisesta Liedon Säästöpankille.
16 tykkäystä
Analyytikon kommentit Oma Säästöpankin ja Liedon säästöpankin yhdistymiseen liittyen.
7 tykkäystä
Liedon liikkeenluovutus parantaa Arolan mukaan pankin kannattavuutta pitkällä tähtäimellä. Voisko Arola esittää arvion siitä paljonko pankin omien pääomien hankkiminen Liedon sulautumisen totetuttamiseksi maksaa nousseilla korkotasoilla. Pankin pääomat eivät pysy voimakkaan kasvun edellyttämällä tasolla muuten kuin maksullisella pääoman hankinnalla.
1 tykkäys
Oma SP eräänytyy tuon 150milj lisäksi seuraavan reilun vuoden (kevät 2024) mennessä 900m€ lainoja.
Jos nämä korvataan 2.5% preemiolla olevilla lainoilla kertyy tuota lainakustannussa vuodessa huomattavasti enemmän. Jokainen nyt osaa varmaan tuon kertolaskun suunnilleen päässään. En jaksa lähteä laskemaan nyt korkojen verosuojaa jne.
1 tykkäys