Täällä on ollut jonkin verran keskustelua tuohon maanantaina liikkeelle laskettuun 150 MEUR:n vakuudettomaan senior-lainaan liittyen. Tuosta ei pääse yli eikä ympäri, ettei tuo 5 % kuponki olisi kallista rahaa ja tuohon lainan hintaan heijastuu osaltaan viime aikoina voimakkaasti muuttunut markkinatilanne.
Uutisen merkitystä arvioitaessa kannattaa kuitenkin huomata, ettei OmaSp tietenkään rahoita koko tasettaan jvk-lainoilla: kesäkuun lopussa talletukset kattoivat pankin taseesta 53 % (67 % suhteessa luottosalkkuun) ja liikkeeseen lasketut jvk-lainat sekä sijoitustodistukset noin 35 % taseesta (44 % suhteessa luottosalkkuun). Lisäksi huomionarvoista on, että lähiaikoina erääntyvät lainat ovat valtaosin covered bondeja eli katettuja jvk-lainoja ja näitä pitäisi pystyä uudelleenrahoittamaan ihan eri hintaan kuin mihin nyt tehty vakuudeton senior-laina hinnoiteltiin. Rahoituskustannukset nousevat toki covered bondeissakin (ja talletuksissa) aiemmasta, mikä on ihan luonnollista.
Vaikka pankin varainhankintakustannukset tulevatkin lähivuosina nousemaan niin ansainnan kannalta korkojen nousu on korkoeron kasvaessa joka tapauksessa OmaSp:lle selvästi positiivista ja aiemmin syyskuussa arvioitu korkoherkkyys (1 %-yksikön korkojen nousu parantaa korkokatetta noin 20 MEUR) on arviomme mukaan edelleen ihan validi. Kuten täällä on jo aiemmin todettu, niin lyhyellä aikavälillä korkojen nousu on OmaSp:n vakavaraisuuden kannalta negatiivinen juttu, sillä korkojen nousu heijastuu likviditeettisalkun arvonmuutosten kautta negatiivisesti vakavaraisuuteen. Kuten OmaSp on jo aiemmin tiedottanut, niin se on vahvistamassa loppuvuonna vakavaraisuuttaan 40-50 MEUR:n debentuurilainojen liikkeellelaskuilla ja nämä huomioiden yhtiöllä pitäisi olla vakavaraisuuden puolesta nykyisellään edellytykset tuon Liedon transaktion toteuttamiselle.
Mielenkiintoinen kvartaali takana. Sisäpiirin kaupoista sen verran, että on hyvä muistaa hallituksen jäsenten palkkioiden olevan ehdollisia ostoille, joten näiden perusteella on vaikea sanoa onko taustalla pelkästään oman palkkion pokkaaminen vai näkemys hyvästä ostoajankohdasta. Sisäpiirin kauppojen joukossa ei juurikaan ole näkynyt operatiivisen johdon hankintoja pl. osakepalkkiot.
Oma paras arvaukseni kertoo, että vakavaraisuus pysyi viranomaisvaateen yläpuolella (n. 12,5% riippuen riskipainotettujen erien sekä korkokatteen kehityksestä). Asiaa auttoi myös perjantain jyrkkä korkoliike alaspäin ja luonnollisesti liikkeeseen laskettu debentuuri, jonka vaikutus vakavaraisuuteen oli yhtiön arvion mukaan noin 0,8%. Johtopäätöksenä tästä voinee vetää sen, että tiukalle taisi mennä ja ilman debentuuria raja oltaisiin kenties rikottu. Tarina ei kuitenkaan kerro syytä sille, miksi näin kävi. Itse näen kaksi vaihtoehtoa, joista kumpikaan ei sijoittajan näkökulmasta kuulosta hyvältä:
riskienhallinta on pettänyt siinä määrin ettei ongelmaa ole tunnistettu
riskienhallinta on tunnistanut ongelman, jonka jälkeen on tehty tietoinen päätös ottaa kyseinen riski
Lähitulevaisuus tulee varmasti olemaan yhtä mielenkiintoinen monestakin syystä:
Rajoittavatko pääomat kasvua jatkossa? Inderesin arvion mukaan seuraavan debentuurin pääomat (25-30 miljoonaa) tulevat käytännössä palamaan Liedon fuusioon (negatiivinen vaikutus 0,8% - 1%), joten orgaaniselle kasvulle ei paljoa jää pääomia kertyneiden voittovarojen lisäksi
Entä rahoitus? H1/21 → H1/22 lainakannan orgaaninen kasvu oli noin 600 miljoonaa (Eurajoki n. 300 miljoonaa) ja jos olettaa kasvun ja varainhankinnan jakauman pysyvän samana (60% talletuksia), niin lisärahoitustarve on noin 240 miljoonaa. Miten tämä saadaan hoidettua:
o talletuskannan kasvulla; joudutaanko samalla uudelleenhinnoittelemaan myös vanha kanta?
o katetuilla lainoilla noin 3%:n kustannuksella; kuinka paljon vakuuksia on käytettävissä ja miten suopea markkina tulee olemaan?
o senior-lainoilla noin 5-6%:n kustannuksella; onko rahaa tarjolla ja miten pienellä tai suurella epävarmuudella (tällä hetkellä melko suurella)?
Yhtiö korostaa paljon korkokatteen paranemista +1% skenaariossa, mutta samalla jätetään mainitsematta -1% skenaarion vaikutukset. Korkokateherkkyyden epäsymmetrisyys on muuttunut symmetriaksi, jolloin -1% skenaario pienentää korkokatetta yhtä paljon kuin +1% skenaario kasvattaa (kuva alla)
Missä vaiheessa yhtiö kokee tarvetta kiinnittää (suojata) tasettaan ja onko silloin tarpeeksi pääomia suojien tekemiseen?
Missä vaiheessa luottoluokittaja tarttuu pääomien riittävyyteen (vrt. case Aktia)? Jos näin kävisi, niin miten se heijastuu yllä olevaan rahoituspohdintaan?
Edit. Sen verran lisättävä pohdintaan, että vakavaraisuus tulee toki paranemaan merkittävästi jos korot laskevat yhtä voimakkaasti mitä ne nyt ovat nousseet, mutta samalla korkokatte-ennuste ei näyttäisi yhtä valoisalta kuin nyt.
Olemme lisänneet Liedon Säästöpankin ennusteisiimme fuusion toteutumisen varmistuttua ja tällä on selkeä positiivinen vaikutus ennusteisiimme. Näkemyksemme mukaan nykykurssi ei hinnoittele sisäänsä fuusion tuomaa tuloskasvua ja näemme osakkeen arvostuksen (2023e P/E 8x) hyvin houkuttelevana.
Eikös tuossa jutussa mainita, että lainaa olisi nyt noin 14miljoonaa. Rakennusvaiheessa ollut 17miljoonaa. No yhtä kaikki aika iso määrä silti.
En tiedä paljonko todelliset luottotappiot tulevat olemaan.
Ainakin yhtiö on viestinyt, että lainasalkku olisi terve, mutta aika sen näyttää.
Näin ymmärtäisin. Konkurssipesästä ei varmaan muuta saa irti kuin kiinteistön ja ei taida sen osalta kovin hyvältä näyttää. Hieno kiinteistö, mutta sijainti… Suomen puolella ei oikein mitään lähellä. Lähimpänä 9000 asukkaan Virolahti 7km päässä. Haminaan 40km. Ei helppo löytää ostajaa, vaikka menisi ilmaiseksi. On kova riski otettu jo lainaa antaessa sen hetken tiedoillakin.
Voihan perkele. Kyllä vähän mureni luottamus omaSPtä kohtaan… eikö tosiaan tällaista 14M€ riskiä ole kerrottu? Ei voi kenellekään tulla yllätyksenä tämän hankkeen nurinmeno😡
Mikäli Zsarin lainanhoito-ongelmat ovat olleet jo pidempään tiedossa, pitäisi siitä aiheutuvat luottotappiot olla jo pitkälti realisoituneena tulokseen odotettavissa olevien luottotappioiden kautta.
Voi olla että luottotappiot kirjattiin Q1 tulokseen, mutta ennen Venäjän hyökkäystä voitiin kauppakeskukselle odottaa kannattavuuskäännettä kun raja taas avattaisiin. En siis usko että luottotappiota on ainakaan isossa määrin kirjattu sitä ennen.
Näinhän sen pitäisi mennä kuten @Kanye_Cash totesi. Uutisten perusteella tuon hankkeen tilanne on heikentynyt jo pidempään (yrityssaneeraukseen 2020) ja oletettavasti tästä asiakkuudesta on kirjattu ajan mittaan arvonalentumisia. Esimerkiksi vuonna 2020 OmaSp kirjasi isompia luottotappioita yritysasiakassalkkuun ja yksittäiseen yritysasiakkuuteen Q2:lla ja Q4:llä ja ei olisi yllätys, jos ne liittyisivät tähän. Lopullisiin luottotappioihin toki vaikuttaa vielä mm. se, mitä vakuuden arvoksi on määritelty ja mitä siitä lopulta tullaan saamaan ja mahdollista on, että jotain luottotappioita OmaSp:lle tästä vielä syntyy. Näiden pitäisi kuitenkin olla mittakaavaltaan selvästi tuota uutisessa mainittua lainasummaa pienemmät.
Tuo yrityssaneeraus on kyllä totta. Onko jotain yleistä kaavaa jolla voisi arvioida kuinka paljon luottotappiota kirjataan yrityssaneerauksessa? Olisi kriittistä saada tietää kuinka paljon tuosta tulee vielä lisäkirjauksia.
Toisaalta ei tätä pidä myöskään liioitella kunhan vaan ei taseessa liikaa tällaista ole.
Omasp osakkeet päätin jo ostaessani myydä kun korot nousee juurikin luottotappioiden takia.
Tuttavapiirin kokemusten mukaan jos muualta ei lainaa irtoa niin omasp:ltä saa huonommatkin hakijat lainaa ja laskin sen varaan että nollakorkoaikana tämä vaikuttaa tulokseen positiivisesti korkeampien marginaalien takia mutta korkojen noustua luottotappioiden määrä kasvaa merkittävästi.
Pienehköjä ostoeriä, mutta tässä markkinatilanteessa kaikki positiiviset signaalit otetaan ilolla vastaan.
