Joko porukka unohti, että OmaSP:n kasvu on perustunut pääosin yhä uusien ja uusien liittyvien pikkupankkien lisäämisestä taseeseen, ja varmaan voittoihinkin. Nyt ongelmana on, että uusien pikkupankkien syöminen saattaa päättyä, sillä SP-ryhmässä on tehty keskinäinen etuosto-oikeusopimus. Korjatkaa, jos olen väärässä ja kuulemani huhut vain tuulen huminaa. Juurikki ei omista OmaSP:tä, joten seuranta on vähäistä.
8 tykkäystä
Samaa olen myös miettinyt. Toki Handelsbankenissa ja paikallispankeissa riittäisi vielä kovasti syötävää.
Ainakaan strategiana ei ole kasvaa yrityisostoin, vaan normaalilla pankkitoiminnalla. Jos hyviä mahdollisuuksia tulee, niihin tartutaan.
ROE on tässä tilanteessa huono mittari, koska ROE lasketaan pankin pääomien mukaan.
Nordealla on ylimääräisiä pääomia ja puskureita, Joka laskee ROE;ta %.
Nämä puskurit saavat Nordean kannattavuuden näyttämään heikommalta mitä se todellisuudessa on.
Lisäksi ne tuovat Nordean omistajille arvoa kun ne puretaan ja vähentävät riskejä mm. Turbulenssissa
(Kuten nyt?)
Onko siis reilua verrata suoraan Nordean ROE
Nordea aikoo vapauttaa puskureistaan pääomaa lähivuosina mm omienostojen ja osinkojen muodossa.
Joten vertailu on kaikkea muuta kuin reilu. Nordealla on useita miljardeja ylimääräisiä pääomia, ja noiden lisäksi mm koronavarauksia ei muistakseni ole purettu.
Sen sijaan esim OmaSP:llä taas sijoitus-salkun tuotto on ollut erittäin heikko. (Paljon HTM tavaraa, joka ei realisoidu kuin kriisissä, mutta jos realisoituu…)
OmaSp CET1 on 13,6% “regulatory” rajan ollessa 13% (Q1 2023)
Nordean CET1 15,7% regulatory 13% (Q1 2023)
OmaSP ROE Q1 2023: 19,3%
Nordean ROE Q1 2023: 17,1%
TLDR: Mielestäni vähän omenat ja appelsiinit vertailu, yhtiöillä on aika erilaiset lainakannat ja erilainen vakavaraisuus. Nordean ROE olisi ollut samalla vakavaraisuudella itseasiassa Q1 korkeampi.
9 tykkäystä
Tästä oli taas hieman keskustelua Discordissa, kun nostettiin esille Liedon SP:lta → OmaSP siirtyneiden yritysasiakkaiden närkästys uuden toimijan hintoihin.
Historiallisesti ihmeen hyvin OmaSP on kovista hinnoistaan huolimatta saanut vissiin aiemmin pidettyä noiden ostettujen pankkien asiakkaat, varmaan ylläpitämällä konttoriverkostoa skutsissa. Toisaalta tämä herättää kysymyksen, että miten kuranttia kamaa OmaSP:n lainakanta on, koska keskusteluissa nousee aina esiin että sieltä saa lainaa vaikka muualta ei olisi saanut.
Viimeiseksi hankitun Liedon SP:n alueella lienee potentiaalista kilpailua myös enemmän kuin Perähikiällä, joten vaikea nähdä että saavat pidettyä kaikista (paremmista?) asiakkaistaan kiinni nykyhinnoittelulla.
Itse pidän Oma Säästöpankkia ylivoimaisesti riskisimpänä listatuista Suomipankeista ja P/B-luku on niin kestämätön, etten edes harkitse sijoittamista nykyarvostuksella. Lisäksi kasvu on tosiaan perustunut aggressiivisiin yritysostoihin, jotka nyt on enemmän tai vähemmän torpattu Säästöpankkiryhmän toimesta etuosto-oikeudella.
14 tykkäystä
Ovatko esimerkiksi Inderesin analyytikot mielestäsi sokeita näille riskeille, vai mistä johtuu, että analyytikot eivät nosta näitä esille? Nämä “ylivoimaisesti riskisin” ja “kestämätön P/B” ovat melko voimakkaita ilmaisuja suhteessa yhtiötä työkseen seuraavien analyyseihin.
5 tykkäystä
Tuohon varmasti analyytikot ovat parempia itse vastaamaan, mutta en anna sen hämäröittää omaa arviotani yhtiöstä. Tosin Inderes seuraa Oma Säästöpankin lisäksi perinteisestä pankeista vain Aktiaa.
Mutta mielestäni OmaSP:n suosituksessa ei ole huomioitu riittävästi riskejä. Aktialla on lisää-suositus, mutta pidän sitä vähäriskisempänä, Nordea on varmaan riskittömin ja mielestäni Ålandsbankenin asiakaskunta / lainakanta vaikuttaa reilusti vähäriskisemmältä kuin Oma Säästöpankin. Ja OmaSP:n kasvustrategian jatkuminen aiemmalla tasolla on mielestäni optimitilanteessakin nollakorkojen päätyttyä epätodennäköistä.
Tarkennuksena lienee syytä mainita että en edes laske esimerkiksi Alisa Pankkia (entinen Fellow) tähän joukkoon. Ajattelen varsinaisina pankkeina Helsingin pörssissä olevan OmaSP/Nordea/Aktia/Ålandsbanken, joiden toiminta perustuu perinteiseen pankkitoimintaan eikä esimerkiksi dominoivasti varainhoitoon tai pikavippeiihin.
Yleisesti pankkien tulokset ovat mielestäni jonkin verran tai jopa merkittävästi koholla, kun korkojen noustessa tuotot ovat nousseet mutta esimerkiksi talletuskorot eivät. Sen takia sektorilta on syytä vaatia matalampaa P/E-lukua.
9 tykkäystä
Kasvumahdollisuuksista sen verran että Handelsbankenin Suomen toiminnot on käsittääkseni edelleen myynnissä. Myynnissä on kestänyt jo niin kauan että vaikuttaisi ettei sopivaa ostajaa kokonaisuudelle ole löytynyt ja pilkkomisen todennäköisyys olisi kasvanut. Tanskan toiminnot saivat myytyä kokonaisuutena jo viime kesänä. Itse arvelen että OmaSP:llä olisi kiinnostusta ja mahdollisuus napata pilkotusta Handelsbankenista osa itselleen ja laajentua sitä kautta merkittävästikin.
7 tykkäystä
Tähän olisi mielenkiintoista kuulla analyytikon päivitetty näkemys.
Itse en usko että Oma Säästöpankin vakavaraisuus kestäisi mitenkään koko Handelsbankenin Suomen toimintojen ostamista (jo Liedon Säästöpankin integrointi pakotti ilmeisesti hakemaan rahaa tallettajilta), mutta ehkä jonkinlainen diili olisi mahdollista tehdä useamman ostajan kesken jos esimerkiksi S-Pankki päättäisi alkaa lisäämään markkinaosuuttaan.
Ongelmana Handelsbankenilla on potentiaalisten ja kiinnostuneiden ostajien vähäisyys. Nordeaa ja Osuuspankkia tuskin vieläkään kiinnostaa ja lopuilla eivät varmaan riitä paukut yksinään.
E: Lisähaasteena kuvittelisin että on hankalampi integroida Handelsbankenin Suomen toiminnot (osin tai kokonaan) kuin keskiverron Säästöpankkiryhmän yhden jäsenen toiminnot Oma Säästöpankkiin.
6 tykkäystä
Mitä on perinteinen pankkitoiminta?
Yllättävää, että ostettiin vain pk-yritystoiminta 
18 tykkäystä
Ei sinänsä yllätys kun varsinainen ostaja oli S-pankki, jolla ei ole yritysasiakkaita. S-pankki myi yritysasiakkaat Oma säästöpankille 2017.
Oma Säästöpankki ostaa S-Pankin pk-yritys- sekä maa- ja metsätalousliiketoiminnan 2017
13 tykkäystä
Joo ja itseasiassa kun hetken pureskelin, niin pk-yrittäjistä saa varmaan paremmin tiristettyä hyvät palvelumaksut ja asiakaspito on parempi, koska PK-yrittäjän on vaikeampi vaihtaa pankkia kuin henkilöasiakkaan 
17 tykkäystä
Hienosti analysoitu. Pistätkö kahvihuoneeseen loppuvuoden suurimmat nousijat Helsingin pörssistä, kiitos.
45 tykkäystä
Pk-yritysasiakkaissa on kyllä omia hyviä puoliaan. Mielenkiintoista tästä kyllä tulee, koska käsitykseni mukaan tuossa asiakassegmentissä Hanskaan on oltu tavattoman tyytyväisiä korkean palvelutason vuoksi. Sinänsä tämä sopii OmaSP narratiiviin myös, itse asiassa aivan erinomaisesti. Minne nämä sujuvaa asiointia kaipaavat asiakkaat siirtäisivät pankkipalvelunsa? Nordean puhelinvaihteeseen, jossa mikään asia ei hoidu alle kahden viikon?
Toivottavasti eksekuutio onnistuu, eikä tule asiakaspoistumaa, joita muutostilanteissa aina voi tulla.
Pikantti yksityiskohta tosiaan preemioista pisti silmääni. Siinä missä OmaSP maksaa kauppahinnassa 15 meur preemion yritysasiakkaista, S-Pankin tiedotteessa kiinnitin huomiota tähän:
S-Pankki ei maksa preemiota kaupan kohteesta. S-Pankki maksaa Handelsbankenille summan, joka on 20–25 miljoonaa euroa alle siirtyvien tase-erien nettoarvon kaupan toteutushetkellä.
15 tykkäystä
Oma. SP:n maksama 15Milj.e preemio tarkoittaa tase-erien ostamista 1,015 P/B:llä?
Inderesin ennusteilla Oma SP arvostetaan 2023 P/B:llä 1,18. Sikäli kuvittelisin järjestelyn voivan luoda arvoa. En kyllä osaa yhtään haarukoida ostettujen toimintojen kannattavuutta. 
Tase kyllä kasvaa lähes 20%, ja ostohinta vaikuttaa suht järkevältä.
Ravistan hihasta tupakka-askin kansianalyysin ja Oma SP:n kurssireaktuoksi +4%.
17 tykkäystä
Analyytikot kommentoivat ja suhtautuvat “alustavasti varovaisen positiiviseksi.”
19 tykkäystä
Kaupassa on mielestäni erittäin hyvä malli kauppahinnalle riskienhallinnan suhteen. Kauppahinta määräytyy vasta toteutumishetken (H2/2024) mukaan, jolloin vastahakoiset asiakkaat ovat kerenneet jo vaihtaa pankkia. Eli riskiä suuresta asiakaskadosta ja tyhjän ostamisesta on pieni.
16 tykkäystä
Mietin vaan, että miten Oma Säästöpankki palvelee ruotsinkielisiä pk-yritysasiakkaita. Hanskalla on mm. Vaasassa ja Pietarsaaressa konttorit. Oma Sp:llä nettisivutkin on vain suomeksi jos ei ota lyhyttä englanninkielistä briiffausta huomioon.
1 tykkäys
taitaa siirtyä noin 40 henkeä Hanskasta Oma SP kirjoille. Olisko noissa nuo ruotsinkieliset mukana.