Linkkarista bongattua:
Huikeata on artikkelin mukaan AI:n suorituskyky diagnostiikassa verrattuna "perus"lääkäriin. Kaiken lisäksi tekee työn huomattavasti halvemmalla ja tietysti tasalaatuisesti.
https://microsoft.ai/new/the-path-to-medical-superintelligence/
Tuossa jutussa on listattu Aurora IQ ja sen kaverina Aeye . Mutta nyt kuitenkin on virallisesti alkanut Q3 Lumo kameran myynti . Eiköhän tuonnekin mene informaatiota Lumosta . Oletan että optolaiset ovat myös Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa aktiivisia Lumon markkinoinnissa. Tuon Lumon kylkeen on tiedetysti saatavilla Aeyen lisäksi myös Tokun AI ce lupien kera . Eiköhän Aurora IQ ole Euroopassa historiaa .
Edittiä : Lumo kamera sai ce luvan Q3/24 . Optomed tiedotti tästä virallisesti marraskuun alussa 2024 Q3 osarissa . Eli on ollut riittävästi aikaa optimoida Aeye ja Toku AI ohjelmat nyt Q3/25 alkavaan myyntiin mennessä.
Yhdysvalloissa edustajainhuone ilmeisesti vahvistaa tänään tai huomenna Trumpin suuren lakipaketin joka toteutuessaan poistaa 12 miljoonaa köyhempää kansalaista sairausvakuutuksen piiristä.Vaikuttavatkohan nuo Medicaid järjestelmään tulevat leikkaukset suoritettaviin silmänpohjaseulontoihin ja niiden tekemisiin millään tavoin heikentävästi joka saattaisi heijastua myöskin tehtäviin laitehankintoihin?
Vuoden toinen kvartaali umpeutui juuri ja noin kuukauden päästä sitten tiedämme näkyykö tulosviivan alla se mitä on odotettu kauan,vahvistusta sille että Aurora AEYE:n myyntikäyrä olisi voimakkaassa kasvussa.Itse odottelen varovaisen toiveikkaasti että yhtiö nostaisi omaa tämän vuoden tulosennustettaan erittäin vahvaan kasvuun viimeistään kolmannen kvartaalin tuloksen yhteydessä.Lumon myynnin käynnistyminen nyt alkaneen kvartaalin aikana on sekin positiivinen asia,itse en usko kuitenkaan sen tuovan vielä isompaa lukua tulosviivan alle mutta toki kaikki on positiivista mitä kassaan tulee.
Kyllä terveydenhuoltoon käytetyn tukirahan leikkaus vähentää palveluntarjoajien intoa palvella tiettyjä segmenttejä, kysehän on bisneksestä. Köyhät ja pitkäaikaissairaat tulevat vähentämään seulontatyyppisten palvelujen käyttöä, mikäli seulonnat aiemmin kuuluivat tuettuun tarjontaan.
Toisaalta silmälääkärien saatavuus on edelleenkin pullonkaula, joten ei se kysyntä kokonaan kuole kun care gappiä täytetään. Lisäksi seulonta on halvempaa toteuttaa AI:llä, joten kyllä AI seulontapalvelun kustannuslaskentaexceli edelleen näyttää peukkua investoinnille. Köyhät vaan tulevat olemaan aliedustettuna asiakaskunnassa.
Pahempaa olisi mielestäni tiedossa, jos HEDIS pisteisiin tai AI-skannauksen korvauskoodin kosketaan. Onkohan siitä tietoa kellään?
Meksikon diabetesjärjestö puffaa Aurora AEYE:tä Instassaan. Pätkä kuvattu äskettäisessä ADA:ssa. Ei liene vielä Meksikossa myynnissä, mutta saahan ainakin jonkunlaista lisänäkyvyyttää 40 000 seuraaja-kohderymäläisen keskuudessa.
Optomed on jälleen vertaillut AI-algoritmien suorituskykyä. Tällä kertaa vertailtiin 10 eri algoritmiä. Jos jollain on aksessi itse artikkeliin, olisi kiinnostavaa saada siitä jokunen tiedonmurunen. Todnäk siinä ei kerrota, mikä oli paras tai huonoin, mutta epäilemättä huomattavia eroja löytyy algoritmien välillä.
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/aos.17542
Edellisellä kerralla vertailtiin 21 eri AI-algoritmiä, osittain samojen tutkijoiden toimesta.:
AI-algoritmeissä on valinnanvaraa, ja näiden tutkimusten tulokset auttavat Optomedia saamaan niistä parhaat käyttöönsä.
25 algoritmia testattu joista 10 parasta esitetty taulukossa. Algoritmit on vain numeroitu.
Konkluusio on luokkaa AI-algot toimii:
“These results indicate that numerous high-quality algorithm alternatives are currently in the market if one considers implementing AI in the DR screening workflow…”
En löytänyt tätä, mutta löysin tältä vuodelta toisen mielenkiintoisen artikkelin, jossa käytetty Optomedin Aurora IQ:ta ja tekoälyä tunnistamaan aivoinfarkti- ja TIA-potilaat terveistä. Ei ole varmaan vielä linkattu tänne. Näkisin isona plussana, jos perähikiällä tk:ssa olisi kamera auttamassa diagnostiikassa ja pitäisi konsultoida neurologia keskussairaalasta.
Kohtalaisen pieni aineisto (N=220), mutta jos tulkkaan oikein, niin kuitenkin jo ilmeisen asiallisia tuloksia näin pienellä otannalla. Tässä hyödynnetty ensimmäistä kertaa silmänpohjakuvia kahdesta kuvakulmasta (makulasta ja näköhermon päästä) ja kummastakin silmästä, mikä voi parantaa sensitiivisyyttä ja spesifisyyttä. MVS-Net käyttää siis neljää kuvaa per potilas tehdäkseen johtopäätöksensä:
https://arxiv.org/pdf/2502.00079
Muutaman kohdan siteerasin:
“Therefore, in this study, we propose a multiview stroke network (MVS-Net) to detect stroke and transient ischemic attack (TIA) using retinal fundus images. Contrary to existing studies, our study proposes for the first time a solution to discriminate stroke and TIA with deep multi-view learning by proposing an end-to-end deep network, consisting of multiview inputs of fundus images captured from both right and left eyes. Accordingly, the proposed MVS-Net defines representative features from fundus images of both eyes and determines the relation within their macula-centered and optic nerve headcentered views. Experiments performed on a dataset collected from stroke and TIA patients, in addition to healthy controls, show that the proposed framework achieves an AUC score of 0.84 for stroke and TIA detection.”
( AUC (area under the curve) value (0–1):
“Research study nurses acquired retinal fundus images using the Optomed Aurora IQ fundus camera at the Stroke Units of hospitals.”
"Accordingly, retinal fundus images from both eyes of the participants were captured. From each eye, dual views were obtained, which refer to macula-centric and optic nerve head-centric images that visualize the central visual field and papilla in the middle, respectively. "
“Hence, results reveal that detection from single-view retinal fundus images proposed by many studies in the literature is not a suitable approach for stroke detection. Therefore, this study for the first time shows that using multi-view retinal fundus images for stroke detection outperforms the single-view approach.”
“Stroke diagnosis seeks new diagnostics that can be used in case of emergency to identify stroke symptoms and transfer patients to a hospital quickly. In this study, we propose a method to standardize stroke diagnosis with retinal fundus images that can be used even in remote areas, where urgent access to a hospital and neurologist is restricted. The proposed method can be used in a fundus camera, which is non-invasive and cheap, accelerating the first-aid detection of stroke with minimal subjectivity.”
vilpukkaulpukka
Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi 218–214 Trumpin ajaman uuden jättibudjettipaketin, joka sisältää 4 500 mrd verokevennyksiä ja 1 200 mrd menoleikkauksia. Valtionvelka kasvaa arvioiden mukaan 3 300 miljardilla seuraavan 10 vuoden aikana.
Vaikutusta Optomediiin
Leikkauksia tulee julkisrahoitteiseen Medicaid-ohjelmaan, joka tarjoaa sairausvakuutuksen 71 miljoonalle pienituloiselle amerikkalaiselle.
Samalla verohelpotukset voivat kuitenkin kasvattaa yksityissektorin investointihalukkuutta mm. tekoälyyn ja terveysteknologiaan.
Tällä voi olla siis kaksijakoinen vaikutus Optomedin ja sen kaltaisiin yrityksiin:
Jos Lumo saa FDA-hyväksynnän ja osoittaa kustannustehokkuutensa, paineet säästöihin voivat kiihdyttää teknologian käyttöönottoa USA:ssa entisestään.
Kiitos jutusta. Hienosti toimii Aurora IQ tällaisessakin jutussa. Nyt kun tiedetään että Lumo kamera on vielä selkeästi laadukkaampi , myös kuvanlaatu , niin mielenkiintoinen tulevaisuus edessä.
Tuli mieleen että voisi olla Lumo AI tulevaisuudessa käytössä myös ambulanssissa …
Itse toivon ja uskon ettei ainakaan ambulanseihin tule. Luulen että nämä silmänkuvantamiset luokitellaan kiireettömän hoidon tai ennaltaehkäisevän puolelle. Ambulanssit eivät ole sellaisia varten.
Heitän tilalle ihan yhtä hatusta vedetyn ratkaisun ihan leikitelläkseni, sen sijaan ehkä pop-upit kauppakeskuksissa?
No jos silmäpohjasta voidaan havaita aivohalvauksia ja sydänpohjaisia tiloja niin kai se ihan kätsy olisi ER puolelle
Olisi kiva kuulla jonkun lääkärin kommentteja kun itsellä ei ambulanssikokemusta ole kuin asiakaspuolelta.
Kuitenkin kuvittelisi että silmänohjakuvalla tuskin saadaan mitään sellaista tietoa mitä tarvittaisiin nopeasti ambulanssia hälytettäessä.
Ensihoitoväkeä ja kalustoa on niin vähän käytettävissä että tuskin näkevät sairaanhoitopiirissä asialliseksi ajella turuilla ja toreilla kuvaamassa ihmisten silmiä.
Kaikki materiaali mitä olen tästä silmänkuvantamisesta lukenut on painottunut juurikin ennaltaehkäisevään houtoon. Jos jollakin on jakaa materiaalia joka liittäisi nämä laitteet myös ensiapuihin tai muuhun vastaavaan, saattaisin riipaista yhden nipun lappuja lisää 
Edit kirjoitusvirheet
Eikös optomed nimenomaan markkinoi silmänpohjakuvaa ja sen tarpeellisuutta niille potilaille, jotka tulevat jalat edellä asioimaan ja aiheesta on muutenkin kampanjoitu, sillä paljon saataisiin tarpeellista tietoa, jos nopea kuvantaminen löytäisi paikkansa työnkulussa.
Vaikka aivoiskemiaa pystyttäisiinkin tulevaisuudessa todentamaan silmänpohjasta vaatii akuuttihoidon aloitukset kuitenkin tietokonekuvantamista, jotta aivoverenvuoto saadaan poissuljettua. Eli ainakin tuohon indikaatioon yksinään ambulanssissa silmänpohjatutkimus ei tule olemaan riittävä hoitoa ohjaava tutkimus, enkä näe tälle tarvetta. Ennemmin ambulansseihin TT-laite, mikä toki jo maailman isoissa kaupungeissa sieltä löytyykin.
Minusta täytyy ymmärtää, että ambulanssi on hätätilanteita ja akuuttia terveydentilaa uhkaavaa tilannetta varten arvioimaan terveydentilannetta eikä seulontaan. Ambulanssi arvioi oireiden ja peruselintoimintojen perusteella onko akuuteille hoitotoimenpiteille ja kuljetukselle tarvetta sekä neuvoo tarpeen mukaan. Tarvittaessa ambulanssi konsultoi eri lääkäreitä onko aihetta minkälaisille toimenpiteille ja kuljetukselle tilanteeseen sopivalla kyytimuodolla. esim ambulanssi, taksi, oma kyyti jne.
Kotihoito ja kotisairaanhoitajat olisi minun näkemyksen mukaan tämmöiseen seulontaan parempi ratkaisu sekä terveyskeskukset luonnollisesti.
Edit: En ole lääkäri, mutta toimin ensihoidossa
En ole ollut ensihoidossa töissä, mutta päivystyksissä kyllä, lääkärinä.
Tällä hetkellä ei ChatGPT:n mukaan ole käytössä teknologiaa, joka helposti ja non-invaasiivisesti (kajoamaton hoito) voisi luotettavasti arvioida aivopainetta.
Jos silmänpohjakuvasta saisi luotettavan arvion, aivopaine koholla kyllä/ehkä/ei, käytännössä mittaa näköhermoon pään läpimittaa vain, niin olisi siitä kentällä hyötyä erottamaan kiireellistä neurokirurgista hoitoa vaativa potilas.
Tiedolla on paljonkin väliä, koska tieto koholla olevasta aivopaineesta vaikuttaa sekä ensihoidon toteutukseen mm. nestehoidon ja hapetukseenkaan osalta että hoitopaikan valintaan ja hoidon kiireellisyyteen.
Mutta minusta tämä ei ole Optomedin bisnestä, tähän tulee omat erityiset ensihoidon laitteet.
Erilaisissa aivotapahtumissa silmänpohjan kuvasta voisi olla lisähyötyä diagnoosin ja hoidon kiireellisyyden arviointiin kuten Poimija yllä kertoo. Väitän kuitenkin, että esitietojen, tutkimisen ja konsultaation perusteella päästään riittävään päätelmään onko kyseessä epäily vuodosta tai infarktista ja kamera olisi käyttämättä yli 99% ajasta. Kyllä se suurin hyöty hoidollisesti ja taloudellisesti on siellä missä potilasmassa on. Hyvinvointialueet ovat muutenkin alijäämäisiä ja säästöpaineet ovat kovat tälle ja ensi vuodelle. En näe asiaa taloudelliesti järkevänä lyhyellä alle 5v tähtäimellä. Ehkä sitten, jos algoritmeja alkaa olla enemmän ja yhdestä kuvasta rupeaa saamaan enemmän tietoa terveydentilasta.
En ole tutustunut tarkemmin näihin Optomedin kehittämisen alla oleviin tuotteisiin, mutta jos esimerkiksi aivohalvauksen todennäköisyyttä pystyttäisiin mittaamaan jo ambulanssissa, olisi siitä hyötyä varsinkin haja-asutusalueilla. Päivystävässä sairaalassa työskennelleen röntgenhoitajan näkökulmasta taas Naalinpaskan ehdottama TT-laite ambulanssiin on monestakin syystä melko huonolta kuulostava idea Suomessa. Esimerkiksi potilaiden vieminen sairaalaan TT-kuviin ja lääkärin arvioon on todennäköisesti nopeampaa, kun sen yhden tietyn ambulanssin saaminen potilaan luokse.
En tiedä, kokeeko muut samalla tavalla kuin minä. Minusta kuitenkin tuntuu, että tämän hetkinen keskustelu karkaa hieman turhiin asioihin, jossa pähkäillään, sopisiko Optomedin kamera vai tietokonetomografia ambulansseihin.
Ei siinä mitään, että erilaisia tulokulmia haetaan, mutta ehkä tämä nykyinen keskustelu ei hirveästi tuo arvoa tähän palstalle. Itse ainakin kokenut melkoisia ”meh” fiiliksiä uusien viestien osalta.
