Olen ollut OmaSp:ssä mukana vuodesta 20 lähtien hieman position kokoa vaihdellen. Laitoin laput laitaan kuitenkin joku aika sitten, vaikka pidän arvostusta erinomaisen matalana yhtiön suorittamiseen peilattuna.
Jäin pois siksi, että pidän todennäköisenä, että jossain päin maailmaa pankkisektorilla menee lähitulevaisuudessa vielä jotain rikki, todennäköisemmin yksittäistapauksia ja muualla kuin Suomessa. Nykyisessä suhdanteessa asiasta irrotetaan raflaavia otsikoita ja kohta Suomen hyviä pankkeja saattaa saada oikeinkin mukavalla lisäalennuksella. Toisaalta voidaan myös ajatella, että tämä riski on jo pitkälti hinnoissa ja se selittää osittain myös matalan arvostuksen.
Sanotaanko näin, että sektorin pelkokestävyys on huono, ehkä historiallisista syistä.
Tämä analyysi siis pitkälti vain omaa spekulointia.
Näin ei tietenkään välttämättä käy, mutta oman näkemyksen mukaan todennäköisyys sille on riittävän suuri.
Oma Säästöpankki Oyj (OmaSp tai Yhtiö) on saanut päätökseen omien osakkeiden hankintaan liittyvän takaisinosto-ohjelman, joka alkoi 28.9.2023 ja päättyi 9.11.2023. Tämän jakson aikana hankittiin 100 000 kappaletta omia osakkeita keskihintaan 20,5419 euroa osakkeelta. Määrä vastaa noin 0,3 % yhtiön kokonaisosakemäärästä, joka on 33 275 237 osaketta.
Ehkä hieman huonosti ja karrikoidusti muotoiltu viesti niin parempi poistaa väärien mielikuvien välttämiseksi
Pointtina oli ehkä enemmänkin se, että yrityslainaamisessa pienemmille rahoittajille (sisältäen rahoitusyhtiöt) yleisellä tasolla luottotappiot ovat usein vasta se viimeinen vaihtoehto, jota edeltää uudelleenrahoitukset ja lyhennysvapaat tms, eli puhtaasti luottotappioiden määrä ei mielestäni ole helpoin mittari lainakannan arviointiin kun todellista tasoa on aika vaikea määrittää ulkopuolelta
Siksi se luottotappioiden -% määrä ei mielestäni ole aina kovin älyllisesti rehellinen mittari kokonaisvaltaisen tilannekuvan saamiseksi portfoliosta
OmaSP:llä toki niin vahva oma pääoma, että siksi ei ehkä relevantti kommentti tähän ketjuun myöskään
Aiheen tiimoilta ihan kiinostavaa tutkimusta tosiaan olemassa;
Olet täysin oikeassa siinä, että luottokannan määrittäminen ulkopuolelta on isosti arvailua. Itse olen arvaillut, että luottokanta on osittain(vaikea sanoa miltä osin) riskisempää. Ihan sillä perusteella, että marginaalit ovat Omasp:llä lihavampia. Toisaalta, kun viimeksi kilpailutin asuntolainaa(3 vuotta sitten) niin kysyin myös Omasp:ltä tarjouksen. Nordean marginaali 0,4% ja Omasp:n 0,78%(Tällä hetkellä ei ole asuntolainaa).
Luottokannanlaatua arvailteassa ulkoapäin niin mielestäni relevantti mittari on johdon asettamat luottotappiovaraukset sekä niiden paikkansa pitävyys historiassa. Tätä mietittäessä silmään pistää tuo sinunkin mainitsemasi ostosparatiisi sekä pitkä nollakorko aika. Tähän, kun lisätään nykyinen makrotalous ympäristö niin tietyssä mielessä Omasp siirtyy tuntemattomille vesille ja se näkyy mielestäni osakkeen hinnoittelussa. Mikäli kaikki menee niin, kuin strömsössä omistajille tulee lihava tili. Toisaalta riskien realisoituessa osaketta voidaan lyödä rajustikkin.
Summasummarum tästä tuli nyt vähän sekavaa tajunnanvirtaa osaltani, mutta se mitä yritin sanoa oli se, että osakkeessa on kova riski, mutta vaakakupissa on myös kova tuotto. Näin ollen istun kyydissä edelleenkin.
Asiaa voi tarkastella myös jo käytössä olevan IFRS 9:n kautta. Jos on koskaan pankkien yli satasivuisia vuosikertomuksia käynyt läpi, niin on varmasti huomannut siellä loppupuolella esitetyt tiedot eri riskiryhmiin kuuluvista luotoista. Finanssivalvonta on julkaissut aiheesta sijoittajalle ymmärrettävää tekstiä, esim.
"Luottoriskiltään kohonneiksi luotoiksi luetaan IFRS 9 -kirjanpitostandardin mukaiseen arvonalentumisvaiheiseen 2 sisältyvät luotot. Vaiheeseen 2 sisällytetään luotot, joiden luottoriski on kasvanut merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen. Luottoriskin katsotaan kohonneen merkittävästi muun muassa silloin, kun luotto on ollut erääntyneenä yli 30 päivää tai kun luottoon on tehty asiakkaan taloudellisten vaikeuksien vuoksi lainanhoitojoustoja. Pankeilla on lisäksi käytössä muita kriteerejä luottoriskin arvioinnissa."
Olisi kiva, jos joku asiaa tunteva vertaisi keskenään suomalaisten söpöjen pikkupankkien luottotappioriskiä käyttäen ainoata käytössä olevaa vertailukelpoista dataa, jonka IFRS 9 -raportointivelvoite tarjoaa. Olisi muuten hyvä graduaihe jollekin talouskoululaiselle.
Oma SPllä luottokanta on parhaimman tiedon mukaan keskimäärin riskisempää kuin muiden suomalaisten pankkien. Tämä on ilmennyt useamman vuoden ajan parilla eri mittarilla. Luottotappiot on yksi näistä mittareista ja Oma SPllä on ollut historiallisesti enemmän luottotappioita suhteessa taseeseen kuin muilla pankeilla. Luottotappioden lisäksi Oma SP:llä on ollut taseessa suhteellisesti enemmän järjestelemättömiä luottoja(onkohan oikea termi?) kuin muilla pankeilla keskimäärin, mutta kuten mainittu tämä on varmaan otettu huomioon hinnoittelussa, jolloin Oma SP on saanut keskimäärin kuitenkin hyvää tuottoa, vaikka riskejä on ollut enemmän. Veikkaan kuitenkin, että molemmissa näissä mittareissa tullaan näkemään selkeää nousua suoraavien kvartaalien aikana.
Pankki on tästä huolimatta yksi kustannustehokkaimmista ja vakavaraisimmista mitä Suomesta löytyy.
Voihan odottamattomia yllätyksiä tietenkin tulla, mutta tällä hetkellä osakekurssiin on hinnoiteltu kaikkea jo aika paljon pahaa joten riski/tuottosuhde näyttää aika hyvältä, joten istun myös oman positioni päällä ja varmaan lisäilen positiota tässä vielä
Ketjua kun selailee taaksepäin niin tämä näyttäisi olevan
aivan normaalia varainhankintaa.
Jos haluaa asiantuntevaa vastausta, niin kannattaa tägätä vaikkapa @Sauli_Vilen eli Sulo Vilenin maailmalle karannut aikamiespoika postaukseen
Joku asiantunteva ohikulkija saattaa sattumalta käydä kommentoimassa joukkovelkakirja-asiaa
viikonloppunakin, mutta Sauli vastannee sitten arkena kun kerkiää.
Markkinarahaa, millä on pankille hintana tuosta joukkovelkakirjasta sijoittajalle/merkkaajalle luvattu korko. Joukkovelkakirjaa käytetään todennäköisesti aiempien velkakirjalainojen takaisinmaksun rahoittamiseen ja nykyiseen, sekä tulevaan antolainaukseen asiakkaille. Tällaisia yleensä kaikilla isoilla pankeilla (rahoitus ei perustu täysin asiakkailta olevaan ottolainaukseen, mitä asiakkaat kutsuvat talletuksiksi). Osa voi tietysti mennä yritysostoihin (esim. jo toteutuneet yritysjärjestelyt, kun niihin sitoutunut pankin käyttöpääomaa). Joukkovelkakirjan hinta määräytyy markkinoilla liikkeelle laskevan pankin koon, vakavaraisuuden ja uskottavuuden mukaan. Iso ja vakavarainen saa aina todennäköisesti edullisemmin ja pieni ja heikomman vakavaraisuuden omaava toimija maksaa rahasta kovempaa hintaa (mm. luottoluokitus). Korkotaso joukkovelkakirjalainassa on sellainen, millä edullisimmillaan sijoittajat suostuvat joukkovelkakirjaa merkitsemään (markkinoitu isoille institutionaalisille sijoittajille). Tässä maallikon näkemys asiasta. Joku ammattitaitoisempi voi kertoa paremmin ja tarkemmin.
Osakkeen hinnoittelussa nostaisin edelleen esiin sen tosiasian, että P/E ei välttämättä yksistään ole kaikkein informatiivisin mittari kun puhutaan pankeista, vaan monesti on syytä tarkistella myös P/B:tä. Kuten taulukosta näkyy, niin Oman P/E ei kuitenkaan merkittävästi poikkea muiden pankkien luvuista ja nykyisellään myös P/B alkaa olemaan linjassa muiden kanssa kun taas aiemmin P/B taisi parhaimmillaan olla 1,7 tai 1,8 tasoa.
P/E
P/B
Nordea
7.22
1.21
Oma SP
6.67
1.32
Aktia
1.13
Ålandsbanken
11.93
1.67
Swedbank
6.23
1.06
Handelsbanken
7.03
0.94
Danske Bank
7.10
0.85
Luottokannan laadun osalta arvioiminen on melko hankalaa eikä siihen taida olla muuta näkyvyyttä kuin toteutuneet ja odotetut luottotappiot sekä rästien ja järjestäytymättömien lainojen seuraaminen. Vertailu vaatisi useamman osarin kahlaamisen, joten tyydytään nyt siihen mitä Q3 osari tarjoaa. Molemmissa näyttää olevan nupit kaakon suuntaan, mutta toki odotetuissa tappioissa on Lieto kertaeränä mukana. Tässä kiinnostavaa on absoluuttisen tason lisäksi siirtymät tasolle 3, joka taitaa olla viimeinen askel ennen toteutunutta luottotappiota. Itse olen siitä täysin eri mieltä, että johdon harkintaan perustuvat varaukset olisivat hyvä asia, koska ne luovat tämän ainoan raportoidun tiedon ympärille sumuverhon, jonka läpi näkeminen on mahdotonta. Hyvänä esimerkkinä tästä on Zsar, jonka kohdalla ei ole mitään tietoa paljonko siihen on kohdistettu näitä varauksia ja samalla korkein huuto kohteesta taitaa olla muutaman kymppitonnin luokkaa.
@Vara-Paavi viittasi aiemmin luottamukseen ja pääomaan (=talletuksia/muuta fundingia), josta olen täysin samaa mieltä, mutta on hyvä muistaa pääomien kattavan vain noin 15% rahoitustarpeesta ja loput 85% tulevat asiakkailta ja markkinoilta. Viimeisin liikkeeseenlasku tehtiin reilun 5 vuoden pituisena ja riskipreemiota maksettiin 49 korkopistettä, eikä homma näyttänyt varsinaiselta voitonmarssilta. Vastaavan liikkeeseenlaskun riskipreemio oli keväällä 31 korkopistettä. Markkinaehtoisen varainhankinnan hinta on noussut koko vuoden ja jos olettaa, että nyt tehty liikkeeseenlasku korvaa keväällä erääntyvät, niin kyseisen rahoituserän keskimääräinen lisäkustannus on karvan alle 9 miljoonaa/vuosi (500mio x 1,75%) eikä likviditeetti lisääntynyt eli tällä ei rahoiteta kasvua. Samaan aikaan Oma taitaa olla niitä harvoja pankkeja, jotka eivät maksa käyttötileille korkoa? Jos näin on, niin 0,25% nosto läpi koko 3,8 miljardin talletuskannan (tuskin koskee kaikkia talletuksia) tekisi korkokulua 9,5 miljoonaa/vuosi lisää.
@Rakkaudesta_Lajiin avasikin tuossa ylempänä hyvin pankin varainhankintaa, eli mistään normaalista poikkeavasta ei ole kysymys. OmaSp on pankkina talletusalijäämäinen, mikä tarkoittaa, että myönnettyjä luottoja on enemmän kuin talletuskantaa. Tätä eroa paikataan ulkopuolisella rahoituksella, kuten liikkeeseen lasketuilla velkakirjoilla. Näitä ei siis lähtökohtaisesti ole tarkoitus edes maksaa takaisin eräpäivänä, vaan lainat jälleenrahoitetaan uusilla.
Hallituksen jäsenen vuosipalkkio 27 500€. Tästä 40% on 11 000€. Nyt Timo osti vähän enemmän. Onko ostanut aikaisemmin? Ainakin varmisti nyt palkkionsa ja osoittaa luottoa vähän päälle tulevaan.
” Kiinteän vuosipalkkion saamisen ja maksamisen edellytys on, että hallituksen jäsen sitoutuu hankkimaan 40 %:lla kiinteästä vuosipalkkiostaan Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeita säännellyllä markkinalla (Nasdaq Helsinki Oy) julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan. Suositus on, että hallituksen jäsen ei luovuta vuosipalkkiona saamiaan osakkeita ennen kuin hänen jäsenyytensä hallituksessa on päättynyt.”
KTM Pekka Pykäri on nimitetty uudeksi riskienhallintajohtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.12.2023 alkaen. Pekka Pykäri on toiminut koko työuransa pankkien riskienhallinnassa ja viimeiset viisi vuotta konsulttiyhtiö Advisensen (entinen FCG Risk & Compliance) Suomen-yhtiöiden toimitusjohtajana.
Muutosneuvottelut on saatu päätökseen:
Muutosneuvotteluiden kohteena olivat OmaSp:n johtajat sekä esihenkilötaso. Neuvottelut on saatu päätökseen ja neuvotteluiden lopputuloksena ei irtisanottu ketään. Muutosneuvotteluiden tuloksena yhtiö uudistaa 1.12.2023 alkaen toimintamalliaan, jolla halutaan entisestään parantaa pankin asiakkaalle tarjoamia palveluita.
