Tässä vaiheessa tulevia luottotappioiden määrää ei tiedä kukaan.
Mikäli kävisi niin hassusti, ettei velallinen hoida järjestämättömänä olevaa luottoa sovitun maksusuunnitelman mukaisesti ,pankki irtisanoo luoton ja luotto siirtyy perintään. Tämä tilanne on sitten kohtalon kysymys pankille;kuinka turvaavat vakuudet luotolle on todellisuudessa vaadittu/saatu.
Kun luoton vakuuksista saadaan realisoitua jäljellä oleva luoton määrä korkoineen ja kuluineen, kaikki hyvin, vältyttiin luottotappiolta.
Tuntuu vain olevan ilmassa vahvaa skeptisyyttä vakuuksien turvaavasta laadusta, kenties pankilla itselläänkin.
Päätin luoda tilin kommentoidakseni OmaSP:n tiedottamista. Perkasin läpi Q3 raporttia tämänpäiväistä raportti vasten ja pistää ärsyttämään, että pankissa ei raportoida kunnolla ja läpinäkyvästi tietoa liittyen stage 3 riskeihin ja niihin tehtyihin varauksiin. Pistää miettimään onko kysymys osaamisesta, haluamisesta vai siitä onko pankilla itselläkään kaikkea tietoa edelleenkään.
Itselleni pienomistajana ja alalla työskentelevänä mielenkiintoinen tieto olisi nähdä kuinka paljon varauksia tuloslaskelmaan on jo tehty Stage 3 luottoriskeistä ja vielä tärkeämpänä kuinka paljon tähän kohdistuu vakuuksia puhumattakaan niiden laadusta. Nyt pankki ei mielestäni toimi läpinäkyvästi asiassa, joka vaikuttaa olennaisesti osakkeen arvoon ja siten investment caseen.
Provisions related to Stage 3 loans are shown on pages 47-48.
@Marcus5 ja @Tauno jo hyvin avasivat viesteissään tuota järjestämättömiin lainoihiin liittyvää asiaa. Tuohon ei ole tarkkaa vastausta olemassa edes pankilla, koska siihen liittyy niin monia muuttujia.
Suurimmat muuttujat on velallisten lainanhoitokyvyn kehitys ja viimeisessä vaiheessa vakuuksien määrä ja laatu. Se mitä itsellä on tiedossa, niin ongelma-asiakkaiden vakuuksina on järjettömillä lainoitusasteilla olevia kiinteistöjä, joilla ei ole edes olemassa jälkimarkkinoita järjellisillä hinnoilla suhteessa kohteeseen myönnettyihin luotoihin.
Itseä eniten huolestuttaa näissä uusissa luvuissa se, että järjestämättömät luotot jatkaa edelleen reippaassa kasvussa. Se mielestäni viestii luottokannan heikosta laadusta laajemminkin, ei pelkästään “ohjeiden vastaisen luotonantoon” liittyen.
Erinomainen huomio tämä viimeinen.
Epäilen vahvasti, etteivät ongelmat rajoitu siihen, että OmaSP ei ole “nouduttanut omia ohjeitaan” asiakaskokonaisuuksien määrittämisessä" vaan on lisäksi toiminut yleisellä tasolla löysästi antolainauksessa. Tilinpäätöksen mukaan erä
“Järjestämättömät saamiset yhteensä” koskien myös muita kuin ohjeidenvastaista toimintaa on tuplaantunut vuodessa 267m euroon. Siinä on lisää pureskelemista.
FIVA varmaan edellyttänee oman pääoman vahvaa kasvattamista oletettvissa olevia tulevia luottotappiokirjauksia varten ja vaikea nähdä pankin houkuttelevuutta sijoituksena tässä ympäristössä. Varsinkin yritysasiakkaana miettisin myös haluanko jatkaa pankin asiakkaana, jos turvallisempia vaihtoehtoja on tarjolla. Itse heitin juuri osakkeeni mäkeen, vaikka tappio kirpaiseekin pahasti.
Ei suoraan OmaSp:hen, mutta kuitenkin riskienhallintaan yleisesti liittyen, niin satuin viime viikolla istumaan lounaalla yhden aiheesta väitöskirjaa tekevän henkilön vieressä. Oli aiemmin tehnyt pitkän ura tunnetussa pörssiyhtiössä sisäisessä tarkastuksessa ja riskienhallinnassa. Väitöskirja käsittelee jotakuinkin riskienhallintaa ja riskien raportointia julkisten pörssiyhtiöiden raportinnissa säädännön näkökulmasta (tai jotenkin sinne päin). Yhtenä keskeisenä huomiona oli jo tässä vaiheessa, etteivät yhtiöt oikeasti käsittele keskeisiä riskejä kattavasti ja raportoi niistä säädännön edellyttämällä tavalla. Fiva ei halunnut antaa kyseiseen väikkäriin henkilöhaastattelua, koska totesivat melko nopeasti, ettei heillä ole aidosti mahdollisuutta valvoa tätä säädäntöä ja aihetta, kun ei ole henkilöstöresurssia siihen.
Jos siis näyttää siltä, että keskeisiä riskejä ja riskienhallinnan havaintoja ym. näyttää puuttuvan raporteista, se johtuu pitkälti siitä, ettei niitä tosiaankaan ole raportoitu. Tämä taas osaltaan johtuu siitä, ettei asiaa ole valvottu sisäisesti tai ulkoisesti riittävästi. Tässä on siis parantamista koko Suomen listatun markkinan osalta eikä ongelma koske ainoastaan OmaSp:tä.
Kasper jutteli toimitusjohtaja toimitusjohtaja Sarianna Liirin kanssa Q4:sta, tulevaisuudesta ja muistakin asioista.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:12 Kvartaalin kohokohdat
03:04 Luottokanta
04:10 Voitonjako
05:14 Ohjeistus
07:30 IRB-lupahakemusprosessin keskeytys
09:08 Finanssivalvonnan tarkastukset
12:46 Toimenpideohjelma
14:36 Fokusalueet
16:22 Opit
Ainoa vika vaan, että siellä vakuuksissa on paljon täyttä roskaa. Maakuntien kiinteistökeisareita on rahoitettu siltä pohjalta, että kaupaksi käymättömiä mörsiä on ostettu “alle markkinahinnan”, ne on arvotettu välittäjällä “markkina-arvoon” ja lainaa on myönnetty sitten sen pohjalta. Sijainnit ja kunnot ovat monesti sellaisia, että lainanottohetken jälkeen tilanne on synkentynyt muuttotappion ja rakennusten teknisen kunnon vuoksi merkittävästi.
Mielenkiinnolla odotan Inderesin suosituspäivitystä. Miten olisi esim. 7 euron tavoitehinta ja myy.
Positiivista päivän raportissa oli se, että vakavaraisuudesta kertovaan kappaleeseen oli lisätty selkeä laskelma MREL-vaateesta ja toimista sen täyttämiseksi. Tätä edellisen raportin jälkeen hieman kaipailin, koska silloin kerrottiin vain vaateen merkittävästä kasvusta vuonna 2027:
Kokonaisriskistä laskettuna tuleva vaade uusilla vaatimuksilla tulisi olemaan 765 miljoonaa euroa, eli vajausta tällä hetkellä olisi 25 miljoonaa euroa. Pankki aikoo kattaa puuttuvan määrän jo ennen voimaantuloa, kuten yllä todetaan.
E: Rivillä Muut velat olevat seniorilainat ovat vaateen voimaan tullessa erääntyneet/kelvottomia MREL-vaateen täyttämiseksi. Odotettavissa on siis uusien seniorilainojen liikkeellelaskuja satojen miljoonien edestä vaateen täyttämiseksi.
Pakko myöntää, että pettymyshän OmaSp:n Q4/2024 oli. Ei niinkään tuloksen, vaan vuoden 2025 vaatimattoman ohjeistuksen takia.
Juurikin ystävä käytti OmaSp:n käyttämästä termistä “ohjeiden vastainen toiminta” osuvampaa vanhaa suomalaista termiä “röhlömi”. Eipä taida jäädä vuoden 2024 röhlömivaraus eli ohjeiden vastaiseen toimintaan liittyvä luottotappiovaraus 64 M€ ainoaksi.
Röhlömien sulattelu näyttää jatkuvan tänä vuonna 2025, kertoo OmaSp:n arvio vuoden 2025 tuloksesta. Perustele!
Tilinpäätöksen 2024 vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli 86,656 M€ ja EPS 1,80 €. Yhtiö antaa arvioksi vuoden 2025 vertailukelpoiseksi tulokseksi ennen veroja 65 - 80 M€, siis laskua jopa vuoden 2024 tuloksen puolittumisesta. Suhteutettuna vuoden 2024 yllä kerrottuna lukujen suhteeseen vuodelle 2025 olisi luvassa EPS:ä eli osakekohtaista nettotulosta 1,35 -1,66 € (siis verotus yms. mukaan lukien).
Kun vielä vuonna 2023 vertailukelpoista tulosta ennen veroja tehtiin 143,6 M€, niin huomioiden vuoden 2024 röhlömivaraus eli ohjeiden vastaiseen toimintaan kohdistettu luottotappiovaraus 64 M€, olisi vertailukelpoinen tulos ennen veroja ilman sitä ollut 86,7 M€ + 64 M€ = noin 150 M€. Ihan suoraan näin ei voi laskea, mutta mittaluokka lienee oikein.
Miten voi vuoden 2023 tulostaso 143,6 M€ ja vuoden 2024 röhlömeistä puhdistettu 150 M€ pudota vuonna 2025 tasoon 65 - 80 M€?
Tj. Sarianna Liiri jutteli Inderesin haastattelussa (5:14 - 7:30), että ensiksikin korkojen lasku ja sitä seuraava korkokatteen aleneminen selittää suurimman osan, mutta toiseksi myös talousympäristön heikkous vaikuttaa, kun tuottoisien asuntolainojen määrä ei kasva toivotusti. Kolmanneksi hän nostaa osin röhlömeistä johtuvat valvojan edellyttämät järjestelmämuutosten kustannukset.
OmaSp:n korkokate oli vuonna 2023 197 M€ ja vuonna 2024 213,1 M€ ja. Q4/2024 korkokate laski vuositasolla 11%. Jos se ei vielä riitäkään, vaan korot laskevat jatkossa vieläkin nopeammin kuin Q4/23 → Q4/24, voidaan ottaa tarkastelun pohjaksi vaikka 15%.
Silloin vuoden 2025 korkokate olisi 181,1 M€ eli noin 32 M€ vähemmän kuin vuonna 2024. Se ei vielä selitä, miksi vuoden 2024 röhlömivapaa 150 M€ vertailukelpoinen tulos ennen veroja laskisi tasoon 65 - 80 M€. Minne katoaa (150 - 32 M€) - 65/80 M€ = 38 - 53 M€? Tj. Liiri kertoo, että palkkiotuotot tulevat kasvamaan ja valvojankin edellyttämät järjestelmien kehittämismenot kasvamaan. Jos oletetaan palkkiotuottojen kasvuksi 5 M€ ja järjestelmäkuluiksi 10 - 15 M€, jää selittämättömäksi erotukseksi 28 - 38 M€.
OmaSp ei ole paljastanut, mihin laskelmiin vuoden 2025 tulosennuste perustuu. Avoimuutta voisi pyytää lisää. Jos laskelmat julkaistettaisiin, ei Juurikin tarvitsisi tehdä oletuksia ja spekulatiivisia laskelmia. Nyt Juurikki vetää hätäisen johtopäätöksen, että OmaSp varautuu 28 - 38 M€ lisäykseen röhlömivarauksiin tai sitten summa jakaantuukin röhlömien ja muun liian löysän luotonannon kesken. Yllä oleva keskustelu viittaisi enemmän jälkimmäiseen.
Onko siis luvassa kaksi laihaa vuotta vai sen seitsemän? Juurikki rohkenee arvata jälkimmäistä. Tunkio pitää käydä läpi nyt, niin ei enää haise vuosikymmenten päästä. Silti sijoittajan näkökulmasta tulee OmaSp:lle antaa kiitosta, että se kertarysäyksen sijaan näyttää sulattelevan aiempia syntejä pitemmällä ajalla, niin sijoittajat pääsevät tuoton puolittumisella x vuoden ajan sen sijaan, että.
Inderes - 10 euroa & vähennä:
Heitän tällaisen detaljin vielä soppaan, että nämä röhlömi-asiakkaat ovat nyttemmin huonon maksukyvyn ohella myös heittäytyneet maksuhaluttomiksi, siis lopunkin. Mogulithan ovat aina olleet todella nihkeitä maksajia kaikessa. Tämä haluttomuus generoi lisää järjestämättömiä luottoja.
Menossa on valtataistelua et kuka päättää ja määrää. Pankilla kun kuitenkin on sotakassaa ihan reippaasti, voisivat hiukan tönäistä luottovarauksista asioita luottotappioiden puolelle. Siis kevätsiivous-hengessä ja teemalla.
Miten niin pankilla on sotakassaa? OmaSp joutuu hankkimaan lisäpääomaa jo nykyiselläkin MREL-vaateella, eli sotakassassa on vajetta.
OmaSp pitää edelleen kiinni narratiivista, että ongelmaluotot rajoittuvat 200 meuron
asiakaskokonaisuuteen, joka on myönnetty sääntöjen vastaisesti eli asiakskokokonaisuutta ei ole muodostettu oikein. Hpj Ossa vakuutteli 6 kk sitten, että OmaSp lainakanta on muilta osin täysin tervettä. Järjestämättömien luottojen suuri määrä ja ripeä kasvu kertoo jotain ihan muuta eli ongelmat koskevat laajasti ainakin yritysluottokantaa. Suurimmalle osalle tälle palstalle kirjoittavista asia ei tullut yllätyksenä.
Ossan kommentti osoittaa, että hallinto on pahasti ulkona pankin todelliseta tilanteesta. Ossa jatkaa, mutta muuten hallitukseen tullut uusia henkilöitä. Aika näyttää, että saako hallitus uusien voimien avulla pankin hallintaansa. Olisikohan johdossakin tarve lisävaihdoksiin.
Kuinkakohan iso osa yritysluotoista on kiinteistösijoittamiseen? Eli asuntomarkkinan heikkous heijastuu myös näihin, ei pelkkiin asuntolainoihin.
Syyskuun credit-presiksen mukaan noin 50% eli ~1,3mrd€
Edit: Tuohan ei toki kerro paljonko osuu kiinteistösijoittamiseen, mutta kiinteistöpuolen toiminta (real estate + construction) on tuota kokoluokkaa.
Saatiin joku vuosi sitten OmaSP:stä lainaa siten, ettei täyttänyt heidän omia riskisuosituksia lainan määrä / silloiset tulot. Nykyisellä korkotasolla ollut taloudessa tiukkaa, mutta ihan juuri korot laskee ja palkat nousee, niin kyllä tästä selvitään. Nyt pohdin, pitäisikö tällä hinnalla monipuolistaa suhdetta pankkiin ja ostaa myös osaketta.
Ehdin artikkelin lukea ennen kuin se nappastiin pois linjoilta:
Oma Säästöpankin ex-pankkiirin sivubisnes on vaikeuksissa - Lentoyhtiö X-Flitestä paljastui rikosepäilyjä
"Lentokonehankintaa rahoitettiin OmaSp:stä saadulla 600 000 euron luotolla. Sen vakuutena piti olla lentokone.
Talouselämä uutisoi viime syksynä, että lentokonetta ei oltu kuitenkaan alusta alkaen kiinnitetty."
Mitenkähän paljon näitä samankaltaisia asioita tulee aina tiputellen esille tämän firman entisestä “tehojohdosta”…
Edit: Mitenkähän toimitaan tilanteessa, jossa yritys on saanut luoton mutta sen vakuudeksi ei ole “pantattu” mitään vastinetta…
Kiitos Junnu, tätä tulin täältä etsimäänkin!
Vahvistan vielä Amppareitten kautta kuvakaappauksella, että tosissaan artikkeli aiheesta oli. Itse en ehtinyt lukemaan, avatessa luki että on poistettu.