Oma Säästöpankki

[Maakrapu_merella]

Menee vähän puurot ja vellit sekaisin. Pääomavaade, MREL-vaade ja maksuvalmiusvaade ovat kolme eri asiaa ja ne käyttäytyvät myös hyvin eri tavalla.

Uusi pääomavaade osuu yo. taulukon SREP-otsikkoon eikä tämä taida aiheuttaa akuutteja toimenpiteitä. Toisaalta kun on puhuttu pääomapuskureista, niin tämä muutos syö niitä n. 27 miljoonaa, jolloin nykyisen 93 miljoonan sijaan jäljelle jää 66 miljoonaa.

MREL-vaateen muutos taas vaikuttaa tähän taulukkoon ja samalla vaade yli tuplaantuu. Pääomat ja debentuurit eivät riitä kattamaan uutta vaadetta, jolloin “edullisin” keino on senior-lainat. Regulaatio asettaa vaateen kattamiseen käytetyille erille kuitenkin erilaisia ehtoja ja ne huomioiden nyt pankin taseessa olevat senior-lainaerät eivät ole auttamassa uuden MREL-vaateen suhteen vuonna 2027. Tällä hetkellä pankille kallista ja kenties vaikeasti saatavaa senior-lainaa on siis laskettava liikkeeseen.

Myös debentuurit ovat regulaation näkökulmasta “lyhenevää” sorttia, jolloin niiden uusiminen tai vaihtoehtoisten pääomaerien kerääminen tullee ajankohtaiseksi ennemmin tai myöhemmin. Yhteenvetona voi todeta, että uudet vaateet tuskin aiheuttavat suuria muutostarpeita per heti, mutta ei niitä voi jättää huomiotta pääoma- ja rahoitussuunnittelussa. Itse näkisin pääomavaateen muutoksessa suurimpana haasteena puskurin pienentymisen, jonka seurauksen pääomat eivät kestä toista samanlaista vuotta mitä vuosi 2024 oli (alaskirjausten/luottotappiovarausten suhteen). Varteenotettavana vaihtoehtona on myös osingoista pidättäytyminen joksikin aikaa, etenkin jos tuloskunto jää nyt indikoidulle tasolle tai jopa alittaa sen.

Maksuvalmiuden osalta on vaikea sanoa mitään kun ei tunne EKP:n stressitestimetodologiaa, mutta nykyisellä likviditeetin määrällä ja taseessa olevilla puskureilla on vaikea nähdä, että tämä aiheuttaisi sen suurempia toimenpiteitä.

[Maakrapu_merella]

Omat havainnot tilinpäätöstiedotteesta:

• Orgaaninen kasvu (eli excl. Handelsbanken) on noin 100 miljoonaa negatiivinen sekä talletuksissa, että luotoissa
  • Strategiassa mainittu orgaaninen kasvu ei siis ole toiminut ja jos en väärin muista, niin sama tapahtui myös 2022 ja 2023…
• Voi olla signaaliarvoa, tai ennemmin omaa mutuilua, mutta pankin rahoitusrakenne on jossain määrin muuttunut. Sijoitustodistuskanta on supistunut lähes nollaan (-150 miljoonaa) ja samalla pankki on käynyt keskuspankin kukkarolla aiempaa aktiivisemmin (+60 miljoonaa)
  • Tämä voi kertoa pankin kohdalla sijoitustodistusmarkkinan toimimattomuudesta…tai sitten ei
• Luottokannan vakuusvaje tuntuu aika rapsakalta ollessaan 18% (yritysasiakkaat)
  • Yritysluottokanta on noin 2,5 miljardia ja siten siihen kohdistuu vakuusvajetta 460 miljoonaa
  • Credit-presentaatiossaan yritys kertoo luotokannan vakuusvajeen olevan 4%, mutta jää epäselväksi tarkoitetaanko sillä ainoastaan asuntoluottoja vai koko kantaa. Jos koko kantaa, niin luvut eivät täsmää
• Jo keväällä spekuloitu johdon harkintaan perustuva luottotappiovaraus ei ole siirtynyt laskennan kautta lukuihin, joten jostain syystä paljon esillä olleen asiakaskokonaisuuden laajuutta ei vieläkään tiedetä tai laskennan tuottamia lukuja ei haluta nähdä ja/tai näyttää

Summa summarum, vuosi 2024 yhdistettynä alkuvuoden kiristyksiin maalaa itselleni poikkeuksellisen harmaan kuvan pankin lähitulevaisuudesta. Orgaaninen kasvu ei ole onnistunut ja samalla Fivan&RVV:n uudet päätöksen kuristavat kasvumahdollisuuksia entisestään. Talletusvoittoisille pankeille korkojen nousu ja talletusten tahmaisuus mahdollisti lähes tähtitieteelliset korkokatteiden kasvut, mutta kenties unohdettiin, että tase käyttäytyy samalla tavalla korkojen laskiessa. Talletuskanta on edelleen tahmainen, joten rahoituksen hinta ei laske vaikka korot laskevat ja samaa aikaan korkotuotot tulevat täsmällisesti alas kuin Falcon 9 konsanaan. Ehkäpä pankin oma ohjeistus vuodelle 2025 ei ollutkaan kovinkaan suuri yllätys ja valitettavasti se taitaa näyttää suuntaa myös tuleville vuosille.

[JuhaR]

Katselin tuossa juuri erään itä-helsinkiläisen liikuntakeskuksen tietoja.

Hankkeelle haettiin vuonna 2020 kaupungilta 2,5 miljoonan euron rahoitusta niillä spekseillä, että ulkopuolinen rahoituslaitos laittaa hankkeeseen niin ikään 2,5 miljoonaa euroa ja omarahoitusta projektiin löytyy 1,5 miljoonaa euroa.

Kaupunki myönsi hankkeelle haetun lainan. Rahoituslaitokselta haettu ja saatu laina puolestaan paisui 5,5 miljoonaan euroon. Ja vastaavasti, hankkeen vetäjät sijoittivat kuvioon huikeat 2625 euroa. Siis alle 0,2 % alunperin mainitusta summasta. Rahoittajapankkina kuviossa toimii - yllätys yllätys - Oma Säästöpankki.

Jokunen vuosi sitten käyttöön otettu keskus teki viime kesänä päättyneellä tilikaudella n. 600 000 euroa liikevaihtoa, joiden päälle tuli muutama kymppitonni muita tuottoja. Poistot ja arvonalentumiset olivat reilu 450t euroa ja liiketoiminnan muut kulut n. 300t euroa. Liikevoitto oli reippaasti toistasataa tonnia miinuksella. Samaan aikaan tilikauden rahoituskulut olivat liki 420t euroa.

Se mitä tuo kahdeksan miljoonan velkavuori kevenee, kasvaa yrityksen velkasaldo uutena velkana.

On nämä mielenkiintoisia kuvioita. Ja halli luonnollisesti sijaitsee vuokratontilla, kuinkas muuten.

Olisi kyllä erittäin tervetullutta, että Inderesin analyytikkokin alkaisi entistä enemmän reagoimaan vakuuskannan laatuun OmaSP:stä puhuttaesssa. Eihän näissä viritelmissä ole mitään järkeä.

[MindOverMatter]

Kerro lisää - mitä tapahtunut aikoinaan? Siis tähänkö yritystoimintaan liittyen tuomiota suorittamassa?

[MindOverMatter]

Helsinki Halli Oy siirtyy maksuliikenteessään Oma Säästöpankkiin. Siten lienee myös ollut rahoittamassa Trevian Kasvu LP Ky:n C-osakkeiden ostoa? Tämähän olisi suoraa jatkumoa “kaikenmaailman” liikunta- ja urheilutilojen rahoittamiselle.

[Juurikki]

@Maakrapu_merella

Orgaaninen kasvu (eli excl. Handelsbanken) on noin 100 miljoonaa negatiivinen sekä talletuksissa, että luotoissa

OmaSp:n tilinpäätöksessä kerrotaan, että uusia asiakkaita tuli vuonna 2024 tuhat kuukaudessa (1000 hlö/kk), siis orgaanisena kasvuna ilman Handelsbankenin toimintojen vastaanottoa.

Voisit paljastaa, mistä luvuista olet laskenut, että:
“Orgaaninen kasvu (eli excl. Handelsbanken) on noin 100 miljoonaa negatiivinen sekä talletuksissa, että luotoissa.”

Ei vaikuta kovin uskottavalta väitteesi. Ainoa selitys taitaa olla, että otat laskelmaan Handelsbankenin oletetut sijoitukset ja lainat yhdistymishetkellä lainkaan huomioimatta sitä, että aina tällaisissä siirroksessa osa jää tapahtumatta. Ei ole Juurikin tiedossa onko 20-25 % paljon vai vähän.

[Marcus5]

Just looked at the credit presentation. Two things caught my eye:

Credit losses in 2024 were EUR 83m. EUR 64m of those were related to the “non-compliant activities” (total loan amount: EUR 240m). Loss ratio ~25%. That means other credit losses were EUR 19m (total loan amount: EUR 5,750m). Loss ratio ~0.3%.

However, the “non-compliant” credit losses in Q1-Q3 2024 were also EUR 64m, meaning all Q4 credit losses (EUR 7m) related to the EUR 5,750m compliant portfolio. Annualizing those losses gives a loss ratio of 0,5%.

They also state that:

“The bank has prepared an exit plan for the [non-compliant loans], the implementation of which will reduce the amount of non-performing loans in the future.”

They hinted at this before, but now it sounds like there is a more tangible plan in place. Bank turnarounds always take a long time, but getting rid of that portfolio would be a good first step.

[Jamor]

Ongelmalainoista eroon pääsy on voi olla helpommin sanottu kuin tehty. Jälleenrahoittajaa tuolle potille tuskin löytyy, ja velallisilla ei varmasti ole maksukyä rahoittaa itse hankintojaan. Jääkö pankille juuri muuta mahdollisuutta nopeaan irtautumiseen kuin kaikkien lainojen irtisanominen & alaskirjaus, velallisten konkurssi, ja mahdollisesti muutama ropo euroa kohti pakkohuutokaupoista joskus.

[Marcus5]

I don’t think writing off all the loans would count as a “plan”.

We don’t know what the collaterals are worth, obviously, but unless management is (still) skirting laws and regulations, 240m - 64m = EUR 176m should be their best and honest assesment of what they will able to retrieve.

If that EUR 176m is accurate, they can probably sell the portfolio to a larger bank that is better equipped to deal with issues like these. That larger bank would want to make a profit on such a deal, so another haircut would be likely. 20% perhaps, i.e. EUR 35m?

(Speculative: Perhaps that is why they guided so conservatively for 2025?)

[Jamor]

Suunnitelma se on huonokin suunnitelma.

En oikeasti näe realistiseksi mahdollisuudeksi sitä, että tuolla portfoliolle löytyisi ostaja toisesta suomalaisesta pankista. Joku muu järjestely täytyy johdolla täytyy olla mielessä. Enkä kyllä usko, että 20 pinnan hiustenleikkaus olisi riittävä, jos itse olisin ostajan puolella pöytää tietäen, että myyjäosapuolen on käytännössä pakko myydä.

[Maakrapu_merella]

1000 uutta asiakasta /kk on ollut pankin vakiolausahdus listautumisesta asti, muistaakseni. Luvut kertovat jotain muuta, tai no eihän pankki ole ottanut kantaa vahoihin lähteneisiin asiakkaisiin. Vuonna 2024 ”raportoidut” uudet asiakkaat 22 000kpl (1 000/kk + 10 000 Handelsbanken), mutta asiakasmäärä kasvanut vain 10 000kpl. Selittääkö tätä nyt ~25% ”totetumattomia” Handelsbankenilta ja loputko on Liedon ja Eurajoen ”toteutumattomia”? Referenssinä vuoden 2021 lopun tilanne, joka kertoo sen, että pankki tosiaan taitaa puhua uusista asiakkaista ottamatta sen enempää kantaa asiakasmäärän varsinaiseen kehitykseen.

Lukujen suhteen ei ole paljastettavaa, 2023/2024 muutos vähennettynä Handelsbankenin raportoiduilla luvuilla. Itse en koe pankin raportoimia lukuja oletuksiksi. Vahvaa olettamista on sinun 20-25% ”toteutumattomat”, joka voisi yhtä hyvin olla 120-125% ”toteutuneet”…pankin raportoimista tiedoista riippumatta.

Edit:
Jäi pohdituttamaan asiakasmäärän kehitys. Vuosikertomuksia kaivellessa löytyi nämä tiedot. Karkeasti voi arvioida, että 2021-2024 uusia asiakkaita on tullut sisään n. 120 000 ja samalla “vanhoja” kadonnut n. 50 000. Joko 1000kpl/kk on liioittelua tai yhdistymisten jälkeinen kato on ollut melko suurta

[ValkoinenPeura]

Katselin myös läpi tuon ylempänä mainitun Credit-presentaation ja kiinnitin huomiota siinä etenkin rahoitussuunnitelmaan. Pankki suunnittelee hakevansa tänä vuonna markkinoilta rahoitusta 300 miljoonan euron edestä ja focus on MREL-kelpoisissa seniorilainoissa.Uusien seniorien odotettavissa oleva laina-aika on mielestäni vähintäänkin 4 vuotta, jotta niillä voitaisiin kattaa tulevat pääomavaateiden kiristykset.

Rahoitusta tullaan todennäköisesti hakemaan H1/25, sillä toukokuussa erääntyy 200 miljoonan euron seniorilaina. Erääntyvän lainan marginaali oli 0,2%

Pankki laski viime syksynä liikkeelle muutaman pienen seniorlainan, jotka näkyvät yllä alimmaisena. Viimeisenä liikkeellelasketun vaihtuvakorkoisen 40 miljoonan euron ja 3 vuoden seniorin marginaali oli 2%, eli 1,8% yli toukokuussa erääntyvän lainan.

Onkin mielenkiintoista nähdä, millä hintaa pankki pitkää seniorilainaa markkinoilta saa, kun summat liikkuu sadoissa miljoonissa. 2% korotus markinaalissa 200 miljoonan euron potille tarkoittaisi 4 miljoonan euron korkokulujen kasvua.

[Maakrapu_merella]

Pikaisella laskukaavalla tuon senior-lainan erääntyminen tiputtaa pankin LCR-luvun jonnekin 125%:n paikkeille, joten rahoitustarve saattaa muodostua pelkästään likviditeettipuskurin ylläpitämisen takia.

[Kivikko]

Suuri sotku tämä OmaSpn laajentumisen historia. Nyt kun johtajien ja hallituksen irtisanomisten yhteydessä paljastuu hyvin laajasti väärinkäytöksiä ja ohjeiden vastaista toimintaa. Tämä on jatkunut ja ollut piilossa vuosia. Tulee mieleen - 90luvun alun pankkikriisi, jonka olen kaikessa karmeudessaan itsekin kokenut. “Säästöpankit saavat mennä” lausui Koivisto, entinen Suomen Työväen Säästöpankin johtaja. Rahaa oli saatavana rajattomasti ja SKOP kehoitti sitä levittämään riskilläkin. Ketjussa on hyviä asiantuntijoita. Ehkä parempia kuin koko OmaSpssä onkaan. Kokonaisuuden hallinta säännösten mukaan on pankissa heikkoa eikä valoa ole tunnelin päässä näkyvissä moneen vuoteen. Pankkiin on liittynyt hyviä muita pankkeja. Voisi kuvitella miten pettyneitä niiden pankkien luottamushenkilöt ja asiakkaat ovat.

[Kunhalvallasaa]

@Kivikko

Kokonaisuuden hallinta säännösten mukaan on pankissa heikkoa eikä valoa ole tunnelin päässä näkyvissä moneen vuoteen. Pankkiin on liittynyt hyviä muita pankkeja. Voisi kuvitella miten pettyneitä niiden pankkien luottamushenkilöt ja asiakkaat ovat.

No joo, puhut ihan asiaa, mutta ei OmaSP;n tulevaisuus nyt noin synkkä ole mielestäni.
Epäkurantit säännöstenvastaiset lainat kyllä sulaa ajan myötä, nythän on jo isot varaukset tehty.
Ja pankin perusasiakas, asuntolainaa makseleva perhe, ei ole kärsinyt millään tavalla pankin epäselvyyksistä. Tälle 2025 vuodelle pankin ohjeistus on vaatimaton, mutta kun talous piristyy niin 2026 uskon pankin jo tekevän asiallista tulosta.

Eniten sotkusta ovat kärsineet osakeenomistajat, ketkä ovat pysyneet pulkkamäessä kyydissä…
Itsellä keskihinta 12€ eli ei tässä paniikkia ole…

[JuhaR]

@Kunhalvallasaa

Epäkurantit säännöstenvastaiset lainat kyllä sulaa ajan myötä, nythän on jo isot varaukset tehty.

Juuri reilu kymmenen viestiä takaperin nostin esille taas yhden esimerkin lainoituskohteesta, jossa on nostettu velkaa velan päälle ja jossa ainakaan nykyinen velallisen liiketoiminta ei näytä järin hohdokkaalta. En tiedä kuinka paljon niitä “yksittäistapauksia” pitäisi tässä nostaa esille, jotta tietoisuus siitä kasvaisi, millaista roskaa OmaSP:n vakuuskannasta löytyy.

Älkää nyt kukaan hetkeäkään erehtykö kuvittelemaan, että tämän pankin ongelmat olisi nyt ruodittu ja hommaa voidaan jatkaa puhtaalta pöydältä eteenpäin.

Palaillaan taas lähiaikoina juttuun uusien “yksittäistapausten” voimin.

[Kunhalvallasaa]

Olishan se mahtaava, jos pankkitoiminnasssa ei syntyisi yhtään luottotappioita tai ei olisi järjestämättömiä luottoja. Toki OmaSp ko. riskit koholla, se on selvää.
Itseä kiinostaa pankin kokonaiskuva, ei niinkään yksittäistapaukset.

Ja finanssiala paranisi vielä bisneksenä, jos vahinkovakuutusyhtiön vakuutuksenottajille ei sattuisi yhtään vahinkoa.

[JuhaR]

@Kunhalvallasaa

Olishan se mahtaava, jos pankkitoiminnasssa ei syntyisi yhtään luottotappioita tai ei olisi järjestämättömiä luottoja.

Ja nythän ei ollut alkuunkaan tuosta kyse. Kyse oli vakuuskannan laadusta. Sekä myös siitä, kuinka pankki on lainoittanut sellaisia kohteita, joissa velallisella ei ole käytännössä yhtään omaa pääomaa kiinni. Ketjussa on aiemmin puhuttu näistä maakuntien vuokraloordeista, jotka ovat ostelleet kenellekään kelpaamattomia syrjäseutujen asuintaloja “alle markkinahinnan”, välittäjä on uudelleenarvioinut tönöt ja OmaSP on sitten rahoittanut koko hankkeen ilman muita vakuuksia. Ei mikään vakavasti otettava ja ammattimaisesti toimiva pankki toimi noin.

@Kunhalvallasaa

Itseä kiinostaa pankin kokonaiskuva, ei niinkään yksittäistapaukset.

Itseäni kiinnostaa OmaSP:n kohdalla ne yksittäistapaukset, joista voi muodostaa kokonaiskuvan. Lähihistoria on osoittanut, että yritysjohdon viestintään ei voi luottaa sen kokonaiskuvan muodostamisessa.

[Westend]

JuhaR aivan oikeilla jäljillä. Eivät nuo lukuisat kohteet, joista tulee tappioita ole mitään yksittäisiä tapauksia. On ollut kyseessä pankin tapa toimia ja hakea voimakasta kasvua riskeistä välittämättä. Koko johto ja varmaan myöskin hallitus oli voimakkaan ja agressivisen kasvun takana, Nyt sitten nähdään seuraukset. Pankkialallahan on yksinkertaisin keino voimakkaaseen kasvuun tietysti noudattaa kilpailijoita löysempää vakuuspolitiikkaa, ja siksi asiakkaita on tullut, vaikka Omasp on perinyt korkeampia korkoja. Asiakkaat, joilla on maksukykyä ja vakuudet kunnossa eivät ole valmiita maksamaan ylihintaa luotoistaan. Tämä on aina ollut rahoitusalalla näin. Ei ns. hyvä palvelu ole se syy, vaikka Omasp näin väitti. Totuus on nyt tullut selvästi esiin, vaikka edelleen tuntuu joku muuta väittävän.
Kestävään kannattavuuteen ei ole oikotietä. Tuloksen lisäksi on Omasp:n maine ja uskottavuus romahtanut. Tietysti johto edeleenkin silottelee tosiaioita, niin kuin on tehnyt vuosien ajan.

[ValkoinenPeura]

Itseäni on väärinkäytösten julkitulon jälkeen hämmästyttänyt se, kuinka pankki on jatkanut jälkien peittelyn tiellä. Pankilla ei tunnu olevan vieläkään riittävää halukkuutta asioiden kokonaisvaltaiseen selvitykseen hallitusvaihdoksesta huolimatta. Edelleen halutaan ylläpitää narratiivia, että kyse on ollut lähinnä yhden henkilön sääntöjenvastaisesta toiminnasta. Todellisuudessa kyseessä on niin laaja kokonaisuus, että siihen ovat olleet osallisina koko toimiva johto ja pankin aiempi hallitus. Tällä toiminnalla on k…tu ja k…taan edelleen pankin osakkeenomistajia silmään

Talouselämä ja muutkin mediat ovat jutuissaan tuoneet asioiden taustojakin esille, mutta ne ovat kuitenkin vain pintaraapaisu kokonaisuudesta. Pankille suurimpien luottotappiovarausten takana oleva asiakaskokonaisuus ja siihen liittyvät henkilöt eivät ole pelkästään aiheuttanut pankille isoja tappioita, vaan se/he on myöskin monella tavoin muutenkin suuressa roolissa pankin toiminnassa.

Pankki on esimerkiksi tehnyt yli 30 miljoonan euron oman pääomanehtoiset sijoitukset näiden tahojen yhtiöihin. Näiden sijoituksien kohdeyhtiöt ovat kaikki tappiollisia, eikä yhdenkään niistä näkymät vaikuta juuri paremmilta. Suurin yksittäinen sijoitus näistä on City Kauppapaikat Oy, josta pankki osti 42,1% osuuden 16,3 miljoonan euron kauppahinnalla vuonna 2020. Myyjinä kaupassa olivat ym. suurimpaan asiakaskokonaisuuteen kuuluvat tahot. Tämän jälkeen tämä vanhoja kauppakeskuksia Seinäjoella, Lappeenrannassa ja Lahdessa operoivaa yhtiötä on pääomitettu yhteensä 5 miljoonalla eurolla, josta 3,5 miljoonaa euroa on tullut pankilta. Puuttuva 1,5 miljoonaa euroa tuli City Kauppapaikkojen alkuperäisten omistajien yhtiöltä, jolle pankki on vipannut 8 miljoonaa euroa vuoden 2023 tilinpäätöstietojen mukaan. Käytännössä pankki on siis rahoittanut City Kauppapaikkoja yksinään viime vuodet, että se on saanut 50 miljoonan euron velkalastiaan Nordealle hoidettua. 2022 ja 2023 anneissa käytetyllä arvostustasolla yhtiön omistamien kiinteistöjen arvon pitäisi olla yli 90 miljoonaa euroa, mutta niiden realisoinnilla saataisiin tuskin edes Nordean lainoja maksettua. Pankin omistuksen todellinen arvo on yhtiöstä siis 0 euroa.

Oma lukunsa on myös City Kauppapaikkojen vuokralaiset ja etenkin vuokrasaatavat. 2023 tilinpäätöksessä vuokrasaatavia oli yli miljoona euroa ja toimintakertomuksessa kerrottiin niiden kertyneen pääosin ravintolatoimintaa harjoittavista vuokralaisista. Yhtiön tiloissa ravintolatoimintaa harjoittavista vuokralaisista suuri osa kuuluu Night People Group Oy:n alla toimiviin yrityksiin, jota on haettu toistuvasti konkurssiin viimeisen vuoden aikana ja ravintoloita operatiivisesti pyörittävät yhtiöt ovat viikoittain protestilistalla. Night People Groupilla on ravintoloita mm. Seinäjoella, Lahdessa ja Lappeenrannassa, kuulostaako tutulta?

Night People Group ei liity kokonaisuuteen ainoastaan City Kauppapaikkojen kautta, vaan myöskin yhden asiakaskokonaisuuteen linkittyvän henkilön perheyhtiön Wall-Yhtiöt Oy:n kautta. Wall-Yhtiöllä on lainasaamisia Night People Groupiin kuuluvilta yhtiöiltä 863 tuhatta euroa ja annettuja vakuuksia useita miljoonia. Annetut vakuudet ovat yhteisiä yhtiön omien lainojen kanssa, ja niiden velkojana on OmaSp. Wall-Yhtiöiden tilintarkastajana on toiminut vuodesta 2009 lähtien OmaSp:n viestintäjohtajan aviomies, joka toimii myös Asunto Oy Seinäjoen Oma Säästöpankin talon tilintarkastajana.

Alkuperäisenä ajatuksenani oli avata tämä kuvio kokonaisuudessaan, siltä osin mitä asioista itse tiedän. Nyt täytyy kuitenkin todeta, että se on mahdottomuus yhteen viestiin sisällytettynä, eli edelleenkin jäätiin pintaraapaisun asteelle. Pankin “julkisessa keskustelussa” esitetyistä asioista tekemän rikosilmoituksen en anna itse omaan kirjoiteluuni jatkossakaan vaikuttaa, mikäli sillä viitattiin esim. täällä keskusteltuihin asioihin. Pankki voisi jo viimeinkin tehdä rikosilmoituksen omasta entisestä johdostaan, jolla saataisiin pöydän siivoamiseen vauhtia. Ennen tätä pöydän siivousta en aio omaa kirjoitteluani lopettaa, eli niin sanotusti perästä kuuluu…