Ei Akilla nyt sen enempää uutta tietoa ollut annettavana kuin kenelläkään muulla täällä. Aika usein toki herra oikeassa, mutta hyvin usein myös väärässä
12 tykkäystä
H1/2024 TULOS
Julkaistu tulos ei ennakkotietojen jälkeen suurta yllätystä tuonut ja oma mielenkiinto raportissa oli muissa asioissa. Itse tuloksessakin on mielestäni kuitenkin huomioitavaa, että korkokatteen huippu näyttäisi jääneen taakse kun vertailee kehitystä kvartaaleittain. Q1 korkokate saavutti viiden kvartaalin huippunsa 57,4m€, josta tultiin Q2 reippaasti alas 52,4m€ tasolle. Korkokatteen laskuun Q1 vs. Q2 vaikutti etenkin korkotuottojen 3,5m€ lasku. Korkokatteella mitattuna Q2/24 olikin selkeästi heikoin kvartaali sitten Q2/23. Tämän kehityksen voisi olettaa jatkuvan ja jopa voimistuvan viimeaikaisen korkojen laskun seurauksena. Kulupuolelle lisää painetta tuo uudet avattavat konttorit ja tarpeelliset lisäpanostukset tukitoimintoihin ml. riskienhallinta.
Luottokannan laatu
Ennakkoon yksi mielenkiintoisimmista osa-alueista tulosjulkistuksessa oli luottokannan laadun kehitys ja odotettavissa oli tällä saralla heikentymistä. Erääntyneiden ja järjestämättömien saamisten määrä kasvoi H1 aikana 78m€/45%, ollen Q2 lopussa 252m€/4,1% luottokannasta.
Julkaistuista tiedoista näitä ei pysty ihan 1:1 kohdentamaan eri asiakasryhmiin, mutta julkaistujen riskiluokka-jakaumien muutosten perusteella voi tehdä joitain johtopäätöksiä.
Riskiluokka 4 on heikoin riskiluokka ja siihen luokiteltujen luottojen määrä kasvoi H1 83m€ ollen Q2 lopussa 249m€.
Asiakasryhmittäin kasvusta 45m€ tuli yrityksistä ja 38m€ kotitalouksista. Toimialoittain katsottuna kasvu oli huomattavaa kiinteistöalalla 27m€, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa 8m€, rakentamisessa 5m€ ja kaupan alalla 5m€. Näistä luvuista voisi päätellä pankin asiakkaiden lainanhoitokyvyn heikentyneen varsin laajasti, sekä yritysten että kotitalouksien keskuudessa. Pelkästään alkuvuoden aikana kirjatut luottotappiovaraukset ja niiden kohteena olevat luotot ei mielestäni kehitystä täysin selitä. Yrityksissä voimakkain euromääräinen kasvu tuli kiinteistösektorilta, joka edustaa myös suurta osaa lainakannasta. Huomattavaa on että kuitenkin ainoastaan 3,4% sektorin lainakannasta kuuluu korkeimpaan riskiluokkaan. Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa kasvu oli suhteellisesti suurinta ja sektorin lainakannasta yli 14% kuuluu korkeimpaan riskiluokkaan.
Pankin tulosjulkaisussa oli myös tietoa luottokannan toimialajakaumasta ja vakuusvajeesta:
Tässä huomioitavaa on 3,2%-yksikön nousu vakuusvajeessa.
Tehdyt luottotappiovaraukset
Alkuvuonna tehdyt luottotappiovaraukset kohdistuivat käytännössä kolmeen asiakasryhmään: Yrityksiin, Asunto-osakeyhtiöihin ja muihin. Tässä kohtaa huomioitavaa on, että pankki (tarkoituksellisesti?) raportoi ja luokittelee asiakasryhmiä epäjohdonmukaisesti yllä esitettyihin taulukoihin verrattuna.
Raportoiduista luvuista käy kuitenkin ilmi, että luottotappiovarauksista 32m€ on kohdistunut yrityksiin, 16m€ Asunto-osakeyhtiöihin ja 6m€ ryhmään muut. Näistä varauksista huomioitavaa on se, että niistä varsin suuri osa kohdistuu luottoihin, jotka ovat riskiluokituksen mukaan vielä “terveiden kansissa”. Asunto-osakeyhtiöiden pompahtaminen näissä luvuissa on myöskin yllättävää, sillä vuoden 2023 tilinpäätöksen mukaan niissä ei ollut mitään viitteitä tulevista luottotappioista.
Koottuna odotettavissa olevat luottotappiot ja niiden kehitys näyttävät tältä:
Ja alkuvuonna tehtyjen luottotappiovarausten kohdistus eri vaiheisiin käy ilmi tämän taulukon alimmalta riviltä:
Suuret asiakasriskit ja luottokannan läpivalaisu
Tulosraportissa yksi mielenkiintoinen seikka oli suurten asiakasriskien ilmaantumisesta/löytymisestä. Omista varoista 10% ylittävät suuret asiakasriskit tulee raportoida säännöllisesti, mutta pankki ei niitä onnistunut löytämään keväällä edes tarkalla kammalla tehdyssä luottoriskien kartoituksessa. Toisella yrittämällä jotain jo löytyi:
Tulosraportissa saatiin myös lisätietoa “koko luottokannan läpikäynnistä”, joka hallituksen pj. Ossan mukaan osoitti luottokannan olevan “täysin terve”. Tarkastuksesta kerrotun mukaan luottokanta on läpikäyty pääosin dataa analysoimalla, jonka perusteella pankki esittää mielestäni aika vahvoja näkemyksiä tarkastuksen loppupäätelmistä. Kokemukseni mukaan yhdenkään pankin luottokanta ei ole täysin terve, eikä tulekaan/voikaan olla.
Vakavaraisuus ja Handelsbanken-kaupan vaikutus
Toistuvasti ja viimeksi Kasperin eilisessä pikakommentissa törmää väitteisiin, että OmaSp olisi hurjasti ylikapitalisoitu pankki. Pelkästään ydinpääomavaadetta CET1 (8,86%) tuijottamalla näin onkin, mutta sen lisäksi pääomavaade pitää sisällään vaateen ensisijaisesta lisäpääomasta AT1 (1,78%) ja toissijaisesta lisäpääomasta T2 (2,38%). Tässä kohtaa yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa:
Pankki myös itse raportissaan kertoo, paljonko heillä on “ylimääräistä” pääomaa:
Handelsbanken-kaupan on kerrottu laskevan pankin vakavaraisuutta 2% ja sen seurauksena pankin vakavaraisuus tulee tippumaan alle 15%:n, ennen Q3 tulosvaikutusta. Vakavaraisuuteen vaikuttaa 15m€ kauppahinta, joka laskee ydinpääoman määrää ja riskipainotettujen saamisten kasvu. Näiden yhteisvaikutuksiksi aiemmin laskin muistaakseni 65m€ omien varojen ylijäämään. Eli käytännössä Q2 lopussa ollut omien varojen ylijäämä (86,3m€) on Q3 lopussa tuloksen varassa. Puskuria voidaan toki hankkia lisää esim. debentuureilla, joiden kysyntä järkevään hintaan onkin sitten toinen juttu tässä tilanteessa.
Luottoluokitus ja tuleva osinko
SP laski kesäkuussa pankin näkymät negatiiviseksi:
Oman näkemykseni mukaan luottoluokitus saattaa olla vaarassa jo nyt nähtyjen luottotappiovarausten johdosta, mutta luokittajan puolelta ainakin paine on selkeä vakavaraisuuden palauttamiseksi nopeasti yli 15% tason. Kasperin ennusteissa oleva 0,73€ osakekohtainen osinko vie suunnilleen puolet odotetusta loppuvuoden tuloksesta, joka on mielestäni tässä tilanteessa turhan optimistinen arvio.
Loppupäätelmät tästä sepustuksesta saa kukin tehdä ihan itse
57 tykkäystä
Mainio esitys. Varsin paljon huomioita, jotka asettavat monia kysymyksiä pankin todellisesta tuloskunnosta ja riskeistä. Analyyttinen jatko Aki Pyysingin osuville kommenteille. Hallituksen puheenjohtajan kommentti tuntuu todella optimistiselta ellei lähes käsittämättömältä. Pankin uskottavuus tarvitsee todellisia tekoja ei verbaalisia julistuksia.
4 tykkäystä
Pyöristät mielestäni melko ronskilla kädellä. 200M / 6077M = 3,29% ja 240M / 6077M = 3,95%. Lukujen ero 3,95% - 3,29% = 0,66%
Yhden prosenttiyksiön ja 0,66 prosenttiyksikön ero on kuitenkin 34%.
3 tykkäystä
Oma säästöpankissa ei ihan kaikki yritykset pääse asiakkaiksi.
"Oma Säästöpankin Pirkanmaan yritysasiakkuusjohtaja Harri Karjalainen sanoo suoraan, ettei seksikauppa voi avata tiliä pankissa yrityksen toimialasta johtuen.
– Oma Säästöpankki on sulkenut asiakkuudestaan pois tiettyjä toimialoja, joissa emme halua olla mukana. Niitä ovat virtuaalivaluutat, ydinvoima ja aikuisviihdeteollisuus.
Karjalaisen mukaan eroottinen liike lasketaan aikuisviihteen toimialaan. Siksi sille ei avata tiliä, vaikka yritys toimisi täysin laillisesti." Erotiikkaliikkeen yrittäjä ei saa avattua pankkitiliä – kysyimme pankeista, millaiset yritykset jäävät ilman tiliä | Kotimaa | Yle
3 tykkäystä
Siis mitä hel….ä? Ydinvoiman sulkeminen pois kategorisesti on todella ummehtunutta hyvesignalointia, kun ottaa huomioon ko. energiamuodon päästöttömyyden. Ja seksikaupan osalta moralisointi ei todellakaan kuulu pankin toimialaan, kunhan toiminta on laillista.
Olin jo lämpenemässä tälle keissille, mutta tällaiset turhat omat maalit ovat pysyviä, eivätkä poistu Pasien vaihdolla.
27 tykkäystä
Ottamatta nyt kantaa, kelle pitäisi tili avata, niin tämä on malliesimerkki erittäin huonosta viestinnästä. Tässä nähdään ero kun Nordea ja OP vastaavat yleisluontoisesti ”perustuu kokonaisharkintaan” (varmaan viestintäosasto neuvonut), mutta omaSpn aluejohtaja täräyttää tälläistä kirjallisena.
22 tykkäystä
Tai sitten kyse on kuvitteellisesta hyvesignaloinnista, joka helposti kääntyy itseään vastaan. Jaa, että ette suostu ottamaan asiakkaiksi aikuisten lelukauppoja, mitenkä tarkasti käytte läpi asuntolainaneuvotteluissa lainanhakijan sukupuolikäyttäytymisen?
6 tykkäystä
Mielenkiintoinen rajanveto Oma SPltä. Eikö tällöin esim fortum pääse asiakkaaksi vai miten tuo pitäisi tulkita? Puhumattakaan, että miksi aikuisviihdekauppa ei voisi olla asiakkaana. 
En kyllä tuollaisia listoja lähtisi pankkina tekemään. Voisikohan tämä möläytys ajaa pankkia muuttamaan listojaan? 
. Ainakin jos toimarina lukisin tälläisen uutisen niin en olisi kovin innoissani.
Ainakin joskus, kun uutisoitiin jostain korkeista kuluista mitä Oma SP veloitti niin he muuttivat käytäntöjään. Tästä taitaa tosin olla muutama vuosi.
14 tykkäystä
En tiedä OmaSp:n tai minkään muun pankin tarkempia perusteluita, mutta erotiikkaliikkeistä halutaan ehkä pysyä kaukana, koska vaikka liiketoiminta on laillista, voi taustalla toimia myös hämärähommia, kuten ihmiskauppaa, hyväksikäyttöä tms. Samalla logiikalla pankkien tietysti pitäisi pysyä thaihierontapaikoista.
Kokonaisharkinta johtaa siihen, että riski on sen verran suuri ja saatava hyöty sen verran pieni, että parempi pysyä kaukana.
E. Ja tietysti rahanpesuriski saattaa olla erotiikkaliikkeissä kohonneella tasolla. Näin ollen pankin pitäisi satsata tämän asiakasryhmän valvontaan henkilöstöä, mikä ei välttämättä ole saatavaan hyötyyn nähden kovin kiinnostavaa
1 tykkäys
Riskejä miettiessä en näe kaikkein olennaisimpana asiana sitä, paljonko mikäkin pankki on lainoittanut esim. kiinteistösektoria ja kämppälainoja. Olennaista on lainakannan laatu esim. vakuusarvoon tai velallisen maksukykyyn nähden.
Inderesin viimeisessä laajassa raportissa - joka toki on päivitetty viime vuoden lopulla - kirjoitetaan: “Asuntoyhteisöille suunnatut lainat vastasivat Q2:n lopussa 12 % luottoportfoliosta. Näiden riskiprofiili on arviomme mukaan suhteellisen matala, koska asunto-osakeyhtiöiden luottotappiot ovat Suomessa olleet tavallisesti harvinaisia (joskin taloyhtiöiden maksuvaikeudet ovat olleet Suomessa viime aikoina yleisesti kasvussa) ja viime kädessä osakkeenomistajat vastaavat asunto-osakeyhtiöiden lainoista.”
Jo tuon raportin teon aikaan julkisuudessa on puhuttu, kuinka makuntien kiinteistökeisarit ovat ostaneet esim. kokonaisia asunto-osakeyhtiöitä “alle markkinahinnan”, kämpät on uudelleenarvioitettu ja lainaa on myönnetty sen mielikuvitusarvon pohjalta. OmaSP:n lainakannassa on huolestuttavan paljon sellaista huttua, jossa vakuusarvot eivät ole missään suhteessa lainamäärään nähden.
Tänä vuonna meillä on kiihtyvässä tahdissa uutisoitu asunto-osakeyhtiöiden konkursseista. Kyse ei ole suhdanteesta johtuvasta asiasta, vaan muuttotappioalueiden pysyväisluonteisesta asiasta. Ja ei, asiat eivät ole velkojien kannalta menneet niin mukavasti, että osakkaat ovat kuitanneet velat pois. As.oy:n omistusosuus toki on mennyt konkurssipesälle, mutta peruskorjaamattomissa muuttotappiokuntien kohdalla puhutaan enemmän omaisuusrasitteesta kuin omaisuusarvosta.
15 tykkäystä
Pankin omista luottokannan vaihesiirtymädokumenteista käy ilmi, että varausta on tehty pääosin siirtämällä johdon harkintaan perustuen luottoja vaiheesta 1 vaiheeseen 2, eli tarkkailuluokalle. Tämä on minusta keskeistä huomata, lainat eivät siis ole olleet järjestämättömiä tai asiakkaat maksukyvyttömiä ja siten vaiheessa 3.
Pankin automaattisen ECL-mallin mukaan luotoissa ei siten ole ollut konkreettisia merkkejä maksukyvyn heikentymisestä. No, onko malli sitten kurantti? Minun on vaikea uskoa, että irbasta haaveilevalla pankilla kohtalainen yksinkertaisenkin mallin löytämät maksukyvyn heikkenemisen merkit olisivat jääneet huomiotta. Todennäköisesti malli on kohtalaisen kehittynyt tällä hetkellä ja tässä on kyse manuaalisista prosesseista liittyen unlikeliness-to-pay -kriteereihin, asiakaskokonaisuuksien tunnistamiseen ja vakuuskäsittelyyn puutteista ja niiden löytämisen aiheuttamista alaskirjauksista.
En itse edelleenkään pidä tätä katastrofina luottokannan laadun osalta. Mikäli koko kasa olisi työnnetty vaiheeseen kolme, olisi tämä isompi punainen flägi kaikenkaikkisen mallinnuksen osalta.
8 tykkäystä
Ilkka-Pohjalaisessa (31.7.) oli juttua OmaSp:n toimitusjohtajan hausta. Hallituksen pj. Jaakko Ossa kommentoi jutussa, että rekryä viedään eteenpäin konsultin voimin ja tehtävään on ilmoittautunut kiinnostuneita: “Mukana näyttää olevan todella kovia nimiä.”
Ossan mukaan tavoitteena on, että uuden toimitusjohtajan nimi selviää syksyn aikana: “Pankkialalla on niin kovat kilpailukiellot, että on täysin toinen asia, koska valittu pystyy aloittamaan.”
12 tykkäystä
Todennäköisesti näissä luotoissa ei ole juurikaan maksuviiveitä, joiden perusteella malli olisi varmasti todennut pd:n kasvaneen. Siksi todennäköisesti kyse on juuri manuaalisesta varauksen lisäämisestä (ja siirtämisestä stage 1 —> stage 2) koska johdon arvio on että näihin sisältyy ”significantly increased credit risk”.
Voisiko käytännössä tällöin olla lainoja, jotka erääntyvät vasta myöhemmin ja lyhennykset / korot ovat suhteellisen minimaalisia (bullet). Tällöin varmaan voitaisiin päätellä, että kun realisointi tapahtuu, niin ei ole mitään, millä maksaa luottoja täysmääräisesti takaisin (realisointiarvolla).
3 tykkäystä
Milloin mahdetaan saada uutisia hallituksen uudistamisesta tietotaidon saamiseksi pörssiyhtiötasolle. Asia pitäisi hoitaa kuntoon pikaisesti, eikä odottaa kevään yhtiökokoukseen. Johtoryhmän uusiminen tietysti vaatii uuden tj: n tulemisen hommiin.
3 tykkäystä
Valta on säästöpankkisäätiöillä ja hallinto sen mukainen. Oikeampi kysymys on, että kauanko tuollaista amatöörimäistä puljua on mielekästä pitää pörssilistattuna? Instikat varmasti karttavat tuollaista epämääräistä puljua pitkään ja säätiöillä on tosiaan se suurin omistusosuus. Tuosta kioskista ei koskaan tule nykyisen kaltaisella omistuspohjalla uskottavaa pörssiyhtiötä tai vakavasti otettavaa sijoituskohdetta.
7 tykkäystä
Minusta ei ole uskon asia, onko IRB-menetelmästä haaveilevan pankin ECL-malli kurantti vai ei. Tapahtuneen perusteella voimme mielestäni ainoastaan todeta, ettei se ole pystynyt luotettavasti ennustamaan tulevia luottotappioita. On tietysti sanomattakin selvää ettei mikään malli pysty näitä luotettavasti ennustamaan, mikäli järjestelmään syötetyt tiedot ovat virheellisiä. Tapahtumien taustoista pankin ulkopuoliset tahot on täysin pankin yleisluontoisen informaation varassa, joka ei tuo mallin toimivuuden arviointiin mitään lisäarvoa.
Johdon kohdistetut luottotappiovaraukset ovat tulleet pankin tiedotuksenkin mukaan manuaalisesti suoritetuissa tarkastuksissa esille, joten siihen ei pitäisi liittyä epäselvyyttä. Pankin ECL-malli tulee todistamaan ajan kuluessa toimivuutensa tai toimimattomuutensa, mutta Fivan nopean hyväksynnän varaan IRB-menetelmään siirtymisessä en paljon laskisi.
H1 aikana järjestämättömät ja maksukyvyttömät luotot lähtivät suhteettoman kovaan nousuun (+45% H1/24) ja nousu on mitä ilmeisemmin kohdistunut hyvin laajasti koko luottokantaan. Tämä herättää itsessäni epäilyn, että pankissa on edellisen johdon aikana hyvin laajasti hoidettu maksuvaikeuksiin joutuneiden asiakkaiden ongelmia lainoja rullaamalla ja lisärahoituksella, jolloin ne eivät ole koskaan päätyneet järjestämättömien luottojen listoille. Nyt kohun noustua ja johdon vaihduttua linja on mitä ilmeisemmin muuttunut ja silloin luottokannan mädät omenat tulevat pintaan. Itsellä on joitakin tällaisia yksittäisiä tapauksia suurissa ja pienemmissä asiakkuuksissa tiedossa, mutta se ei tietenkään kerro mitään toiminnan laajuudesta.
Seuraavat 2 kvartaalia kertovat uskoakseni paljon luottokannan laadusta enemmän, kun nähdään kehitys hieman pidemmältä ajalta. Olisin itse aika huolissani, mikäli järjestämättömien ja maksukyvyttömien luottojen määrä jatkaa raketointia.
13 tykkäystä
Uuden toimitusjohtajan ensimmäisenä tehtävänä on vaihtaa omistajat. Onkohan Nalle jo ilmoittanut halustaan tehdä come back Aleksille ja järjestely tyyliin Postisäästöpankki Tanskan mulqvisteille?
1 tykkäys
Mahdollinen IRB-menetelmään siirtyminen on minun mielestäni hieman yli-hypetetty asia, enkä oikein ymmärrä miksi sitä on pidetty niin tärkeänä pankin tiedotuksessa ja joidenkin sijoittajien sekä yhtiötä seuraavan analyytikon kommenteissa. Mikäli ainoana syynä on pääomavaatimusten keventäminen, on se mielestäni aika huono peruste pankille jonka lainakannasta löytyy hyvinkin yllättäen omaan pääomaan suhteutettuna 10% luottotappiovarauksiin johtavia lainoja. Tällaisella pankilla ei minun mielestäni ole standardi-menetelmiä käyttäenkään euroakaan ylimääräistä pääomaa.
Asiaan liittyen Deloitte on IRB-menetelmän mielekkyydestä pankkien kannalta julkaissut juttuja sivuillaan suomeksi: Ollako vai eikö olla IRB | Deloitte Finland
Lisäksi löytyy lontooksi vähän syvällisempää materiaalia asiasta kiinnostuneille:
1 tykkäys