Oma Säästöpankki

Omasp:n 12 kk tuotto valunut jo hyvän matkaa tappiolle, vaikka tuohon välille osuu reilumpikin kurssin nousuvaihe. Tällä hetkellä pankkisektoria vaivaa epävarma tunnelma ja se näkyy varsin voimakkaasti Omasp:ssä.

Inderesin seurannassa olevista yhtiöistä vain neljällä on tavoitehintaan peilaten enemmän nousuvaraa kuin Omasp:llä. Kaikilla neljällä yhtiöllä on kuitenkin Inderesin arvion mukaan korkeampi riskitaso kuin Omasp:llä. Suositus onkin jo pidemmän aikaa ollut osta. Vaikuttaa “screaming buylta”, mutta markkinoille ei tunnu nykytunnelmissa maistuvan edes nykyhinnoilla. Omasp:n ollessa salkun suurin omistus, on itseään rauhoiteltava analyytikoiden arvioilla ja luotettava, että tilanne rauhoittuu ja kurssi korjaa ylös päin aikanaan.

10 tykkäystä

Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä tällä tasolla osakkeitaan myyvät ajattelevat. Pieni katsaus historiaan: silloin kun osake treidasi ensimmäistä kertaa nykyisellä tasollaan 18 eurossa oli EPS noin 1,40€. Tänään samalla kurssilla EPS-ennuste tälle vuodelle on 2,64€. Eli tulos on melkein tuplaantunut, mutta osakekurssi on pysynyt paikoillaan.

Mikä sitten on hyväksyttävä arvostuskerroin osakkeelle? Nykyiset myyjät eivät siis hyväksy ensi vuoden P/E 6,0x arvostusta. Paljonko se sitten saa olla?

7 tykkäystä

Pankkibisnes on tasebisnestä, etenkin OmaSP:llä jonka liiketoiminta on käytännössä perinteistä pankkitoimintaa. P/B on tälläkin hetkellä jotain 1,15-1,20 tasoa. Tulospohjaiset kertoimet ovat tottakai tällä hetkellä matalia, mutta jos markkinoiden rationalisuutta haluaa miettiä, niin mielestäni tuo päivän hinta kertoo siitä että markkinat pitävät nykyistä OmaSP:n pääoman tuotto% kestämättömän korkeina - ja siten tuloksentekoa tällä hetkellä kovempana mitä “normaalisti”.

25 tykkäystä

Paljonkohan näissä voi olla esim ihan psykologiaa.

3 vuodessa on noustu kuitenkin 150%.
Moni muu osake on myös viimeaikana irronnut todellisuudesta ja vetelee vaan jatkuvaa ATL.

Katsoisikos sitten joku osa sijoittajista vaan sitä puolta että “Jaa 2.v sitten ollaan oltu 7 eurossa. Eiköhän tämä johonkin 10 euroon tipu”.

Tämä on ihan mutua, mutta joskus tuntuu että näin tämä homma välillä myös vain toimii, vaikka se ei perustu mihinkään…

Toinen on sitten tämä vähävaihtoisuus kuten Titaniumissa.
Eli ei tätä seuraa eikä näe monikaan. + tämä on “mummojen pankki”.

4 tykkäystä

Totta tämäkin. On kuitenkin hyvä huomioida, että pienemmän ROE:n omaava Nordea hinnoitellaan lähes samalla P/B-kertoimella. Nordealla kasvumahdollisuudet ovat huomattavasti heikommat kuin pienen markkinaosuuden OmaSP:llä.

Nykyiseen tuloskuntoon markkinat eivät totisesti usko. Toisaalta pelkästään tämän vuoden ja ensi vuoden tulokset laskevat P/B-kertoimen alle yhteen, mikäli osakekurssin nykyhinnalle laskettuna. Se antaa aika mukavasti selkänojaa.

14 tykkäystä

Ehkäpä tuossa ollaan asian ytimessä. Oman kohdalla P/B:stä on puhuttu aika vähän ja silloin kun ollaan puhuttu, niin asia on sivuutettu muita merkittävästi kovemmalla kasvulla. Kovalla kasvulla voidaan varmasti perustella muita korkeampi P/B, mutta juuri siksi on mielenkiintoista seurata miten alla oleva kanta kehityy ja samasta syystä laskeskelin kasvulukuja Liedosta siivottuna. P/E näyttää ehdottomasti houkuttelevalta, mutta ei se kuitenkaan mahdottoman paljoa poikkea muista.

P/E ratio Est P/E current year Est P/E next year P/B ratio
Oma SP 9.43 7.15 6.33 1.39
Nordea 7.83 7.15 6.97 1.23
Aktia 11.32 7.69 6.74 1.11
4 tykkäystä

Kasvu ei ole niinkään se juttu, vaan se että millä pääoman tuotoilla se tehdään. Kaikki kasvu ei ole kannattavaa. Voihan tuossa markkinoilla olla jotakin aavistelua että tulevaisuuden kasvu ei ole niin kannattavaa kuin aiemmin, ts. “löysät on otettu jo pois” ja jatkossa kasvun hinta kasvaa eli siitä ei valu niin hyvin alariville. Kuitenkin se että P/B on verrokkilistalla kireässä päässä, kertoo siitä että kyllä markkinat tämän kuitenkin preemiolla arvostavat / uskovat parempiin pääoman tuottoihin kuin muilla.

13 tykkäystä

2023 Q1 jälkeen Omanpääomantuotto oli 18,6 % ja ennustettu OP-tuotto kuluvalle vuodelle on Inderesillä >20 %. . En voi uskoa, että tämä olisi millekään pankille pitkällä aikavälillä kestävä taso. Mielestäni tuon tulisi korjaantua, joko oman pääoman kasvulla tai tuottojen (varmaan ensisijaisesti korkomarginaalin) heikkenemisellä.

Sitten pitäisi vain miettiä, että mikä on Oma SP:llä kestävä tulostaso? Historia ei valitettavasti anna selkeää kuvaa, koska Oma SP on ollut kovassa kasvumoodissa. Joka tapauksessa, jos PE huitelee 6-7 välillä, niin tuloksen suhteen tuntuisi olevan paljon turvamarginaalia. Tasekaan ei näytä olevan huonossa kunnossa. Toki Nordealla tuntuu olevan kestävempi tase, jolloin he voivat jakaa tuloksesta erittäin suuren osan pois.

En nyt tarkemmin osaa valitettavasti arvioida yrityksen taseen laatua. Tässä ketjussa on kyllä aikaisemmin nostettu joitain mielenkiintoisia asioita esille luottotappioista yms.

Sinäänsä mielenkiintoista ajatella, että kuinka paljon kasvua tarvitaan, jos firma antaa jo nyt >14 % tuottoa.

3 tykkäystä

Pankkitoimintaa paremmin tuntevat osaavat varmasti kommentoida tähän.

Omasp ei ole mukana IRB-mallissa johon ovat hakemassa. Olen ymmärtänyt, että nykymallissa Omaspeellä on kovemmat pääomavaateet kuin esimerkiksi Nordealla.Toisin sanoen samaa pääomaa vastaan Nordea pystyy lainaamaan isommin kuin omasp.
Jos Omasp pääsee mukaan IRB malliin niin eikö se käytännössä tarkoita, että samasta omasta pääomasta pitäisi periaatteessa saada enemmän irti. Eli pääoman käyttö voisi muuttua tehokkaammaksi ja oman pääoman tuotto voisi periaatteessa vielä nousta.

Olenko ymmärtänyt oikein vai aivan hakoteillä?

5 tykkäystä

Pääpiirteittäin juuri noin. Uskoisin, että joko pääomaa tullaan vapauttamaan sijoittajille, koska tuskin näköpiirissä ihan niin vahvaa kasvua enää on, että sitä tarvisi kaikkea hillota taseessa.

2 tykkäystä

Näin myös uskon, että tuossa tilanteessa jaettaisiin osa ulos osinkoina.

Tarkoittaisi tuo silti sitä, että yhtiöön jäävästä pääomasta saisi enemmän irti jolloin oman pääoman tuotto nousisi

Another view on P/B as measuring underlying value is to view it from a risk sentiment.

And an investor could ask themselves why pay ca 35% more based on book value than one of the ‘safest banks’ based on a number of measurements. I refer here to Handelsbanken that is now trading on 0.89 book when Oma Sp is trading at 1,39. book value.

This is by no means to be viewed as any recommendation but to provide some “food for thought”. Yes, there are a number of reasons for why SHB trades below book but that is not the point of my post. And looking at P/E is pointless in my view at the moment (for all banks).

I would encourage anyone to reflect why should Oma trade at this high premium to other banks in the Nordics. The premium cannot be motivated from a macro-economical perspective (Finland vs Scandinavia). Or that Oma Sp is better runned than others, or has custumers that are less likely to default on their loan.

PS. My point is not to bash Oma and praise SHB but rather to provide a basis for reflection from a value perspective. There are probably two things that will determine the value onwards (for all banks): How sustainable is the high ROE? And credit losses? :thinking:

7 tykkäystä

I’d say growth is the element you’re missing in your message. There is no other bank in Nordics that grows so fast. One could say that aggressive growth in banking always comes at the cost of higher risks, but OmaSP says their growth is based on better service, and at least so far the story checks off: High satisfaction among customers AND employees, low NPLs and high profit margins.

However, investor in OmaSP must be in high alert for cracks in the story, (a small) part of me is afraid that OmaSP is the story of some banks in 90s all over again. Easy to grow taking bigger risks during the easy times, and then go bust in the hard times :grimacing:

10 tykkäystä

Joko porukka unohti, että OmaSP:n kasvu on perustunut pääosin yhä uusien ja uusien liittyvien pikkupankkien lisäämisestä taseeseen, ja varmaan voittoihinkin. Nyt ongelmana on, että uusien pikkupankkien syöminen saattaa päättyä, sillä SP-ryhmässä on tehty keskinäinen etuosto-oikeusopimus. Korjatkaa, jos olen väärässä ja kuulemani huhut vain tuulen huminaa. Juurikki ei omista OmaSP:tä, joten seuranta on vähäistä.

8 tykkäystä

Samaa olen myös miettinyt. Toki Handelsbankenissa ja paikallispankeissa riittäisi vielä kovasti syötävää.

Ainakaan strategiana ei ole kasvaa yrityisostoin, vaan normaalilla pankkitoiminnalla. Jos hyviä mahdollisuuksia tulee, niihin tartutaan.

ROE on tässä tilanteessa huono mittari, koska ROE lasketaan pankin pääomien mukaan.
Nordealla on ylimääräisiä pääomia ja puskureita, Joka laskee ROE;ta %.
Nämä puskurit saavat Nordean kannattavuuden näyttämään heikommalta mitä se todellisuudessa on.
Lisäksi ne tuovat Nordean omistajille arvoa kun ne puretaan ja vähentävät riskejä mm. Turbulenssissa
(Kuten nyt?)

Onko siis reilua verrata suoraan Nordean ROE
Nordea aikoo vapauttaa puskureistaan pääomaa lähivuosina mm omienostojen ja osinkojen muodossa.
Joten vertailu on kaikkea muuta kuin reilu. Nordealla on useita miljardeja ylimääräisiä pääomia, ja noiden lisäksi mm koronavarauksia ei muistakseni ole purettu.

Sen sijaan esim OmaSP:llä taas sijoitus-salkun tuotto on ollut erittäin heikko. (Paljon HTM tavaraa, joka ei realisoidu kuin kriisissä, mutta jos realisoituu…)

OmaSp CET1 on 13,6% “regulatory” rajan ollessa 13% (Q1 2023)
Nordean CET1 15,7% regulatory 13% (Q1 2023)

OmaSP ROE Q1 2023: 19,3%
Nordean ROE Q1 2023: 17,1%

TLDR: Mielestäni vähän omenat ja appelsiinit vertailu, yhtiöillä on aika erilaiset lainakannat ja erilainen vakavaraisuus. Nordean ROE olisi ollut samalla vakavaraisuudella itseasiassa Q1 korkeampi.

9 tykkäystä

Tästä oli taas hieman keskustelua Discordissa, kun nostettiin esille Liedon SP:lta → OmaSP siirtyneiden yritysasiakkaiden närkästys uuden toimijan hintoihin.

Historiallisesti ihmeen hyvin OmaSP on kovista hinnoistaan huolimatta saanut vissiin aiemmin pidettyä noiden ostettujen pankkien asiakkaat, varmaan ylläpitämällä konttoriverkostoa skutsissa. Toisaalta tämä herättää kysymyksen, että miten kuranttia kamaa OmaSP:n lainakanta on, koska keskusteluissa nousee aina esiin että sieltä saa lainaa vaikka muualta ei olisi saanut.

Viimeiseksi hankitun Liedon SP:n alueella lienee potentiaalista kilpailua myös enemmän kuin Perähikiällä, joten vaikea nähdä että saavat pidettyä kaikista (paremmista?) asiakkaistaan kiinni nykyhinnoittelulla.

Itse pidän Oma Säästöpankkia ylivoimaisesti riskisimpänä listatuista Suomipankeista ja P/B-luku on niin kestämätön, etten edes harkitse sijoittamista nykyarvostuksella. Lisäksi kasvu on tosiaan perustunut aggressiivisiin yritysostoihin, jotka nyt on enemmän tai vähemmän torpattu Säästöpankkiryhmän toimesta etuosto-oikeudella.

14 tykkäystä

Ovatko esimerkiksi Inderesin analyytikot mielestäsi sokeita näille riskeille, vai mistä johtuu, että analyytikot eivät nosta näitä esille? Nämä “ylivoimaisesti riskisin” ja “kestämätön P/B” ovat melko voimakkaita ilmaisuja suhteessa yhtiötä työkseen seuraavien analyyseihin.

5 tykkäystä

Tuohon varmasti analyytikot ovat parempia itse vastaamaan, mutta en anna sen hämäröittää omaa arviotani yhtiöstä. Tosin Inderes seuraa Oma Säästöpankin lisäksi perinteisestä pankeista vain Aktiaa.

Mutta mielestäni OmaSP:n suosituksessa ei ole huomioitu riittävästi riskejä. Aktialla on lisää-suositus, mutta pidän sitä vähäriskisempänä, Nordea on varmaan riskittömin ja mielestäni Ålandsbankenin asiakaskunta / lainakanta vaikuttaa reilusti vähäriskisemmältä kuin Oma Säästöpankin. Ja OmaSP:n kasvustrategian jatkuminen aiemmalla tasolla on mielestäni optimitilanteessakin nollakorkojen päätyttyä epätodennäköistä.

Tarkennuksena lienee syytä mainita että en edes laske esimerkiksi Alisa Pankkia (entinen Fellow) tähän joukkoon. Ajattelen varsinaisina pankkeina Helsingin pörssissä olevan OmaSP/Nordea/Aktia/Ålandsbanken, joiden toiminta perustuu perinteiseen pankkitoimintaan eikä esimerkiksi dominoivasti varainhoitoon tai pikavippeiihin.

Yleisesti pankkien tulokset ovat mielestäni jonkin verran tai jopa merkittävästi koholla, kun korkojen noustessa tuotot ovat nousseet mutta esimerkiksi talletuskorot eivät. Sen takia sektorilta on syytä vaatia matalampaa P/E-lukua.

9 tykkäystä