Oma Säästöpankki

Osakkeet
, ,
2837

Ei mitään vakavaa…

Oma Säästöpankki Oyj on julkaissut tiedotteen:
17.02.2025
Finanssivalvonta asettaa Oma Säästöpankki Oyj:lle lisäpääomavaatimuksia ja maksuvalmiutta koskevan vaatimuksen pohjautuen valvojan valmistuneeseen arvioon (SREP)

Finanssivalvonta asettaa Oma Säästöpankki Oyj:lle lisäpääomavaatimuksia ja maksuvalmiutta koskevan vaatimuksen pohjautuen valvojan valmistuneeseen arvioon (SREP)

Finanssivalvonta on 14.2.2025 päätöksellä asettanut Oma Säästöpankki Oyj:lle (OmaSp tai yhtiö) luottolaitostoiminnasta annetun lain 11 luvun 2 §:n mukaiset kaksi harkinnanvaraista lisäpääomavaatimusta. Yhtiön omien varojen lisävaatimus (P2R) tulee olemaan 2,25 prosenttia ja vähimmäisomavaraisuusasteen lisävaatimus (P2R-LR) 0,25 prosenttia, jotka korvaavat nykyiset harkinnanvaraiset lisäpääomavaatimukset (omien varojen lisävaatimus 1,50 prosenttia ja vähimmäisomavaraisuusasteen lisävaatimus 0,25 prosenttia).

Harkinnanvaraiset lisäpääomavaatimukset tulevat voimaan 30.6.2025 alkaen ja ne ovat voimassa enintään 30.6.2028 asti. Vähintään kolme neljäsosaa lisäpääomavaatimuksesta tulee kattaa ensisijaisella pääomalla ja siitä vähintään kolme neljäsosaa ydinpääomalla. Yhtiö täyttää asetetut lisäpääomavaatimukset 31.12.2024 mukaisilla omien varojen vaateilla ja omilla varoilla. Päätös on tehty normaalina osana valvojan arviointiprosessia (SREP) luottolaitostoiminnasta annetun lain 11 luvun 6 §:n, 6 a §:n 1 momentin 1 kohdan ja 6 b §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan nojalla.

Lisäksi Finanssivalvonta asettaa OmaSp:lle luottolaitostoiminnasta annetun lain 11 luvun 2 §:n mukaisen maksuvalmiutta koskevan vaatimuksen ylläpitää vähintään kolmen kuukauden minimiselviytymishorisonttia Euroopan Keskuspankin stressitestimetodologian mukaisessa skenaariossa. Vaatimus tulee voimaan 31.12.2025 ja on voimassa enintään 31.12.2028 asti. Yhtiö on käynnistänyt valmistautumisen maksuvalmiutta koskevan lisävaatimuksen täyttämiseksi. Vaatimus perustuu luottolaitostoiminnasta annetun lain 11 luvun 9 §:n 1 momenttiin.

Valvojan keskeisistä havainnoista ja yhtiössä käynnissä olevista toimenpiteistä on kerrottu tarkemmin Tilinpäätöstiedotteella 31.12.2024, joka on julkaistu 10.2.2025. Tilinpäätöstiedote löytyy yhtiön sivuilta www.omasp.fi/sijoittajalle/raportit-ja-julkaisut/talousjulkaisut.

Oma Säästöpankki Oyj

7 tykkäystä
2838

Paimiossa konkurssiin siltarakentaja Tehan. Suurin velkoja OmaSp. ja Verohallinto. Omavaraisuus 17%. Ihan pieni yritys ei ole lv. 16,1 miljoonaa ja henkilöstöä 43. Näitä tippuu koko ajan OmaSpn piikkiin.

11 tykkäystä
2839

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pankilla tulee olla jatkossa nykyistä enemmän käteistä tai muita helposti rahaksi muutettavia varoja ongelmatilanteiden varalta.

”Muutos ei ole dramaattinen”, Inderesin analyytikko Kasper Mellas sanoo HS:lle.

Mellas arvioi, ettei ainakaan Fivan uusi pääomavaatimus vaadi pankilta erityisiä toimia.

”Pankilla on riittävästi puskureita suhteessa tähän muutokseen.”

Taitaa olla niin, että tämä on ollut jo hetken aikaa johdolla tiedossa ja ennusteita maltillisemmalla osingolla osaltaan valmistauduttiin tähän. Olisi tästä toki ollut joku kommentti kivempi lukea suoraan analyysitehtaan sivuilta, kuin hesarin jutusta.

Lisäys: No sieltä se sitten tulikin. Olin vaan hätäinen taas.

3 tykkäystä
2840

Minun käsittääkseni pääomavaade ei tarkoita suoraan mitään taseen Vastaavaa-puolella. Sen sijaan se tarkoittaa, että Vastattavaa-puolella pitää olla enemmän omaa pääomaa vs talletukset ja muu vieras pääoma.

Lienenkö minä väärässä vai onko HS Taloustoimitus taas pihalla kuin bolsevikki aavikolla?

2841

Taitaa viitata tuohon likviditeetille asetettuun vaateeseen tuo kohta.

1 tykkäys
2842

X-Flitea koskeva artikkeli palasi linjoille: Oma Säästöpankin ex-pankkiirin sivubisnes on vaikeuksissa – Lentoyhtiö X-Flitestä paljastui rikosepäilyjä | Talouselämä

5 tykkäystä
2844

Tämä on ihan sama artikkeli, kun mistä eilen keskusteltiin, mitään liputtamista tässä ei omasta mielestä ole, kun tuodaan esille että OmaSP on lainoittanut ex-johtajien touhuja ja ei edes ole ottanut vakuuksia. Johtuuko se siitä mitä johtajat itse sanoneet tai tuoneet ilmi lainoituksen aikaan vai mistä on hiukan epäselvää pankin toiminnassa.

20 tykkäystä
2845

Juu, ei ole minunkaan mielestä mitään liputtamisen aihetta. Lentokone oli alkujaan panttaamatta lainan vakuudeksi ja itse näen sille ainakin kaksi vaihtoehtoista syytä:

  1. Pankki ei normaalioloissa huoli liikennevälineitä/tai muitakaan esine-oikeudellisia kohteita vakuudeksi, niiden rahoitus hoidetaan yleensä rahoitusyhtiöiden toimesta. Koittakaapa vaikka tarjota Skodaa tai Rolexia pankille lainan vakuudeksi, jos ette muuten usko. :slight_smile:

  2. Pankin luotto- ja vakuusasiakirjat ovat olleet muutenkin ihan levällään, kun on ollut kova kiire jakaa rahaa maailmalle. Nyt niiden rahojen kotiuttamisessa onkin tullut eteen valtavia ongelmia.

22 tykkäystä
2846

Tänään protestilistalla mielnkiintoiselta vaikuttava tapaus:

kuva

Velallisen viimeisiä (maksullisia) tilinpäätöstietoja en tähän ota koska en usko niiden antavan juurikaan lisäarvoa asiaan, mutta vuoden 2020 tilinpäätöstiedot näytti tältä:

kuva

Protestilistalla näkyvä toinen velkoja on myös mielenkiintoinen. Kyseisestä taloyhtiöstä saa noiden taloyhtiön saatavien yhteissummalla arviolta 3-4 asuntoa:

kuva
kuva1010×688 18.9 KB

Tällaisissa tapauksissa herää asian taustoja tarkemmin tuntematta kysymys, kauanko tämäkin laina on ollut hoitamatta ja mitkä sen vakuudet ovat lainaa nostettaessa olleet? Toisen velkojan perusteella uskoisin vakuutena olevan kyseisessä yhtiössä olevat asunnot. Lainasumma on toki pieni, mutta pienistä puroista kertyy iso virta.

12 tykkäystä
2847

Tuossa vielä samasta linkistä aiempia kauppoja referenssiksi (en lainaa uudestaan koska peräkkäinen viesti) Tästä kuitenkin näkee miten rajusti pyyntihinnat - ja samalla tietysti vakuusarvo on pudonnut kymmenessä vuodessa, eli noin 50-70%. Kertonee myös vuokrausasteesta jotain:

image
image1173×596 35.5 KB

4 tykkäystä
2848

As.oy:n kerrostalot on vuodelta 1980 ja as.oy perustettu vuonna 2005. Eli tuossakin kaiketi on yhtiöitetty vanhoja vuokrataloja? Myynti-ilmoitusten perusteella taloilla ei ole remonttihistoriaa ja huolettomasti niitä markkinoidaan iskulausein “Tähän yhtiöön ei ole tulossa remontteja”. Hienoa, että porilaiseen lähiöön on osattu rakentaa tuollaisia ikuisesti kestäviä remonttivapaita luksushuoneistoja.

Kirsikkana kakun päällä noissa kämpissä näyttää olevan kuitenkin mukavasti yhtiölainaa, joka ei siis käsitykseni mukaan kohdistu mihinkään suoritettuihin remontteihin. Esim. 74,5 m2 kämppää kaupataan 42,6t euron hintaan, josta yhtiölainan osuus on 13,6t. Varsinaisia helmiä siis löytyy taas kerran OmaSP:n maksuvelvollisuutensa laiminlyöneen velallisen omaisuusluettelosta.

20 tykkäystä
2849

Kun ongelmat ovat jatkuneet jo kauan, ei firman konkurssi vaikuta OmaSp:hen juuri millään tavalla, sillä luottotappiovaraukset on tehty jo vuosia sitten eli ne ovat pääosin rasittaneet ko. vuosien tulosta, ei vuoden 2025 tulosta.

Lainkaan katsomatta siihen, mikä pankki on asunto-osakeyhtiölle lainan myöntänyt, on epätodennäköistä, että 90 k€ päälle kaatuvat rästit laittaisi koko asunto-osakeyhtiön nurin. Jos ja kun kyseessä on pääsääntöisesti omassa asuinkäytössä olevia asuntoja, joiden asuntolainaa on jo maksettu parhaimmillaan pari vuosikymmentä, ei ylimääräinen esim. viiden tonnin lisäkulu (ei ole tiedossa asuntojen lukumäärä) ole sen suurempi, kuin hyvin hoidetuissa taloyhtiöissä lähes joka vuosi maksettavaksi tuleva osuus milloin mistäkin rempasta.

Tarina ei kerro, ovatko asunnot, joista rästit ovat syntyneet, jo myyty eteenpäin. Uusi omistaja vastannee vastikerästeistä, sillä eiköhän isännöitsijätodistukseessa ole rasitteet kerrottu. Jos tilanne on monimutkaisempi, niin loppukädessä muut asunto-osakeyhtiön osakkaat maksavat tai itkevät ja maksavat 90 k€ asuinpinta-alansa mukaisina maksuosuuksina.

Asunto-osakeyhtiön hallitus on laiminlyönyt tehtäviään, kun on päässyt syntymään yli 90 k€ yhtiövastikerästit. Olisi pitänyt hyvissä ajoin ottaa haltuun ja laittaa vuokralle, kun sen laki sallii.

Onko muuten kenelläkään tiedossa oikeustapausta, jossa tehtävänsä laistanut hallitus on pantu korvausvastuuseen aiheuttamastaan vahingosta?

3 tykkäystä
2850

Menee jo paljon aiempaa viestiäni enemmän mutuilun puolelle, mutta tuon 2020 tilanteen mukaan yhtiöllä on ollut vastuita yli 1,5m€. Itse en aio asiaa tämän enempää penkoa, mutta on hyvinkin mahdollista, että nyt protestilistalle päätyneet saamiset eivät ole kaikki mitä OmaSp on rahoittanut.

Entisen johdon aikana pankki on minun tietämykseni mukaan loppuun asti pyrkinyt välttämään lainojen laittamista perintään ja sitä on jopa vältelty kaikilla mahdollisilla keinoilla. Enemmänkin siellä on harmiteltu, jos pystyyn kuollutta velallista hakee joku toinen velkoja konkurssiin.

Mitä tuohon taloyhtiöön tulee, niin yhtään muita viisaampi en ole senkään suhteen. @JuhaR viestin perusteella siellä on minun päätelmieni mukaan saatettu jotakin remonttia tehdä ihan viime aikoina, jotka voisivat osittain selittää suuria vastikerästejä. Noin suuria rästejä ei yhden, kahden tai kymmenenkään kämpän hoitovastikkeista kovin nopeasti kerry.

7 tykkäystä
2851

Tuon tapaisissa on joskus ollut tapana ottaa yhtiölainaa ilman remonttia, jyvittää sitä asunnoille (ei välttämättä omille) ennen myyntiä uusille omistajille.

3 tykkäystä
2852

Ylin kappale on Juurikin ja vastaus Kivikon sisältäen kuvakaappauksen joltakin analyytikolta.

OmaSp:n pörssitiedote 11.9.2024:
“Oma Säästöpankki Oyj (”OmaSp” tai ”Yhtiö”) laskee liikkeeseen 50 miljoonan euron vakuudettoman senior-ehtoisen joukkovelkakirjalainan. Joukkovelkakirjalainan eräpäivä on 18.9.2026 ja lainalle maksetaan vuosittaista korkoa 4,28 %. - -
Lainan liikkeeseenlasku tapahtuu OmaSp:n 3 000 000 000 euron joukkovelkakirjalainaohjelman alla.”

Näitä vakuudettomia senior-ehtoisia joukkovelkakirjalainoja OmaSp julkisti elo-syyskuussa 2024 kolme, yhteensä 130 M€ arvosta. Kustakin annettiin pörssitiedote. Vain yhdessä oli mainittu myös korko 4,28%, jota voi suhteuttaa esim. 12 kk Euriboriin, joka oli silloin suht tasan 3%. Luottoa löytyy ja raha on suht halpaa.

Jos joku tuntee hyvän artikkelin tai muun kirjoituksen pankkien vakavaraisuussääntelystä, niin kertokoon.

Harkinnanvarainen lisäpääomavaatimus on eri asia kuin maksuvalmiutta koskeva vaatimus.

Nykyinen pääomavaade on yhteensä 13,02% vastaten 476,741 M€:a.

Vuoden 2024 tilinpäätöstiedotteen pohjalta voidaan laskea, paljonko maksuvalmiutta koskeva vaade on euroissa:
"Rahoitusvakausviraston Oma Säästöpankki Oyj:lle asettama kriisinratkaisulain mukainen omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimus (MRELvaade) koostuu kokonaisriskiin pohjautuvasta vaatimuksesta (9,5 %) ja vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa käytettävästä vastuiden kokonaismäärään pohjautuvasta vaatimuksesta (3,0 %). Tilanteessa 31.12.2024 Oma Säästöpankki -konserni täyttää asetetun vaateen omilla varoilla. Rahoitusvakausvirasto asetti keväällä 2024 Oma Säästöpankki -konsernille päivitetyn MREL-vaatimuksen. Uuden päätöksen mukaisesti kokonaisriskiin pohjautuva vaatimus on määrältään 20,88 % - - "

Jos nykyinen pääomavaade on yhteensä 13,02 % vastaten 476,741 M€:a, niin MREL-vaade 20,88 % tarkoittaa euroissa 764,543 M€.

Tilinpäätöstiedotteesta löytyy mielenkiintoinen taulukko sivulta 31. Siinä kerrotaan, että vuoden 2024 lopun MREL-vaade oli 347,954 M€ (vuonna 2023 313,5 M€). Vastaavasti MREL-kelpoisia varoja oli 739 202 M€ (571,271). Huomio kiinnittyy siihen, että kohta ‘Muut velat’ on kasvanut tasosta 26,752 M€ tasoon 169,225 M€. Taisi olla 8-9/2024 otettujen vakuudettomien senior-lainojen (130 M€) tarkoituksena varautua maksuvalmiusvaatimuksen nousuun.

Kun kolmen vuoden sisällä on saavutettava MREL-vaade 20,88 % eli 764,543 M€ ja 31.12.2024 MREL-kelpoisia varoja oli 739,202 M€, niin vaje on vain reilut 25 M€. Siihen ei enää tarvitse ottaa lainaa, sillä OmaSp antoi tulosohjeistuksen vuodelle 2025: “Arvioimme konsernin tilikauden 2025 vertailukelpoisen tuloksen ennen veroja olevan 65–80 miljoonaa euroa (vertailukelpoinen tulos ennen veroja tilikaudella 2024 oli 86,7 milj. euroa).”

Vuodelta 2024 maksetaan suunnitelman mukainen 20 % osinko, joka on 0,36 €/osake ja yhteensä noin 12 M€. Vuodelta 2025 kertyvä osinko olisi samalla 20 % -kaavalla pyöreästi 10 M€. MREL-vaateen reilut 25 M€ järjestyy siis vuoden 2025 nettotuloksesta. Voi vaikka nostaa osinkoa 50 %:iin ja vielä vaan vakavaraisuus kestää MREL-vaateen. Tulee kuitenkin muistaa, että prosenteissa laskettava MREL-vaade kasvaa euroissa samalla, kun toiminta laajenee.

Tilinpäätöstiedotteen 2024 mukaan (s. 30) “Uusi MREL-vaade tulee täyttää viimeistään kolmen vuoden kuluttua päätöksen asettamishetkestä. Hallituksen vahvistaman rahoitussuunnitelman mukaisesti yhtiö valmistautuu täyttämään tulevan MREL-vaateen jo ennen sen voimaantuloa.”

3 tykkäystä
2853

Tästä unohtui kertoa, että 17.2.2025 tiedotteen mukaan Fiva edellyttää nopeampaa aikataulua: “Lisäksi Finanssivalvonta asettaa OmaSp:lle luottolaitostoiminnasta annetun lain 11 luvun 2 §:n mukaisen maksuvalmiutta koskevan vaatimuksen ylläpitää vähintään kolmen kuukauden minimiselviytymishorisonttia Euroopan Keskuspankin stressitestimetodologian mukaisessa skenaariossa. Vaatimus tulee voimaan 31.12.2025 ja on voimassa enintään 31.12.2028 asti. Yhtiö on käynnistänyt valmistautumisen maksuvalmiutta koskevan lisävaatimuksen täyttämiseksi.”

Kuten yllä osoitetaan laskelmalla, ei tämä edellytä lainanottoa, vaan vaatimus voidaan täyttää vuoden 2025 nettotuloksella - siis olettaen, että laskelma pätee myös pankkiammattilaisten silmissä. Kommentteja?

1 tykkäys
2854

No nyt voi todeta, että Oma SP on todellakin jakanut rahaa kaikille. Liikevaihto nolla kun “yrityksen” omistaja istui / istuu vankilassa. Ollut enemmän ja vähemmän rikollinen koko elämänsä…

Tämän kuvan kun olisi nähnyt aiemmin, niin olisin myynyt joka osakkeen samantien…

1 tykkäys
2855

Tässä nyt näyttäisi sotkeentuvan ainakin kolme asiaa keskenään:

  1. Fivan pääomavaatimukset
  2. Fivan likviditeettivaatimukset
  3. Rahoitusvakausviraston pääomavaatimukset

Tuon likviditeettivaatimuksen vaikutusta ei ole helppo saatavilla olevista tiedoista laskea, kuten @Kasper_Mellas asiaa koskevassa kommentissaan totesi. Fivan kohonneet pääomavaateet eivät aiheuta myöskään tällä hetkellä ongelmia, mutta rahoitusvakausviraston voimaan tulevien vaateiden täyttäminen vaatii pankilta toimia.

Laskelmassasi MREL-vaateiden täyttämiseksi olevat luvut ovat vanhentuneita, niiden astuessa voimaan. Tällä hetkellä liikeelle lasketut seniorit erääntyvät ennen tuota ajankohtaa ja ne joudutaan korvaamaan uusilla. Lisäksi MREL-vaateen täyttäviltä senioreilta vaaditaan muistaakseni yli vuoden jäljellä olevaa juoksuaikaa, että ne ovat MREL kelpoisia. (aika voi olla pidempikin, sillä tämä ulkomuistista)

8 tykkäystä
2856

Menee vähän puurot ja vellit sekaisin. Pääomavaade, MREL-vaade ja maksuvalmiusvaade ovat kolme eri asiaa ja ne käyttäytyvät myös hyvin eri tavalla.

image
image1033×373 53.4 KB

Uusi pääomavaade osuu yo. taulukon SREP-otsikkoon eikä tämä taida aiheuttaa akuutteja toimenpiteitä. Toisaalta kun on puhuttu pääomapuskureista, niin tämä muutos syö niitä n. 27 miljoonaa, jolloin nykyisen 93 miljoonan sijaan jäljelle jää 66 miljoonaa.
image
MREL-vaateen muutos taas vaikuttaa tähän taulukkoon ja samalla vaade yli tuplaantuu. Pääomat ja debentuurit eivät riitä kattamaan uutta vaadetta, jolloin “edullisin” keino on senior-lainat. Regulaatio asettaa vaateen kattamiseen käytetyille erille kuitenkin erilaisia ehtoja ja ne huomioiden nyt pankin taseessa olevat senior-lainaerät eivät ole auttamassa uuden MREL-vaateen suhteen vuonna 2027. Tällä hetkellä pankille kallista ja kenties vaikeasti saatavaa senior-lainaa on siis laskettava liikkeeseen.

Myös debentuurit ovat regulaation näkökulmasta “lyhenevää” sorttia, jolloin niiden uusiminen tai vaihtoehtoisten pääomaerien kerääminen tullee ajankohtaiseksi ennemmin tai myöhemmin. Yhteenvetona voi todeta, että uudet vaateet tuskin aiheuttavat suuria muutostarpeita per heti, mutta ei niitä voi jättää huomiotta pääoma- ja rahoitussuunnittelussa. Itse näkisin pääomavaateen muutoksessa suurimpana haasteena puskurin pienentymisen, jonka seurauksen pääomat eivät kestä toista samanlaista vuotta mitä vuosi 2024 oli (alaskirjausten/luottotappiovarausten suhteen). Varteenotettavana vaihtoehtona on myös osingoista pidättäytyminen joksikin aikaa, etenkin jos tuloskunto jää nyt indikoidulle tasolle tai jopa alittaa sen.

Maksuvalmiuden osalta on vaikea sanoa mitään kun ei tunne EKP:n stressitestimetodologiaa, mutta nykyisellä likviditeetin määrällä ja taseessa olevilla puskureilla on vaikea nähdä, että tämä aiheuttaisi sen suurempia toimenpiteitä.

13 tykkäystä
2857

Omat havainnot tilinpäätöstiedotteesta:

  • Orgaaninen kasvu (eli excl. Handelsbanken) on noin 100 miljoonaa negatiivinen sekä talletuksissa, että luotoissa
    • Strategiassa mainittu orgaaninen kasvu ei siis ole toiminut ja jos en väärin muista, niin sama tapahtui myös 2022 ja 2023…
  • Voi olla signaaliarvoa, tai ennemmin omaa mutuilua, mutta pankin rahoitusrakenne on jossain määrin muuttunut. Sijoitustodistuskanta on supistunut lähes nollaan (-150 miljoonaa) ja samalla pankki on käynyt keskuspankin kukkarolla aiempaa aktiivisemmin (+60 miljoonaa)
    • Tämä voi kertoa pankin kohdalla sijoitustodistusmarkkinan toimimattomuudesta…tai sitten ei
  • Luottokannan vakuusvaje tuntuu aika rapsakalta ollessaan 18% (yritysasiakkaat)
    • Yritysluottokanta on noin 2,5 miljardia ja siten siihen kohdistuu vakuusvajetta 460 miljoonaa
    • Credit-presentaatiossaan yritys kertoo luotokannan vakuusvajeen olevan 4%, mutta jää epäselväksi tarkoitetaanko sillä ainoastaan asuntoluottoja vai koko kantaa. Jos koko kantaa, niin luvut eivät täsmää
  • Jo keväällä spekuloitu johdon harkintaan perustuva luottotappiovaraus ei ole siirtynyt laskennan kautta lukuihin, joten jostain syystä paljon esillä olleen asiakaskokonaisuuden laajuutta ei vieläkään tiedetä tai laskennan tuottamia lukuja ei haluta nähdä ja/tai näyttää

Summa summarum, vuosi 2024 yhdistettynä alkuvuoden kiristyksiin maalaa itselleni poikkeuksellisen harmaan kuvan pankin lähitulevaisuudesta. Orgaaninen kasvu ei ole onnistunut ja samalla Fivan&RVV:n uudet päätöksen kuristavat kasvumahdollisuuksia entisestään. Talletusvoittoisille pankeille korkojen nousu ja talletusten tahmaisuus mahdollisti lähes tähtitieteelliset korkokatteiden kasvut, mutta kenties unohdettiin, että tase käyttäytyy samalla tavalla korkojen laskiessa. Talletuskanta on edelleen tahmainen, joten rahoituksen hinta ei laske vaikka korot laskevat ja samaa aikaan korkotuotot tulevat täsmällisesti alas kuin Falcon 9 konsanaan. Ehkäpä pankin oma ohjeistus vuodelle 2025 ei ollutkaan kovinkaan suuri yllätys ja valitettavasti se taitaa näyttää suuntaa myös tuleville vuosille.

image

image
image969×426 114 KB

image
image973×456 28.4 KB

22 tykkäystä