Kaikella kunnioituksella arvoisa @Westend haluaisin kysyä, että onko sinulla jokin negatiivinen kokemus OMASP:stä vai miksi tämä on ainoa ketju mihin kirjoitat sekä pelkästään negatiivissävytteisesti? Kaikki vastakkainen argumentointi on arvokasta, mutta näkökulmasi on ollut saman toistoa jo viimeiset pari vuotta jona aikana bisnes sekä osakekurssi ovat edenneet odotuksia paremmin. Minua erityisesti kiinnostaisi sijoittajana ottaako OMASP enemmän riskiä voittaessaan markkinaosuutta korkeammilla lainamarginaaleilla, tms. Sinänsä kurssin valuminen ylös tai alas esimerkiksi 10-15% menee yleisen heilunnan piikkiin eikä ainakaan minua häiritse sen enempää.
11 tykkäystä
Terve!
Kiitos taas vaivannäöstä vastausten osalta.
Korkomarkkinan osalta olet mielestäni täysin oikeassa, arvauksia on molempiin suuntiin ja kaikki arvaukset ovat yhtä hyviä tai huonoja. Kuluneen reilun parin viikon aikana korot ovat palanneet tasoille, jossa ne olivat kesäkuun lopussa eli tuo aiemmin arvioimani 14-15 mEUR positiivinen vaikutus laajaan tulokseen on sulanut pois.
Onko pankin perusteltua uskoa heidän oman arvauksen olevan sieltä paremmasta/tarkemmasta päästä ja voivatko he sen arvauksen perusteella ottaa riskin korkojen (ja/tai spreadien) noususta tasolle, jossa pääomat eivät riitä täyttämään viranomaisen asettamaa pääomavaadetta?
Voi se nopeasti kasvaa, mutta sillä on hintansa. Uudet konttorit maksavat. Nyt tuli tieto, että Aatelitalot on konkurssissa ja Omasp. suurin velkoja. Itse myin juuri kaikki osakkeet pois, toistaiseksi.
Ikävää, mutta summa kuitenki rajallinen: ”Konkurssiasiakirjojen mukaan yhtiön suurin velkoja on Oma-säästöpankki noin 900 000 euron saatavillaan. Finveralle yhtiö on velkaa noin 90 000 euroa.”
Minä möin puolestaan tuloksen jälkeen puolesta pois ja nyt olen jo vähitellen ostanut takaisin.
6 tykkäystä
Tätä keskustelua on ollut mielenkiintoista seurata. Tällä hetkellä odotan Q3 tulosta vakavaraisuuden suhteen. Korkokäyrä kääntynyt taas nousuun, joka teoriassa laskee sijoitussalkun arvoa ja viimeksi uutisoitu n. 1 millin mahdollinen luottotappio rakentaja-asiakkaasta. Siitä pitänee kirjata ainakin lt-varaus. Mitähän tapahtuisi, jos vakavaraisuus jäisi alle viranomaisvaateen, pitääkö sitten myydä vain eioota tai vähentää yritysrahoitusta, kunnes minimitilaan on päästy? Lisäpääoman keräys ei kuitenkaan heti onnistu.
1 tykkäys
Jos/kun lieto SP yhdistyy, paranee pääomatilanne. Jos menee läpi nykyisellä arviolla niin p/b=0,53
1 tykkäys
Terve foorumilaiset,
Täytyy korjata meidän aiemmin sanomaa tuosta Liedon yhdistämisen vakavaraisuusvaikutuksista. Me oltiin Saulin kanssa virheellisesti ajateltu, että tuolla kaupalla olisi Eurajoen hankinnan tapaan suora positiivinen vaikutus OmaSp:n vakavaraisuuteen. Näin kuitenkaan ei ole, sillä kyseessä on liiketoimintakauppa, mikä tarkoittaa sitä, että Liedon omat pääomat jäävät järjestelyssä perustettavalle säätiölle.
Vakavaraisuusnäkökulmasta OmaSp:n riskipainotetut erät (Q2’22: 2558 MEUR) kasvavat kaupan myötä arviomme mukaan hieman vajaalla 700 MEUR:lla ja omat varat (Q2’22: 339 MEUR) noin 60 MEUR:lla. Tuloutettavaa negatiivista liikearvoa ei yhtiön antaman kommunikaation (tulosvaikutus 15-20 MEUR, mikä pitää sisällään Liedon tuloksen ja tavoitellut synergiat) perusteella kaupasta Eurajoesta poiketen synny.
Edellä esitetyt seikat tarkoittavat arviomme mukaan sitä, että järjestelyllä olisi toteutuessaan OmaSp:n vakavaraisuuteen karkeasti 0,8-1,0 %-yksikön negatiivinen vaikutus (Q2’22: 13,25 %). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hyvin suurella todennäköisyydellä yhtiö joutuu pääomiaan vahvistamaan, etenkin kun korot ovat jatkaneet nousuaan (alla lisää tästä). Pidämmekin todennäköisimpänä vaihtoehtona, että yhtiö tulee vahvistamaan vakavaraisuuttaan AT1/T2-instrumentilla. Pankin vakavaraisuuden hallinnan näkökulmasta tämä on ihan normaalia toimintaa ja T2-lainoja on hyödynnetty taseen pääomittamisessa myös aiemminkin.
Mitä tuohon aiemmin esiin tuotuun korkoliikkeeseen ja käyvän arvon rahastoon tulee, niin tällä hetkellä pitkät korot ovat noin 20bps kesäkuun lopun tason yläpuolella. Mikäli kirjat lyötäisiin tänään kiinni niin vaikutus käyvän arvon rahastoon olisi meidän arvion mukaan nykyisellään noin -5…-7 MEUR. Erityisen huolissaan me ei nykyisestä tilanteesta olla, mutta suuret ylöspäin menevät korkoliikkeet eivät tietenkään nyt olisi toivottavia nykyiset verrattain ohuet vakavaraisuuspuskurit ja edessä häämöttävä Liedon transaktio huomioiden. Jäädään siis seuraamaan tilannetta.
31 tykkäystä
Tärkeä huomio, että liiketoimintakaupassa siiryy liiketoiminta, ei vakavaraisuus.
Näillä nousseilla korkotasoilla aletaan olla tilanteessa, jossa vakavaraisuus on aidosti lähellä viranomaisminimiä.
Korkotason nousu heikentänee halli - ja liikekiinteistöjen vakuusarvostuksia alaspäin varsinkin muualla kuin pääkapunkiseudulla, joka voi isoilla luototusasteilla lisätä entisestään pääomavaateita.
Positiivista korkotason nousussa on otto- ja antolainauksen korkoeron kasvu, joten suorassa euromäääräisessä kannattavuudessa lienee kohennusmahdollisuus.
45 tykkäystä
Yhden prosentin korkotason nousu kasvattaa korkokatetta arviolta noin 20 milj. euroa vuositasolla kesäkuun lopun tilanteesta laskettuna.
Aika rajusti hyötyvät suhteessa kokoonsa nähden.
11 tykkäystä
Inderes julkaisi päivitetyn OmaSP:n analyysin tämän päivän uutisten jäljiltä. Suositus nousee OSTA-tasolle (edellinen: LISÄÄ), tavoitehinta pysyy ennallaan (23,00 €).
https://www.inderes.fi/fi/korkojen-noususta-tukea-tuloskehitykselle
22 tykkäystä
Analyytikon kommentit eiliseen posariin liittyen. 
12 tykkäystä
Oma Säästöpankki suunnittelee kahdenkin debentuurilainan liikkeellelaskua oman pääomarakenteen vahvistamiseksi. Vakavaraisuus yllättävän heikko. Jos Liedon Sp liittyy se vielä vähän huononee. Onkohan kasvu liian kovaa?
1 tykkäys
Analyytikon kommentit pohjoismaisen pankkisektorin arvostukseen liittyen.
Pitäisikö Inderesin Mallisalkun käydä ostoksilla, @Sauli_Vilen & @Juha_Kinnunen ? 
16 tykkäystä
Omasp on viime vuosina kasvanut markkinoita nopeammin ja kasvu on painottunut muualle kuin pääkaupunkiseudulle. Mietin että voiko nyt kasvava kulutushintojen inflaatio, energiahintojen nousu ja viimeisen 3 vuoden aikana tapahtunut aggressiivinen kasvu omasp:lle tai heidän velkaisimmille asiakkailleen suurempi ongelma kuin muille pankeille, joiden kasvu on ns. markkinasuuruista. Ymmärtääkseni Omasp ei ole saanut asiakkaita halvemmilla hinnoilla, vaan onko asiakkaisiin päästy sisään mainostetun palvelun lisäksi isommilla riskikertoimilla ja rahoitettu asiakkuuksia, joihin muut pankit eivät ole lähteneet. Kun katsoo vielä henkilökunnan keski-ikää, joista puolet ei ole nähnyt urallaan yhtään laskukauttakaan tai korkojen nousuakaan, niin onko rahoittaminen perustunut keskimääräistä rahoitusmarkkinaa enemmän ns. ikuisen nousukauden odotuksiin.
Yritin kaivaa osareista tietoa ns. rästissä tai ja järjestämättömien lainojen osalta, mutta en löytänyt, hehkutusta senkin edestä. Joskus muistelin, että lainaviiveasiakkaiden osuus oli suhteellisen korkea verrattuna muuhun rahoitusmarkkinaan. Kun on kasvettu markkinoita kovempaa, niin onko asiakasvalinta osunut siihen vähäriskiseen päähän? Viime vuosina hankintoja tehneet kotitaloudet ja yritykset eivät ole varmasti voineet niihin varautua nykyiseen kustannus - ja yllättävään korkomuutosrakenteeseen.
Eli osta-suosituksen lisäksi pohtisin sitä onko kasvu ollut tervettä ja Suomen taloustilanne huomioiden, onko vaarana että luottotappiokirjausten määrä lisääntyy tai luottokantaa joudutaan siirtämään heikompiin luokkiin joka kasvattaa pääomavaateita exponentiaalisesti.
6 tykkäystä
Mehän ei voida näihin sanoa muuta kuin…
17 tykkäystä
Varmaankin on ihan realistista olettaa, että talouden jäähtyessä myös luottotappiot jonkin verran kasvavat.
Minulle jäi muistaakseni viimeisimmästä Sydänlammin haastattelusta mieleen kiinnostava näkökulma. Kun suurin osa asuntoluototuksesta on ns. syrjäseuduilla, Matias kysyi jotain vakuusarvojen pitävyydestä, kun kiinteistöjen arvoissa voi olla aika negatiivista kehitystä. Sydänlammin vastauksesta jäi mieleeni ehkä hieman raadollinenkin muistutus: nämä syrjemmässä olevat asuntoluototukset eivät ole mitään 100 000 € asuntolainoja, vaan huomattavasti pienempiä.
En ole aivan varma, miten luottomatematiikka menee, mutta ainakin omaan järkeeni tämä kyllä käy: Kun lainat ovat pieniä, vakuuksilla ei ole aivan ratkaisevaa merkitystä. Jos jollekin velalliselle jäisi pakkorealisointitilanteessa velkaa jäljelle vaikkapa 10-20 k€, tuntuisi se pankille paremmalta tilanteelta kuin jos laitettaisiin nolla tuonne perään. Osa (vai jopa moni?) maksaa tuollaisen velan tavalla tai toisella. Suuremman velan kanssa tilanne olisi vaikeampi.
Viime kädessä toki velallisten maksukyky ratkaisee.
14 tykkäystä
Hyvä pointti. Mielummin 30-50 te asuntolaina
vähän syrjemmässä kuin kuin 300te-500te ytimestä ainakin maksamisen näkökulmasta😃. Välillä vaan katsoo taantuvien paikkojen asuntomarkkinaa, niin eivät ne oikein kaupaksi tahdo mennä jos remppaamiseen menee moninkertaisesti rahaa asunnon arvoon nähden.
4 tykkäystä
Mitä mieltä muuten olette Debentuurilainan korosta? Tämä foorumi ei varmaan ole tarkoitettu täysin yleiseen korkoanalyysiin. En tiedä mitä korkoennusteet lupaa seuraavan 5 vuoden keskikoroksi, mutta nyt kun huidellaan jo yli 2 tasoilla, niin eikös tuo ole suhteellisen matala korkotuotto. Omasp kannalta hyvä, kun asuntolainojen asiakaskorot huitelee jo 3 % tietämillä alueilla, jossa pankkikilpailu ei ole niin suurta.
1 tykkäys