Q2 katsaus nettisivujen mukaan 29.7. joten lomaillaan nyt ensin. Nyt tarvittaisiin kuumeisesti positiivinen uutinen, tai vaikka parikin. Lisäksi ohjeistuksen tulisi olla valoisa kuin kesäkuinen iltapäivä.
Oma positioni pysyy ja suurenee suunnitelmien mukaisesti. Ei tästä huonoa sijoituscasea saa mitenkään, vaikka kovasti tätä nyt ainakin puheissa tallotaan. Onneksi suurin osa puheista on “entäs jos”-osastoa.
Ongelma ei olekaan siinä, että pankin henkilöstö pääsee katsomaan asiakkaiden tilejä vaan holtittomassa luotonannossa. Jos asiakastietojen tarkastelua rajoitettaisiin niin mahdollisia riskejä tulisi lisää ja kontrolli valvontaan rapautuisi.
Osake on romahtanut kolmanneksen. Hallituksen pj on vaihtunut. Useampi johtaja on saanut lähtöpassit. Firmassa on paljastunut taloudellisia väärinkäytöksiä. Joopa joo, eihän tuosta huonoa sijoituscasea saa mitenkään. Ei tietenkään.
Pyysing oli edellä linkitetyssä kolumnissaan asian ytimessä: “Puhdistakaa se hallitus nyt heti ensi alkuun. Näytöt on nähdäkseni annettu, kun ovat hyväksyneet Sydänlammin ja Turtion omien bisnesten rahoittamisen. Ottakaa tilalle rahoitusalan ammattilaisia, eikä pelkästään yleisnäppäriä ja -mukavia poikia ja tyttöjä. Teillä on kiire löytää ja pelastaa OmaSp:n taseen terve osa.”
Niin kauan kuin noin ei tapahdu, ei tuossa voi sijoituscasen kannalta nähdä mitään muuta kuin riskiä. Tänään edetään taas lähes viiden prosentin kurssilaskun merkeissä.
Ehkäpä kannoin siis artikkelin avittamana turhaan huolta. Ymmärrän täysin asiakaspalvelijoiden tarpeen nähdä tietoja hyvin laajasti. Kaiken voi kuitenkin tehdä perustellusti ja merkintöjä jättäen tai sitten leväperäisesti niin, ettei jälkikäteen pystytä varmentamaan mitä on tapahtunut tai kuka tietoja on tutkinut. Vaikken päivätöikseni finanssialalla toimikaan, olen ollut töissä mm. parissa puljussa, jossa käsitellään arkaluontoista asiakasdataa. Toisessa kaikki näkivät kaiken eikä tietojen selailua seurattu lainkaan, mutta pienehkössä työyhteisössä luottamussuhteet toimivat. Toisaalta katastrofi oli periaatteessa yhden huonon rekrytoinnin päässä. Toisessa isommassa paikassa taas perus työntekijällä erittäin rajatut tiedot nähtävillä, jopa niin että tarpeelliset pyynnöt välillä tuskastuttavat ja hidastavat prosesseja. Näen ideaalin siinä, että rajataan henkilöiltä työtehtävään tarpeettomat tiedot kokonaan pois ja vain erityistapauksissa tarvittavat tiedot jonkin menettelyn taakse. Ja tieto kaikesta läpikäynnistä tulee näkyä rekisterissä. Mutta ettei työtehtävän hoidon kannalta oleellisia tietoja turhaan pantata.
Ymmärrän myös tuon Fivan ohjeistuksen niin, että joitain rajoitteita on väkisin laitettava. Tuossa yllä on kyllä monta hyvää kommenttia siitä kuinka asiat voi toteuttaa. Ja jos tosiaan OmaSp:ssä nämä on nykyään kunnossa niin hyvä. Ettei esim. pomo voi ilman välittömiä seurauksia käydä sopivissa väleissä kalastelemassa asiakasdatasta sellaisia asiakkaita, joille voisi myydä oman ulkopuolisen yrityksen pankkiin liittymättömiä tuotteita.
Pankkiala on luottamuspeliä, ja tosiaan tietty osa kaikesta jää väkisin luottamuksen varaan. Haluaisin asiakkaana kuitenkin, että luottamuksen rooli ei ole liian iso suhteessa siihen mitä järkevästi toteutetuilla järjestelmillä voidaan tehdä. Mutta ehkäpä sitä on kaiken nähdyn jälkeen jopa liian herkillä ja tulee seurattua jokaista rasahdusta. Pitäisi pyristellä eroon vahvistusharhasta ja siihen monet kommentit alan yleisistä käytänteistä antoivat hyvää perspektiiviä. Kiitos niistä.
Kuten on jo useamman kerran ketjussa todettu, asiakasdataan pääsyä ei voi käytännön syistä juuri rajoittaa. Toimiva loki sen sijaan pitää olla. Asiakasdatassa käynnin perusteluita on todellisuudessa hankala muistaa jälkikäteen. Mistä ihmeestä voi muistaa, miksi on avannut ko. asiakkaan tiedot, muuten kuin työhön liittyen jotain tarkastaakseen.
Minäkin olen pankissa töissä ollut ja globaalisti muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta kaikkeen asiakasdataan oli pääsy. Koskaan en kuitenkaan ainoankaan yksityisasiakkaan tietoja katsellut, mutta sen sijaan yritysasiakkaiden tietoja tuhansittain. Mitään muuta perustelua en olisi kysyttäessä osannut antaa, kuin työhön liittyen tarkastin asian x ja y. Tämän lisäksi toki louhin asiakasdataa suoraan tietokannasta työhön liittyen vielä paljon massiivisempia kappalemääriä. Kyllä dataan pitää olla pääsy, että töitä voi järkevästi hoitaa.
Jos mietitään sijoituscasejä, niin en itse hirveästi katso tämän hetken PE-lukua tai OPOa. Mietin puhtaasti, miten voisi käydä. Ajattelen, että onko hinta ok, mikäli seuraava skenaario tapahtuisi:
Luottotappioita kirjataan 60-100 meur + lisää / v seuraavat pari kolme vuotta.
Tuloksesta lähtee jo tämän vuoksi ± puolet
Siihen päälle kallistuva varainhankinta ja pitkään kestävä mainehaitta ettei pankki löydä uusia asiakkaita yhtä helposti (ei myöskään tukea lainakysynnästä ja riskinotosta). Lisäksi uusien pikkupankkien hankinta vaikeutuu / tulee mahdottomaksi, koska ei ole tulosta, millä niitä rahoittaa. Myöskään hirveän moni tuskin haluaa itse nyt liittyä.
Talletusvaikutuksia en lähde sen kummemmin spekuloimaan, mutta tuskin sielläkään helppoa on.
En tiedä miksi tämä olisi jotenkin erityisen halpa tällä hetkellä, vähän itsensä huijaista katsoa historiallisia tuloksia + muita tunnuslukuja. Jos tulos tippuu tasolle 50-100 meur, niin PE onkin yhtäkkiä jo tasolla +10 ja trendaa alaspäin.
EDIT:
Päälle vielä, että mitenköhän IRBA? onko viranomaisilta uskottavaa antaa tuohon lupaa tehdä reittauksia itse…ja tätä kautta keventää pääomavaateita
Työntekijät varmaan onnensa kukkuloilla jos lähtivät mukaan “halpoihin” hlökuntalainoihin, joilla saatiin osakkeita + sijoitusasuntoja. Toisaalta heidän voi olla vaikea lähteä pankista enää, koska muut pankit tuskin rahottaisivat heitä.
Samoin yritän itse hahmottaa miten suuria mahdolliset uudet esille nousevat luottotappiot voisivat siis mikäli sellaisia löytyy.
Omasp on kasvanut vahvasti kiinteistöpuolella. Jos oikein luen viimeistä osaria niin n. 6,4miljardin lainamassasta n. 2,2mrd on yrityslainoja ja niistä n. 1,2mrd kiinteistöalan yritysten lainoja. Uskoisin, että suurin mahdollinen yllätys voisi taseesta löytyä tuolta. Tiedän, että tuossa joukossa on paljon myös kuranttia tavaraa, koska alalla toimin ja oman yrityksen lainoja tuolla sarakkeessa myös on 
Toki mitään varmaa on hyvin vaikea sanoa isosta kuvasta, koska ulkoa vaikea nähdä mitä kaikkea taseessa on. Näissä kiinteistöalan lainoissa lainoissa on lähes aina asunnot/kiinteistö lainan vakuutena joten se antaa kyllä aika hyvää suojaa luottotappioita vastaan olettaen ettei ihan hirveän montaa kauppakeskusta itärajan tuntumasta olla rahoitettu.
Korkojen lasku ja sitä kautta tuleva asuntojen arvojen nousu voisi siis hyvin helpottaa tämän segmentin lainojen hoitoa, toisaalta korkokatteet sulaa myös korkojen laskun myötä.
Oletetaan, että 80-90% noista lainoista olisi kuranttia ilman maksuongelmia ja 10-20% lainoista pitäisi sisällään jonkinlaisia ongelmia. Eli noin 120-240miljoonaa. Tuosta massasta vakuuksien realisointien jälkeen jäisi vaikka 20% luottotappiot eli 24-48M niin vahingot olisivat sellaiset mistä yhtiö selviäisi?
Aika vahvoja oletuksia kyllä, onko muilla kommentteja onko arviot yli- vai alimitoitettuja?
Toki taseessa on paljon muitakin lainoja, mutta voisi kuvitella, että ongelmat kohdistuisi kiinteistöalan ongelmiin ja muissa segmenteissä ei tulisi normaaleista määristä oleellisesti poikkeavia luottotappioita.
Ehkä vähän haastan tätä logiikkaa. Vaikka yleisesti “pommit” löytyvät yrityspuolelta, niin ei se tarkoita sitä että “kuranttia” tarkoittaisi = ei mitään. Varsinkin kun mietitään, missä nämä rahoitukset ovat ja mikä ollut OmaSp:n trendi henkilöpuolen asuntosijoittajien kanssa. Täten nostaisin henkilöpuolen sijoitusasuntolainat samaan “riskikoriin” yrityspuolen ja maatalouden kera.
Äkkiäkös sieltäkin tulee parikymmentä miljoonaa noilla volyymeillä, ellei enemmänkin. Sama ongelma on kuitenkin varmaan jokaisella asuntosijoittajalla Suomessa. OmaSp:lle tulee itseasiassa ongelmaksi juuri se, että se on keskittynyt ainoastaan kiinteistöalaan, missä kassavirrat eivät kestä. Riskiä kuitenkin mitataan ensin kassavirrasta ja vasta tämän jälkeen realisoitavista vakuuksista. Jos on menty puhtaalla “vakuusrahoittamisella” välittämättä kassavirroista, niin miten tällä hetkellä lainat maksetaan? Kiinteistöalalla näillä koroilla kassavirta negatiivista. Siihen päälle löydään hövelö vakuusarvotus, niin kakku on valmis. Muutoinkin olisi mielenkiintoista nähdä, miten 100 meur edestä yksittäisiä asuntoja kaupataa omaSp:n toimesta luottotappioita vastaan, mikäli ne on pilkottu ympäri Suomea, esim nippuja 50 te maksaneita yksiötä / kaksioita. Jokainen voi itse miettiä, mikäli saisi 2000 vastaavaa kämppää käsiinsä myytäväksi.
Nostan melkein ex-TJ:n “hölmöimmäksi” kommentiksi “kuranttia- kamaa” lausahduksen. Jokaisen pitäisi tietää ettei se toimi noin. Kyllä asuntolainoistakin jotain tulee, vaikea sanoa paljonko.
Voisi ajatella että koko pankkialalta omaSp kaapii “ennätykset” luottotappioista jokaisessa segmentissä.
Mielestäni Inderesillä oli joskus dataa (laajassa raportissa muutama vuosi sitten), että omaSp:n asiakkaat ovat kaikista köyhimpiä (talletuksissa mitattuna) pankkialalla. Puskurit siten sielläkin kehnoimmasta päästä.
Immu Ilmeniä lainaten (huumoria): huumekaupassa kamat on helppo työntää kadulle velaksi, onkin sitten astetta haastavampaa hakea rahat korkojen kera.
Oma Säästöpankki ostaa Handesbankenin Suomen pk-yritysliiketoiminnan. Kauppaan liittyy omistajien henkilökohtainen asiointi poislukien varainhoito-ja sijoituspalvelut. Ne taas varmaan kehoitetaan siirtämään jonnekin muualle. Tätä arvo-osuustilin ja sijoituspuolen puuttumista en vieläkään ymmärrä. Täyden palvelun pankissa ne pitää olla. Kirjeet asiakkaille on lähteneet. Aika on mahdollisimman huono. Mitenkähän tämä onnistuu?
Pankkisääntely on sen verran tiukkaa, että minun on vaikea uskoa esimerkiksi siihen että luottotappiot kaataisivat pankin tai vastaavaan “katastrofiin”.
Merkittävin riski on ehkä se että historialliset luvut, joihin osakkeen arvostusta on peilattu, ovat aivan liian hyviä. Aliarvioivat luottotappioita, kenties pankin toinen ja kolmas puolustuslinja ovat olleet aliresursoituja, kasvu on ollut hövelimmän politiikan ansiosta kovempaa jne.
Nuo asiat kun laitetaan kuntoon, niin mikä on tuloskunto ? Vaikea arvioida, mutta keskeistä osakkeen arvostuksen kannalta.
Ihan totta, mutta toki tämä on vähän pilotti-case kun tietoisesti ei noudateta pankkisäätelyä, viitaten fivan yms kommentteihin ja muihin konnuuksiin. Tämä on mielestäni vähintään todistanut, että mitä vaan voi vielä löytyä, säännöt eivät siinä pitele. Jos riikkoo kaikista pyhintä, eli luotonantoa, niin miksi ei rikkoisi kaikkea muutakin?
Ei tähän ole olemassa verrrokkia, miten käy, mielenkiintoinen kokeilu-pilotti käynnissä, paljonko voidaan tehdä turskaa.
Ultimaattinen bear- skenaario olisi että fiva ottaisi luvat pois / uhkaisi sillä. Sellaista ei ihan heti tule mieleen.
OmaSP:n vuosikertomuksen 2023 liite E22 Luottoriskikeskittymät ei tue tätä väitettä.
Huonoimman riskiluokan 4 yhteensä noin 64 M€ yrityslainoista vain noin 15 M€ on kiinteistöalaan ja 6 M€ rakennusalaan liittyviä yrityslainoja. OsaSP:n lainojen kokonaismäärästä kaikki riskiluokat mukaan lukien näiden toimialojen lainat ovat noin 13,7 %.
Juurikki on enemmän huolissaan yrityslainaryhmästä Muut, jota on riskiluokassa 4 peräti 32 M€. Mitä mahtaa pitää sisällään?
Joku pankkialaa tunteva voisi ystävällisesti kertoa, millaisia laiminlyöntejä tarvitaan, että joutuu riskiluokkaan 4, kiitos.
Minä ainakin seuraisin aika tarkasti talletusten määrän kehitystä.pahin skenaario on että asiakkaat vetävät rahojaan joukolla - sitä ei .mikään pankki kestä ja siksi se luottamus on lopulta tärkein mitä pankilla
on.
Uskooko juurikki tuossa näkyviin lukuihin? Ymmärtääkseni edes viimeisimmät ”johdon varaukset” eivät näy tässä listassa. Tästä tulee mielikuva, että OmaSp on aikaisemmin itse päättänyt, mitä tuohon listaan laitetaan. En siksi itse edes tutkaile tuota listaa.
Osaako joku kommentoida: mitä jos maksukyvyttömälle asiakkaalle tehdään uusi luotto jolla maksetaan vanha luotto pois, niin pystyykö tällä kiertämään sitä ettei luotto näy millään rästilistalla / lähtee laskenta nollista? Ymmärtääkseni isommat pankit eivät toimi kyseisellä tavalla. OmaSpstä en tiedä?
Luulisi että default-tilanteissa riskienhallinta ei mahdollista uuden rahoituksen myöntämistä missään vakavasti otettavassa organisaatiossa. Varmasti erilaisia järjestelyitä voidaan toteuttaa esim restructuring -tilanteissa, mutta jos kyseessä on aidosti maksukyvyttömyys, vaikea nähdä mikä tällaisessa toiminnassa olisi pointtina.
Nimittäin IFRS9:ssä tällaiset tilanteet pitää jo olla kirjattuna tappiovarauksiin, joten lopullinen maksukyvyttömyys ei enää rasita lukuja, se on jo sisällä luottotappioissa. Tai ainakin pitäisi olla. Eikä se ole kenenkään rehellisen organisaation etu tällaisia myöskään kiertää/peitellä, luottotappiot kuuluu pankkitoimintaan.
Tämä siis yleisellä tasolla.
Ettei pitäisi sisällään parasta TOL toimialaluokitusta 70220 eli Muu liikkeenjohdon konsultointi, jossa 90% yksityissijoittajien asuntohimmeleistä operoi.
E: hyvänä kakkosena tulee 64990 Muualla luokittelemattomat rahoituspalvelut (pl. vakuutus- ja eläkevakuutustoiminta)
70220 toimii muuan PPT Capital Oy ja 64990 toimii muuan PS Capital Oy, joka on selkeästi tehnyt liikkeitä sitten viime näkemän ja onnistunut puhdistamaan itsensä jostain tietämättömästä syystä Finderista lähiviikkojen aikana.
Vähän huono kun on täysin selvää, että yritysluotoissa on heikkotasoista tavaraa kiinteistöihin liittyen vähintään 100meur. Ihan vaan lehdistä ja muutamista keisseistä kun lukuja ynnäilee. Se on tietty jos tapana on arvottaa yrityksen kautta ostettu riskikiinteistö (siscon rakentama ja ongelmat oli jo tiedossa) ostohintaa merkittävästi korkeammaksi, niin näyttäähän ne luotot vähäriskisiltä…
Näinhän sitä luulilisi. Mietin vain noita Sarajärven yms bisneksiä, mitä toimittajat olivat selvittäneet / muitakin jutuissa mainittuja. Niissä kaikissa oli enemmän tai vähemmän sama ongelma = kassavirta negatiivista. Kuitenkaan ei näy rästilistalla, niin nousee epäillys että jotenkin lainoja on rullattu tutkan ulkopuolella. Koska periaatteessa jos lyhennyksiä menee “rästiin”, niin koko laina pitäisi mennä jonnekkin näkyviin, vaikka se ei kokonaan jäisi saamatta. Nythän selvästi näin ei ole, koska Juurikin linkkaama kuva näyttää edelleen pieneltä.
Edit:
Jos kävisi ilmi, että lainat on tietoisesti koko organisaation voimin “rullattu”, niin alkaa herätä kysymys, onko kyse enää ainoastaan johtohahmojen tekemistä ratkaisuista. Tällöin kyllä toiminnassa on mukana iso määrä porukkaa, käytännössä lähes kaikki lainaa tekevät henkilöt.
Aika lennokkaaksi menee taas arvailut. Pikku salapoliisien mukaan koko henkilökunta jo rullailee yksissä tuumin lainoja. Myös täysin selvät huonot lainakannat on jo päätetty, lehdestä lukien tietenkin. Tilinpäätöksetkin ovat jo valheellisia ja vähintään puutteellisia.
En oikein usko että mikään finanssialan yritys, varsinkaan kasvustrategiaan kovasti nojaava suhteellisen tuore toimija, alkaisi moista tekemään. Toki siitä saisi ällistelyn lisäksi hyviä juttuja lehteen mutta todellisuuden kanssa näillä höpinöillä ei nähdäkseni ole mitään tekemistä.
Uskon siis kyseessä olevan joitakin yksittäisiä huonolla päätöksenteolla, kenties johdon myötävaikutuksella, lainoitettuja kohteita. Kohtahan tuo selvinnee kun tutkinta valmistuu ja pankin on jossain vaiheessa pakko tulla ulos detaljitason tiedotteen kanssa.
Kun lähteenä on vuoden 2023 vuosikertomus, on kyseessä vuoden 2023 lopputilanne. Se harkinnanvarainen 19,5 M€ luottotappiovaraus ei tässä vielä näy. Ilmeisestikin yritysluottopuolella se tarkoittaa 50 M€ siirtoa riskiluokasta toiseen, siis pahempaan päin. Harmi kun näitä täydellisiä liitetietoja ei ole tarjolla myös Q-rapsoissa.
19.6. videolla (löytyy OmaSP:n sivuilta) uusi tj lupasi, että toimia luottamuksen palauttamiseksi, erityisesti riskinhallinnan osalta, tullaan raportoimaan jokaisessa Q-raportoinnissa.
Saisiko siis joka Q-julkaisussa esille myös päivitetyn riskikeskittymätaulukon, pliis. Ja kiitos jo etukäteen, Sarianna. Onhan näitä kiva katsella, jos ei parempaakaan tekemistä ole.
