Pari kysymystä heräsi uuteen hankintaan liittyen ja kenties joku (@Matias_Arola) osaa valaista näissä.
Kauppahinnan muodostuminen. Alunperin hinnaksi ilmoitettiin taseen nettoarvo (NAV?) plus 15 miljoonan preemio ja myöhemmin alettiin puhumaan 15 miljoonasta kauppahintana. Onko taustalla kuitenkin NAV-laskelma (velkojen ja saatavien NPV?), joka johtaa joko 0-arvoon tai negatiiviseen arvoon ja sitä kautta hinnaksi muodostuu tuo 15 miljoonan preemio? Jos näin, niin onko NAV 0 tai neg. lähinnä siksi, että velkojen määrä on 3x saatavat?
Onko teillä velkojen osalta mitään näkymää siihen, että onko talletuskanta täysin sidottu hankittuun lainakantaan (asiakaskunta) vai sisältyykö tuohon joukkoon myös talletuksia, jotka tulevat jostain muulta Handelsbankenin asiakaskunnasta?
Vaikutus vakavaraisuuteen taitaa olla suhteellinen käsite, mutta riskipainoista riippuen tuo kuitenkin vaikuttaa Inderesin mukaan 0,6-1%. Oman laskelmani mukaan 75%-100% riskipainoilla 1-1,5% nykytilanteen vakavaraisuuteen, joka mielestäni ei ole merkityksetön vaikutus. Oletatteko, että pankki tulee vahvistamaan pääomiaan esim. uudella debentuurilla vai luotetaanko tässä puhtaasti pankin tuloksentekokykyyn?
Avaatteko hieman arviota vähintään 10 miljoonan vuotuisesta hyvästä? Jos NAV-laskelma näyttää 0 tai neg., niin sen pitäisi kertoa jotain hankittavan taseen tuloksentekokyvystä ja toisaalta Oman ROA on tainnut pyöriä pitkälti 1%:n paikkeilla, jolloin 2,5% ROA tälle kannalle tuntuu lähtökohtaisesti melko optimistiselta. Vaikka kyseessä on paremmin tuottava pk-lainakanta, niin samaan aikaan velkataakka on kolminkertainen tuottavaan taseeseen nähden.
Kauppahinta perustuu tuohon 15 MEUR:n preemioon. Eli kaupan kohteena olevat varallisuuserät (noin 1,2 mrd.) menevät käytännössä päittäin velkojen (noin 1,2 mrd. euroa) kanssa ja siten NAV on 0.
Käsitykseni mukaan järjestelyssä on määritelty kaupan yhteydessä siirtyvät asiakkaat. Joillain siirtyvillä asiakkailla on vain talletuksia, joillain vain luottoja ja osalla sekä talletuksia että luottoja.
Tarkkaa vakavaraisuusvaikutusta ei ole vielä tiedossa ja lopullinen vaikutus riippuu vielä mm. siitä miten luottoportfolio elää transaktion läpiviennin aikana. Meidän käsitys myös on, että kaupan kohteena on muitakin kuin puhtaita yritysluottoja (ja siten riskipainojen osalta matalampia saatavia). Yhtiö kertoi itse tiedotteessa, ettei kaupalla ole olennaista vaikutusta vakavaraisuuteen. Tuo mainitsemasi 1,0-1,5 %:n vaikutus menisi meidän papereissa jo oleelliseksi (Q1’23: CET1: 13,6 %) ja pidetään meidän aiempaa arviota edelleen validina.
Kaupan numeroista on tihkunut toistaiseksi hyvin vähän tietoa. Meidän arvio tuosta tulosvaikutuksesta perustuu oletuksiin 1) lainasalkun ja talletusylijäämän tuottotasosta 2) vuosittaisista palkkiotuotoista, 3) talletuskannan keskikorosta, 4) opexeista (40 henkilön palkkakulut + karkeasti saman verran muita liiketoiminnan kuluja) sekä 5) vuotuisista luottotappioista.
OmaSp itse kertoi, että ”kauppa vahvistaa sen vuosittaista tuloksentekokykyä olennaisesti”. Yhtiö ohjeistaa tälle vuodelle +100 MEUR:n liikevoittoa ja tuohon suhteutettuna tuo 10 MEUR:n vaikutus on meidän mielestä ihan järkevä. Ja tuo 10 MEUR:n arvio tarkoittaa 1,2 mrd. asseteille 0,8 %:n ROA-tasoa (vrt. OmaSp:n ROA Q1’23:lla 1,1 %).
Me uskotaan, että yhtiö tulee jossain vaiheessa antamaan tarkemman arvion mm. tuosta tulosvaikutuksesta ja ollaan varmasti sitten sen jälkeen kaikki viisaampia.
Meikäläinen jää nyt lomille, jatketaan juttua sitten viimeistään heinäkuun lopussa OmaSp:n tuloksen yhteydessä.
Taisit jo ehtiä lomille, mutta mitä nuo 1,2mrd varallisuuserät ovat kun käsittääkseni Oma osti noin 460mio lainakannan (varat) ja 1,2mrd talletuskannan (velat)?
Eiköhän kyseessä ole jälleen vuosipalkkiot, mistä on aiemminkin ollut puhetta.
Palkitsemisraportista:
“Kiinteän vuosipalkkion saamisen ja maksamisen edellytys on, että hallituksen
jäsen sitoutuu hankkimaan 40 %:lla kiinteästä vuosipalkkiostaan Oma
Säästöpankki Oyj:n osakkeita säännellyllä markkinalla (Nasdaq Helsinki Oy)
julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan. Lisäksi suositus on, että
hallituksen jäsen ei luovuttaisi vuosipalkkiolla hankkimiaan osakkeita ennen kuin
hänen jäsenyytensä hallituksessa on päättynyt.”
OmaSp saa kuluvaan vuosineljännekseen Liedon Säästöpankin volyymit ja ennen kaikkea lainakannan, jossa korkojen nousu on ehtinyt jo vaikuttaa. Aikaisemmin jo, siis ennen siirtopäivää 5.3. saivat Kiinnitysluottopankin kannan. Oma Sp lisäksi nostanut ent. Liedon Sp :n asiakkailta perittäviä palkkioita. Odotan positiivista tulosvaroitusta hetimiten heinäkuun alussa. Kokemusta on Liedon Sp:n henkilökuntaan kuuluneena.
Tuottotavoitetta nostettu. Muutakin asiaa tuossa tiedotteessa on, kannattaa omistajien lukea.
“Oma Säästöpankki Oyj:n (OmaSp tai yhtiö) hallitus on 29.6.2023 kokouksessaan päivittänyt keskipitkän aikavälin (3-5 vuotta) taloudellisia tavoitteitaan oman pääoman tuoton sekä vakavaraisuuden osalta osana strategiaprosessiaan. Yhtiön vertailukelpoisen oman pääoman tuoton (ROE) päivitetty tavoitetaso on vähintään 16 prosenttia aiemman 10 prosentin sijasta. Ydinpääomasuhteen (CET1) päivitetty tavoitetaso on vähintään 2 prosenttiyksikköä viranomaisvaateen yläpuolella aiemman vähintään 14 prosentin sijasta. Päivitetyt tavoitetasot ovat voimassa 1.7.2023 alkaen.”
Aika pian tuo tuottotavoitteiden nostoilmoitus sitten tulikin. Vain kolme päivää sitten ennustin niin käyvän hetimiten heinäkuun alussa. Kaikki merkit olivat ilmassa ja kesäkuun lopun Q2 tiedotteessa varmaan lisää. Halpaa on kun tavoitehinta kuitenkin 26€. Neuvotteluja laajenemisesta/ostoista käydään. Tosin toteutus vasta 2024, mutta jatkuva hyvä kasvu on tiedossa.
Tässä päivitettiin otsikon mukaisesti keskipitkän aikavälin taloudellisia tavoitteita. Positiivinen tulosvaroitus olisi mielestäni jotain muuta. Nämä uudet tavoitteet onkin jo Inderesin ennusteissa.
Kyllä sekin on varmaan tulossa. On se saanut niin paljon volyymia Liedon Säästöpankista. Olen läheltä seurannut. Liedon Säästöpankin osto oli OmaSpn kannalta erittäin merkittävä.
Päällimmäiset ajatukset strategisten tavoitteiden muutoksista ovat hyvin kaksijakoiset kun yhtiö ei anna mitään syytä muutokselle. Jos oikein tulkitsen tiedotetta, niin yhtiö ei anna vakavaraisuuden suhteen muuta tavoitetta kuin CET1-vakavaraisuus 2% yli viranomaisvaateen, joka nykyisellään on 7,85%. Sijoittajana sitä voi vain arvailla mikä tässä on taustalla ja väistämättä riskiaversiivisen skeptikon ajatukset menevät mollivoittoisiksi.
Positiivista tässä lienee se, mitä Inderes toi kommentissaan ilmi eli yhtiö saa enemmän liikkumavaraa kuin myös se, että pääomatuoton odotetaan kasvavan huomattavasti. ROE korreloi toki vahvasti oman pääoman määrän kanssa, jolloin kevyen (ja validoimattoman) laskennan jälkeen voi todeta, että muutos ROE-tavoitteessa ei ehkä ole niin merkittävä mitä 10% → 16% antaisi odottaa, koska samalla jakajan tavoitetta pienennetään merkittävästi, noin 100 miljoonaa euroa vuoden 2022 lopun tilanteessa. Vuoden 2022 lopun lukuihin kun sulloo uuden CET1-tavoitetason, niin viime vuoden ROE olisi ollut luokkaa 20%.
Sitten ne mollivoittoiset huomiot ja ennen kaikkea pidemmän aikavälin riskit omasta mielestäni. Käytännössä koko 2000-luvun ajan pienten suomalaisten pankkien ehdoton vahvuus on ollut vahvat puskurit, etenkin pääomien puolella. Nyt Oma on kuitenkin strategiansa mukaisesti valmis tinkimään näistä vaikka markkina on jo jonkin aikaa kulkenut päinvastaiseen suuntaan. Strategiana on nyt ilmeisesti se, että nojaudutaan enemmän markkinaehtoiseen pääomaan, kun samalla sen saatavuus on heikennyt merkittävästi sekä hinta noussut huomattavasti. Kuvittelisin, että jollain aikavälillä nyt asetetun tavoitteen läheisyyteen saavutaan ja sitä voi vain kuvitella miten vastaavalla CET1-tasolla olisi käynyt esimerkiksi viime vuonna, kun sijoitussalkku poltti pääomia juhannuskokon lailla. Kävikö tässä kuitenkin niin, että aiemmat kovat strategiset tavoitteet eivät enää olleet saavutettavissa (CET1) ja jotain oli keksittävät, jotta avainhenkilöiden mielenkiinto pysyy yllä?
En tiedä onko tällä mitään tekemistä pankin tiedotteen kanssa, mutta tuttava Saksasta laittoi mielenkiintoisen linkin https://www.weltsparen.de/bank/oma-savings-bank/ . Olisi mielenkiitoista kuulla yhtiöltä mikä tässä on taustalla, kuinka paljon talletuksia on Saksasta haettu ja kuinka paljon sieltä on tarkoitus niitä hakea?
Eikös tuo CET1 vakaraisuus tule nousemaan useamman prosenttiyksikön IRB-siirtymisen myötä.
Näin ollen ennen tuota siirtymän toteutumista tuo vanha tavoite on ehkä “turhan korkea” jolloin tavoitteen muutos kuulostaa ihan loogiselta.
Malliin siirtymisen myötä CET1 noussee hihalukuina 13-14% —> 17-20% tasoille.
Tavoitteen muutos tässä vaiheessa siis antaa ehkä enemmän liikkumavaraa.
En osaa itse ainakaan yhtäkkiä tulkita muutoksia kovin negatiivisena asiana vaan melko neutraalina, koska aika odotettuja olivat omasta mielestäni.
JOS tavoitteet toteutuu niin nykyhinnoittelulla aika hyvää kokonaistuottoa pitäisi olla sijoittajille odotettavissa.
Vakavaraisuus nousee kyllä IRBA:n myötä, mutta käsittäkseni yhtiö ei ole kommentoinut, että strategian muutos olisi IRBA:sta johtuvaa tai siihen kytköksissä?
Yhtiö ei myöskään erittele onko uusi (tai vanha) CET1-tavoite IRBA- vai standardimallilla laskettuna, mutta laskemasi CET1-muutos toisi IRBA-mallilla laskettuna kuitenkin 3-6% liikkumavaraa vanhaan CET1-tavoitteeseen, joten väistämättä herää kysymys mihin sitä pelivaraa on tarkoitus noin paljon käyttää?
Eihän Oman kohdalla voi millään mittarilla väheksyä toteutuneita tuloksia eikä toisaalta kyseenalaistaa asetettuja (tulos)tavotteita. Omalla kohdallani tässä on enemmän kyse siitä, millä eväin uusia tulosennätyksiä kohti aiotaan vaeltaa ja onko matkalla isompia lohkareita ylitettävänä.
Kevyen tason hankinta, mutta omien ostot kelpaavat aina.